USA:n kuluttajahintaindeksi ilman enegian ja ruuan vaikutusta.

6.8.2023 Viime viikolla USA:n keskuspankki FED nosti jälleen korkoja. Tällä kertaa 0,25 %:ia. Nyt ensimmäistä kertaa USA:n hallinnon velkojen vuosittainen korko nousi yli 1000 miljardin dollarin rajapyykin. Hallinto saa verotuloja 4 900 miljardia dollaria, joten 20 %:ia veromaksuista menee valtion velkojen korkoihin.

Kysymys alkaa heräämään missä vaiheessa maasta tulee konkurssissa oleva banaanitasavalta. On selvää, että silloin kun 100 %:ia verotuloista menee velkojen korkoihin on peli pelattu. Mutta jos olemme todella menossa taantumaan tai jopa lamaan, tippuu verotulot radikaalisti, sen sijaan velkojen korot eivät. Voidaanko 40 %:ia saavuttaa jo tänä vuonna? Se on täysin mahdollista. Kun lähes puolet verotuloista on käytetty velkojen korkoihin, jää hyvin vähän armeijan ylläpitoon (lähes 1000 miljardia dollaria), sosiaaliturvaan ja terveyshuoltoon.

FED on nostanut korkoja 0,25 %:sta 5,25 %:iin 16 kuukauden aikana. Siitä huolimatta inflaatio ei vähentynyt merkittävästi. Ainoastaan energian hinta on pudonnut jonkin verran, joka on vienyt kuluttajahintaindeksi 4,8 %:iin ja se on liikkunut 5 %:n tuntumassa koko vuoden. Saatamme nyt olla inflaation pohjalukemissa ja jatkossa inflaatio todennäköisesti jatkaa nousuaan.

On hyvin todennäköistä, että USA ajautuu pian taantumaan. Siitä seuraa, että velkakirjojen arvot tulevat laskemaan. Vaikka taantuma on sinänsä haitallinen asia, on se aiemmin auttanut velkojen hoidossa, koska sen avulla on korot saatu alle inflaation. Esim. jos inflaatio on 9 %:ia ja velkojen korko on 4 %:ia, se merkitsee 5 %:n siirtymää velanantajalta velanottajalle. Tämä saattaa aiheuttaa, että velkakirjojen omistajat alkavat suuressa määrin myymään velkakirjoja mikä taas nostaa korkoja. Koska FED ei voi sallia korkojen nousevan siinä pelossa, että se vie valtion hallinnon konkurssin partaalle, joten sen on alettava painaa dollareita siinä toivossa, että se laskisi korkoja. Mutta tämä aiheuttaa taas lisää inflaatiota ja velkakirjojen omistajat taas pyrkivät korkojen nousuun kompensoidakseen inflaation vaikutusta. Näin syntyy loputon lohduton kierre, joka vie perikatoon. Talous joko romahtaa tai syntyy hyperinflaatio.

USA:n keskuspankkikorko on nousussa.

16.8.2023 "Pelottavaa" kuivailee USA:n johtavan talouslehti Wall Street Journal viikonlopun numerossaan, kuvailleensa maan taloustilannetta. Lehti kirjoittaa: " Washington on laittanut sellaiset kriisin siemenet, joita Wall Street ei voi jättää huomioimatta".

Viimeiset kymmenen vuotta on näiden sivujen kirjoittaja varoittanut, että USA on ajautumassa suurin talousongelmiin lähivuosina. Nyt niistä alkavat jo kirjoittaa johtavat talouslehdet.Ongelman suuruus selviää nopeasti lukemalla USA:n hallinnon omaa dataa; Viimeisemmässä maan valtiovarainministeriön tiedotteessa heinäkuu viimeiseltä päivältä voidaan lukea, että maan verotulot ovat nykyisenä talousvuotenan 3690 miljardia dollaria. Tähän mennessä he maa on kuluttanut 1800 miljardia sosiaaliturvaan ja terveyden huoltoon, 726 miljardia dollaria on mennyt velkojen korkoihin ja melkein 900 miljardia maan armeijan toiminnan rahoittamiseen.

