10.1.2023 Näillä sivuilla on vuodesta 2014 lähtien kerrottu siitä, kuinka kirjoittajan mielestä harjoitettu mieletön keskuspankkipolitiikka johtaa ilmiöön, josta kirjoituksissa on käytetty nimeä 'kaikkien talouskuplien äiti'. Tämän kuplan ytimessä on länsimaiden valtion velkakirjat.

Keskuspankit ovat tänä aikana pitäneet koto nollan
tuntumassa ja suorittaneet mittavaa elvytyspolitiikkaa (QE). Yksistään USA:ssa keskuspankki FED on tänä laittanut liikkeelle 3 500 miljardia dollaria. Valtioiden
velkakirjoihin sijoittamista on pidetty kautta aikojen riskittömänä korkotuottoa tuottavana sijoituksena. Velkakirjat ovat myös olleet vertailukohtana muille sijoituksille. Kun keskuspankit synnyttivät kuplan velkakirjamarkkinoilla, samalla syntyisi sijoituskuplia kaikkialla.

Nämäsijoituskuplat tulevat puhkeamaan samoin kuin teknologia kupla vuonna 2000 ja asuntomarkkinoiden kupla 2008. Kun 'kaikkien talouskuplien äiti' lopullisesti puhkea tulee maailman laajuinen kriisi, jollaista ei ole koskaan maailmassa nähty.

Prosessi on alkanut ja vuosi 2022 oli yksi huonoimmista talousvuosista historiassa. Velkakirjamarkkinoilla vuosi oli kaikkien aikojen heikoin. Oheinen kuva kertoo, kuinka maailman seuratuimman velkakirjan (USA:n 10 vuoden valtion velkakirja) korkokäyrä on rikkonut 35 vuotta kestäneen trendilinjan. Aikakausi, jolloin puhkesiyksittäisiä sijoituskuplia on ohi, koska velkakirjamarkkinoiden kuplan puhkeaminen vaikuttaa kaikkiin sijoitusmarkkinoihin. Kaikenlaiset temput mitä keskuspankit nyt yrittävät voivat ainoastaan pahentaa tilannetta.

120 000 dollarin arvoinen taideteos

18.1.2023 Tämä vuosikymmen tullaan tulevaisuuden historiassa muistamaan vuosikymmenenä, joka muutti maailman talouden suunnan vuosiksi ellei jopa vuosikymmeniksi laskuvoittoiseksi.

Naapurimaamme uhkaillessa ydinpommilla on myös taloudessa nähtävissä pian laukeava ydinpommi. Velka- ja johdannaismarkkinoiden suuruus maailmassa on luokkaa 2500 000 miljardia dollaria.

Varhaiset sivilisaatiot, jotka olivat jo kehittäneet taidon viljellä maata, ymmärsivät, että he voisivat lisätä menestystään ja varallisuuttaan kasvattamalla viljatuotteita enemmän kuin kuluttivat. Näin syntynyt varallisuuden käsite säilyi samanlaisena tuhansia vuosia.

Mutta pikkuhiljaa alkoi varallisuuden käsite muuttua. Sen sijaan että omistettaisiin konkreettisia käsin kosketeltavia tavaroita, joita voitiin tuottaa, varallisuudella alettiin tarkoittaa rahan itsensä keräämistä. Tämä käsitteen muutos sai vauhtia 1500-luvulla, jolloin Euroopan hallitsijat alkoivat tuoda valtavia määriä kultaa ja hopeaa siirtomaista. Tällöin he eivät tuottaneet tavoita tai palveluita vaan ainoastaan rahaa. Tämä oli uusi tapa vaurastua.

Nykyään tilanne on aivan sama. Varallisuuden määrittää raha, ei kyky tuottaa tavaroita ja palveluita. Rahan omistaminen on vaurauden synomymi. Tilanne on tullut päivä päivältä yhä absurdimmaksi. Nykymaailmassa velka on varallisuutta. Valtioiden velkakirjat ovat velkaa, jota pidetään rahana ja on siis valtioden varallisuutta.

Jos joku kehottaa, että valtion pitäisi tuottaa enemmän kuin kuluttaa ja elää sen mukaan mitä oikeasti omistaa, pidetään häntä haihattelijana. Kukaan ei välitä enää velkojen määrästä. Valtiot ajattelevat, että aina on olemassa loputon määrä niitä, jotka ovat valmiit ostamaan valtion velkaa eli velkakirjoja.

