Iranin sota vaikuttaa USA:n talouteen monella tapaa.

7.5.2026 USA:n rahajärjestelmässä on punainen viiva ylitetty. Kansallinen velka saavutti juuri 100 % bruttokansantuotteesta (BKT) ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen. Maan poliitikot elävät illuusiossa, että he voivat jatkaa velanottoa, koska järjestelmä ei ole vielä mennyt nurin. Talousoppineet tietävät, että kun velka ylittää 80 % BKT:stä, se alkaa tukahduttaa taloutta; yksityiset investoinnin vähenee ja lainanhoitokustannukset nousee. USA on selvinnyt tähän asti sen varassa, että sen valuuttaa dollari on maailman reservivaluutta. Se sallii hallinnon ylläpitää suurempaa velkaa kuin muu maailma. Tämä käy päinsä niin kauan kun maailma luottaa dollariin. Kun tämä luottamus katoaa, dollarin arvo romahtaa.

USA:n velan arvioidaan olevan 190 % BKT:sta vuonna 2050. Tällöin on hyvin todennäköistä, että markkinat lopettavat USA:n velan oston. Tällöin Yhdysvaltain hallituksen täytyy jättää joko velkojen korot maksamatta tai painaa rahaa tuhansia miljardeja lisää aiheuttaen valtavan inflaation. USA on jo kuoleman spiraalissa; velka nousee voimakkaasti ja samoin korot. Jo nyt USA käyttää enemmän rahaa velan hoitoon kuin armeijaan ja kansalliseen turvallisuuteen. Historiasta voidaan oppia, että paha talouskriisi voi alkaa hyvin nopeasti.’ kuten vuoden 2008 romahduksessa.
USA:n sota Iranissa on mennyt hyvin huonosti. Trumpin hallinto odotti nopeasti ohimenevää sotaa, mutta nyt sota on venynyt yli kahden kuukauden mittaiseksi eikä sen päättymisestä ole mitään takeita. Trumpin hallinto toivoo sodan loppuvan mahdollisimman nopeasti, mutta ei näytä kykenevän irtaantumaan sodasta. USA:n olisi nyt saatava kunniakas loppu sodalle. Jos sota antaa huonon leiman USA:n nykyhallinnolle olisi uhkana syksyn vaalien häviäminen demokraateille, mikä olisi Trumpin hallinnolle katastrofi. Jo nyt on Trumpin kansallinen suosia tippunut ja sitä heikentää entisestään Hormuzin salmen sulku ja sen seuraukset USA:n ja globaalille taloudelle.
USA on yrittänyt suostutella Irania erilaisilla rauhansopimus vaihtoehdoilla. mutta Kiinan ja Venäjän tukema Iran uskoo, että sillä on vahva asema neuvottelussa eikä suostu sen kannalta huonoon sopimukseen. Kello käy, ei niinkään paljon Iranille kuin USA:lle. Sotaa ei ole koskaan voitettu pelkällä ilmapommituksella vaan se on aina vaatinut maajoukkojen lähettämistä. USA käy kallista sotaa. Arvioidaan sodan maksaneen tähän mennessä jo 50 miljardia dollaria. Jos USA menettäisi yhden sen paikalla olevista kolmesta lentotukialuksesta, voidaan puhua jo katastorifista. Yhden lentotukilaluksen hinta liikkuu yli kymmenessä miljardissa. Sillä työskentelee tuhansia sotilaita.

USA:lta loppuu sodassa aika. Maailman talous ei kestä pitkittyvää Hormuzin salmen sulkua ja maajoukkojen lähettäminen paikalle alkaa pian olla mahdottomuus ilman lämpötilan noustessa yli 40 celsius asteen.

19.5.2026 Historian suurin energiakriisi ei ole vielä suuremmin näkynyt tavallisen kuluttajan kukkarossa. Tämä johtuu siitä, että ollaan vasta käytetty olemassa olevia varastoja. Nyt alkaa nuo varastot pikkuhiljaa ehtymään. Vaikka Hormuzin salmi aukeaisi nyt, kestää viikkoja tai kuukausia saada öljyliikenne salmessa normaaliksi. Osa öljyntuotantolaitoksista on enemmän tai vähemmän vaurioituneet sodassa ja niiden kunnostaminen kestää pitkään. Persian lahden öjyteollisuuden uudelleen käynnistäminen vie aikaa ja todellista toipumista voidaan odottaa kuukausia.

Viereinen kuva kertoo amerikkalaisen jättipankin JP Morganin asiantuntijoiden näkemyksen kuinka öljyn varastojen käy lähiaikoina, jos ratkaisua kriisin ei saada aikaan lähiaikoina. Jos ratkaisu saadaan aikaan esim. tällä viikolla, asiat muuttuvat melkoisesti, mutta toipuminen kriisistä kestää kuukausia ja joissakin tapauksissa esim. tuhoutuneiden öljy- ja kaasukenttien suhteen jopa vuosia. Kuvan toiminnallinen pohja ("Operational Floor") tarkoittaa tilannetta, jossa varastosäiliöissä ei ole tarpeeksi öljyä painamaan pohjalla olevaa öljyä ja työntämään sitä pumppuihin jalostettavaksi. (Pumput eivät pysty imemään öljyä itseensä, koska öljy on liian paksua ja raskasta.) Jos painoa ei ole tarpeeksi, paksua öljyä ei voida pumpata, ja jalostamot joutuvat lopettamaan toimintansa.

Pankki siis ennustaa öljynkuljetuksen globaalin infrastuktuuri hajoavan syyskuussa, joka näkyy kuvassa alempana keltaisen viivana. Tämä olisi eräänlainen maailman energiantuotannon tuomiopäivä, jolloin kauppojen hyllyt alkaisivat tyhjentyä ja nälänhätää syntyisi eri puolilla maailmaa. Tämän jälkeen ei enää puhuttaisi öljyn hinnoista, sillä kuinka voitaisiin öljy hinnoitella, kun sitä ei voida edes fyysisesti jakaa. Tämä olisi historiallisesti ennennäkemätön tilanne.

Sota on historiallisesti ollut suurin inflaatiota nostava tekijä. Iranin sodan kohdalla inflaatiota tulee nostamaan erityisesti öljyn hinnan nousu, joka näkyy pian myös nousevana ruuan hintana. Globaalisti ruuan hintaa nostaa myös Hormuzin salmen läpi kulkevan lannotteiden ja niiden raaka-aineiden kulun estyminen. Inflaatio on jo ennen sotaa ollut nousupaineessa ja nyt energiakriisin alkaessa ovat korkeat inflaatioluvut edessä. Tämä nostaa korkoja, joka on läntiselle velkaan perustuvalle taloudelle melkoinen koetinkivi.