13.5.2024 Japanin keskuspankki BOJ näyttää tietä usealle keskuspankille. BOJ on edellä toimenpiteissään kymmenisen vuotta. FED leikkasi korot nollan tuntumaan vuonna 2008, BOJ teki sen vuonna 1999. FED esitteli määrällisen elvytysohjelmansa vuonna 2008 ja BOJ teki sen jo vuonna 2001. Myös seuraamukset FED:n toiminnasta tulevat olemaan samankaltaiset kuin BOJ on saanut aikaan. Näkyvin on jenin arvon romahdus ja näin tulee käymään myös USA:n dollarille.
BOJ on yrittänyt voimakkaasti tulea jenin arvoa, mutta ei ole siinä onnistunut kuin hetkittäin kuten oheisesta kuvasta voidaan nähdä. Tällä hetkillä jeni pitää kynsin hampain kiinni viimeisestä merkittävästä tukilinjasta, jonka läpi mennessään jeni saattaa putoa lähes vapaassa pudotuksessa. Maailman kolmanneksi suurin talous Japani on suuren valuuttakriisin partaalla. FED:n prolitiikkana on inflaation avulla poistaa USA:n velkakriisin. Tämä aiheuttaa uhan. että dollarille käy samoin kuin jenille.
29.5.2024 USA:n budjettitoimisto CBO (Congressional Budjet Office) ennustaa, että USA maksaa velkojensa vuosittaista korkoa 1600 miljardia dollaria vuoteen 2034 mennessä. Tällainen ennuste lienee melko optimistinen, sillä jos nykyistä velkakehityskäyrää jatketaan päästään tähän lukuun jo tämän vuoden lopussa (oheinen kuva). Käyrä saa selvästi eksponentiaalista luonnetta.

USA:n kokonaisvelka oli vuonna 1980 1000 miljardia dollaria. Nyt pelkästään velkojen korko on 1600 miljardia dollaria. Kokokaisvelka on nyt 35000 miljardia dollaria ja nousee helposti 100000 miljardiin dollariin vuoteen 2034 mennessä.

Korkotaso vuonna 2034 voi olla 10 prosenttia perustuen korkotason liikkumiseen historiassa syklisesti. Viimeksi korkea kokotaso oli 1970- ja 1980-luvuilla. Lisääntyvä velanotto on siis väistämätöntä ja valtion tulee painamaan velkakirjoja kiihtyvää vauhtia. On jo pitemmän aikaa ollut selvää, ettei USA:n valtio maksa koskaan velkojaan pois, joten enemmin tai myöhemmin ajautuu maksukyvöttömään tilaan. Tämä tulee aiheuttamaan myös dollarin arvon romahduksen.

On hyvin mahdollista, että pysyvä inflaatio ja velkataakka johtavat lopulta hyperinflaatioon. Globaali velka noussut jo tällä vuosisadalla nelinkertaiseksi; 80 miljardista dollarista 350 miljardiin dollariin. Johdannaismarkkinoille on kerääntynyt maksamattomia velvotteita 200 000 mijadia dollaria, kun se vuosisadan alussa oli 100 000 miljardia dollaria. Kun keskuspankit yrittävät lopulta pelastaa talousjärjestelmän, suurin osa 300 000 miljardin riskistä ja pankkien pelastuksesta, tulee aiheuttamaan rajoittamatton rahan painannan.