Tällainen mentaliteetti on synnyttänyt ajatusmaailman, jota kutsutaan nykyaikaiseksi rahateoriaksi (MMT, Modern Money Theory). Teorian mukaan valtion velan määrä on täysin irrelevantti seikka. MMT:n yksi tärkeä perusteos onkin nimi on The Deficit Myth, alijäämä myytti.

MMT:n mukaan ei tarvise itseasiassa tehdä mitään varallisuuden luomiseksi. Valtiot voivat luoda rahaa rajattomasti tyhjästä ja kaikki voivat sitten elää onnellisena ja vauraina.

MMT on myös vaikuttanut osakemarkkinoihin. Siellä ajatellaan, ettei ole mitään väliä vaikka yhtiö ei tuota voittoa. Yrityksistä, joita ei todennäköisesti koskaan saada voitolliseksi, ovat kymmemien miljardien arvoisia.

Riippumatta tuottavuudesta, kannattatavuudesta tai käytännöllisyydestä, tulee monista asioista käsittämättömän arvokkaita. Yksi tällainen kummallisen arvostamisen huippu on taideteos, jossa banaani on laitettu ilmastoteipillä seinään kiinni, Tämä taideteos myytiin vuonna 2019 hintaan 120 000 dollaria. Tuleeko vielä aika, jolloin ymmärretään tämä teos täydellisen hulluuden osoituksena? Kun käsitetään, että varallisuus ei ole arvottomaksi käyvää tyhjästä luotua rahaa, vaan kykyä tuottaa korkealaatuisia tavaroita ja palveluita, ollan heräämässä kestävän kehityksen aikakauteen.

Venäjällä ja Ukrainalla on suuri rooli perusraaka-aineiden tuotannossa maailmassa.

30.1.2023 USA:n osakemarkkinat ovat nousussa, koska sijoittajien mielestä inflaatio on laskussa. Näin voidaan päätellä viimeisimmistä kuluttajan hintahindeksiluvuista (CPI). Mutta onko inflaation huippu todella saavutettu? CPI:n lasku johtuu pääasiassa vain yhdestä syystä; energian hinnan laskusta. Tämän lasku on taas johtunut Kiinan harjoittamasta nolla-Covid linjasta laajoine sulkuineen ja siitä, että Bidenin hallinto on vapauttanut öljyn reservivarastoja 250 miljoonan barrelin edestä. Nyt Kiinan on jälleen avautunut ja öljyn hätävarasto on suurelta osin käytetty, mikä näkyy nousevina polttoaineen hintoina.

Näiden valossa näyttää siltä, että inflaation huippua ei olekaan vielä saavutettu. Nyt näyttää inflaation ja palkkojen nousukierre alkaneen. Mm. kuljetusala vaatii 24 %:n korotusta palkkoihin osittain takautuvasti vuosille 2020-2024. Kaupanalalla pllkojen nostovaatimukset liikkuvat myös lähellä 20 %:ia.

Tällainen palkkojen ja infaation nousukierre on keskuspankeille painajainen, koska siitä on vaikea päästä eroon. Ainoa, joka sen voi pysäyttää on massairtosanomiset ja voimakas työttömyyden nousu.

Globalistit, jotka kokoontuivat juuri Davosissa WEF-konferennsissa, tekevät näköjään myös parhaansa, jotta inflaatio nousisi entisestään. Tämä tapahtuu siten, että tavaroiden kuljetuksille asetetaan lukuisia määräyksiä, jotka estävät ja hidastavat mm. raaka-aineiden kuljetuksia. Tämä nostaa raaka-aineiden ja samallla myös inflaation pilviin. Venäjälle asetetut santiot vaikeuttavat maailman kupari-, sinkki- ja hopeamarkkinoita. Ukrainan sota vaikeuttaa samoin myös puolijohdeteollisuuden tuotantoa. Elektoniikan puolijohdepula pahenee entisestään, joillei Venäjän ja Ukraina välille saada rauhansopimusta.

Lähes kaikista perusmetalleista on tänä vuonna pulaa. Tämä johtuu paljon siitä, että sekä Venäjällä että Ukrainalla on merkittävä osuus niiden toimituksessa, joka nyt on sodan ja sanktioiden takia estynyt.