Kaiken tämän jälkeen on kassaan jäänyt 284 miljardia dollaria. Maan infrastrukturiin, siäiseen turvallisuuteen, kansallispuistoihin jne. jää perin vähän. "Sisäiseen turvallisuuteen" kuten sosiaalisiin etuihin ja ruokakuponkeihin on jo mennyt 666 miljardia dollaria nykyisenä talouvuotena.Talousvuosi päättyy syyskuun lopussa ja tähän mennessä budjettivaje on 1600 miljardia dollaria. Joten tänä talouvuonna se noussee 2000 miljardin dollarin tuntumaan.

Ennen pandemiaa vuonna 2019 maan kansallinen velka oli 22700 miljardia dollaria. Nyt se on 50 %:ia enemmän eli 32700 miljardia dollaria ja noussee jatkossa lähes samaa vauhtia.Ehkä huolestettavinta on, että USA:n velka on noussut rajuimmin juuri sinä aikana (viimeiset 10-15 vuotta), jolloin velkojen korot ovat olleet historiallisen alhaiset. Nyt ollaan aivan toisenlaisessa tilanteessa: korot lähenee 5 %:ia. Suurin osa nykyisen valtion velan maksuista lankeavat maksettavaksi seuraavien viiden vuoden aikana. AInoa mahdollisuus on uusien velkakirjojen painaminen ja toivoa, että niille ostajia riittää. Alkaa huolestattavasti muistuttaa Ponzi-järjestelmää ja niiillähän voi olla vain yksi lopputulos.

Nykyinen korkotaso ei tule pienentymään lähiaikoina ja se merkitsee, että velkojen korkoihin tulee USA:lla menemään runsaan 2000 miljardia vuosittain. Vuosittaiseen sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon tulee lähivuosina yksistään menemään n. 3000 miljardia dollaria. Siis velkojen korko ja sosiaaliturva yksin ylittävät saanut verotulot. Kaikki esim. armeijan vaatimat menot täytyy rahoittaa velkarahoilla.Nyt USA:n velkatilanne on ylittäntyt valtalehtien uutiskynnyksen. Tämä vaatii USA:n johtavien politiikkojen antamaan tilanteeseen vastineensa. USA:n sosialistinen tie korkeine veroineen ja suurine valtion kulutuksineen lähenee kriisipistettä. USA:n keskuspankin on ainakin aluksi pakko alentaa korkotasoa korkeasta inflaatiosta huolimatta.

27.8.2023 Taloudellinen aktiviteetti USA:ssa on hidastumassa. Neljä oheista kuvaa kertoo, että tilanne on vakava. Taloudellisen aktiviteetin lasku näyttää kiihtyvän. Ensimmäinen kuva alhaalla kertoo USA:n teollisuustuotannon, kaivosteollisuuden, sähkön ja kaasun tuotannon laskusta. Lasku on hyvin samantapaista kuin se oli viime vuonna.

Toinen kuva näyttää kapasiteetin hyödyntämisen voimakkuudesta. Se kuvaa sitä prosenttimäärää kuinka paljon teollisuustuotanto, kaivosteollisuus, sähkön ja kaasun tuotanto hyödyntää saatavissa olevista resursseista. Kun kysyntä laskee, teollisuustuotannon seisonta-ajat kasvavat. Tämä taas lisää lomautusten määrää ja työttömyyttä.

Kolmas kuva näyttää jälleenmyynnin määrän laskusta siitä lähtien, jolloin FED alkoi nostaa korkoja nykyiselle historiallisesti normaalille tasolle. Laskeva käyrä kertoo luottomarkinoiden kiristymisestä. Halpaa helposti saatavaa rahaa ei ole jaossa entiseen malliin.

Neljäs kuva kuvaa rakentamisen hidastumisesta ja on nyt jälleen jyrkässä laskussa. Tämä on selvästi seurausta nousevista koroista ja kohonneista asuntojen hinnoista. Vaikka asuntojen hinnat ovat jonkun verran laskeneneet ei se pysty estämään sitä vahinkoa, jota korkojen nousu on aiheuttanut.

Kaikki edellä olevat talouden merkit ovat enemmän tai vähemmän seurausta halvan rahan saamisen vaikeutumisesta. Myös pankit tulevat kärsimään tilanteesta ja pankkikriisi tulee jatkumaan. Talouden perusrakenteet ovat murtumassa.

USA teollisuustuotanto

USA kapasiteetin hyödyntäminen

USA jälleenmyynti

USA asuntorakentaminen