3.7.2020 Kun määrällinen elvytys (QE) ja Repo-markkinaongelmat alkoivat syyskuussa 2019 USA:n ja samalla maailman talousjärjestelmä on ollut romahduksen partaalla. Lisäksi asiat ovat menneet koko ajan huonompaan suuntaan. Viruspelko iski juuri silloin, kun pankkijärjestelmä oli kriisin partaalla. Jo yksistään pankkijärjestelmän pelastamisessa olisi ollut keskuspankeille riittävästi päänvaivaa, mutta keskuspankkien täytyy nyt pelastaa myös suuret ja pienet yhtiöt, yksityiset ihmiset, valtion ja pakalliset hallinnot jne. Koko järjestelmä vuotaa kuin seula ja keskuspankit tekevät kaikkensa pitääkseen sen pinnalla.

Mahdollisuus rajattomaan rahanpainantaan on toistaiseksi pitänyt järjestelmän pystyssä. Tämä kuintenkin tulee johtamaan Weimarin ja Zimbabwen kaltaiseen rahan arvon häviämisen ongelmaan. Keskuspankit ja maiden hallitukset ovat yhteisvoimin painaneet 18 000 miljardia dollaria siitä lähtien kun pandemiakriisi alkoi. Tämä vastaa 22 %:ia koko maailman bruttokansantuotteesta. Kun rahaa voidaan luoda vain painamalla nappia ilman että tuotetaan mitään tavaroita tai palveluita, voidaan painettua rahaa jo lähtökohtaisesti pitää arvottomana.

Mailman velka on viimeisten 14 vuoden aikana noussut 125 000 miljardista 275 000 miljardiin dollariin. Tällaiset luvut menevät käsityskyvyn yli. Jos aletaan laskemaan tasaista tahtia yhdestä 1000 miljardiin aikaa kuluu n. 32 000 vuotta. Äsken luodun 18 000 miljardin laskemiseen kuluu siis n. 32 000 vuotta. On selvää, että tällaisia rahasummia ei koskaan pystytä maksamaan eikä tähän edes ole mitään yritystäkään. Ajatus säästämisestä on valtioille ja keskuspankeille täysin vieras ajatus. Samalla annetaan kansalaisille huono esikuva. USA:n valtiolla ei ole ollut ylijäämäistä budjettia sitten vuoden 1960.

Oheinen kuva näyttää kuinka maksamattomat velat menevät samaa tahtia työttömyyden kanssa. Kun USA:ssa työttömyysluvut ovat räjähdysmäisesti nousseet, tulee myös maksamattomiiin velkoihin vastaavanlainen huikea kasvu. Tämä tulee näkymään pankkien tuloksissa, joita pandemia kriisin ajalta ole vielä tuotu esille.

USA:n valtion budjettivaje karkaa käsistä.

10.7.2020 Siirtyminen taantumaan hakee voimakkuudessaan vertaista Suuresta lamasta (engl. Great Depression) 1930-luvulta. Vaikka talouden alamäki on kestänyt vain muutamia kuukausia ovat talouslukujen putoamisluvut samaa luokkaa kuin Suuren laman pahimpina jaksoina.

USA:ssa yli 48 miljoonaa amerikkalaista ovat uutena ilmoittautuneet työttömyyskortistoon viimeisten 15 viikon aikana ja yli 100 000 yritystä ovat sulkeneet pysyvästi ovensa. Viime viikon aikana 1 427 000 uutta työtöntä haki työttömyyskorvauksia, joka on katastrofaalinen luku. Joka viikko luku on ylittänyt yli miljoonan viimeisten 4 kuukauden ajan.

Samalla kansalaislevottomuuden ovat saaneet muutamassa kaupungissa mittasuhteet, jotka muistuttavat sota-aluetta. Viruspelko on yksistään New Yorkissa aiheuttanut miljoonia työttömiä ja alueella työttömyys lähenee 20 prosenttia.

Vuoden 2008 kaltainen asuntovelkavakuudellisten arvopareiden kriisi lähenee jälleen, kun hoitamattominen velkojen määrää kasvaa nopeasti. Myös lukemattomat ravintolat ja vähittäismyyntiliikkeet ovat taistelevat maksamattomien vuokrien kanssa.

USA:n valtiontalouden velkaantuminen kasvaa voimakkaasti. Riippumatta siitä, kuka voittaa vaalit, hallinnon on lisättävä verotusta. Varakkaiden kukkarolle on päästävä esim. varallisuusveron avulla. Hallinnon budjettialijäämä on noussut koko 2000-luvun huolestuttavasti. 2008 taloukriisin aikana se kävi 1 500 miljardissa dollarissa (oheinen kuva). Nyt vallitseva kriisi näyttää vievään vajeen nopeasti useisiin tuhansiin miljardeihin.

USA:n valtion velka oli ennen pandemiakriiisiä 23 000 miljardia dollaria. Sen jälkeen on otettu 3 000 miljardia uutta velkaa ja suunnitelma on ottaa uutta velkaa 2 500 miljardia talouden elvytykseen. Tänä vuonna tulee USA:n budjettivaje olemaan yli 3 000 miljardia ellei jopa yli 4 000 miljardin tänä vuonna. Tämä voi toimia jonkin aikaa, jos USA:n valtion velkakirjoilla on kysyntää.

Pörssikurssit antavat ymmärtää, että talous on nousemassa nopeasti takaisin entiseen. Tämä ei lainkaan pidä paikkaansa. Pörssikursseilla ei ole enää mitään tekemistä todellisen talouden kansssa, vaan kertovat siitä, kuinka paljon keskuspankit painavat rahaa markkinoille.

USA on historiansa kaaottisimman ajanjakson kynnyksellä, josta kaatuva talous on vain yksi, mutta keskeinen elementti.

23.7.2020 Kullan ja hopen hinta ovat nousseet jyrkästi viime viikkoina. Kullan hinta (kuva vasemmalla alhaalla) on vihdoin lopettanut lähes kymmenen vuotta kestäneen hiljaselon, jolloin kullan hinta pikku hiljaa laski huipusta 44 %:ia. Kullan hinta saavutti huippulukemansa vuonna 2011, jolloin se kävi arvossa 1920.3 dollaria unssilta. Nyt ollaan dollareissa lähes huippulukemissa. Kaikissa muissa merkittävissä valuutoissa kulta on jo saavuttanut kaikkien aikojen huiput.

Mikä nostaa kullan arvoa? USA:n keskuspankki FED muuttaa USA:n hallinnon tuhansien miljardien dollarien vajetta rahaksi. Tällöin FED ostaa valtion velkakirjoja painamalla tyhjästä rahaa. Näin saadaan velka muutetuksi rahaksi (engl. monetizing the debt). Kuluttamalla näin varallisuutta, mitä sillä ei ole, on tekstikirjaesimerkki siitä, kuinka rapautetaan valtion mahdollisuutta pysyä vallan kahvassa. Näinhän se on myös kaikissa ns. banaanitasavalloissa.

Velkarahoitus heikentää valuutan arvoa, kunnes tulee valuuttakriisi. USA:n dollarin kohdalla tämä on erityisen kohtalokasta, koska se on maailman reservivaluutta. Samaan aikaan ne, jotka ovat sijoittaneet USA:n dollariin saavat matalinta korkoa 400 vuoteen.

Kuinka dollareita omistavat sijoittajat reagoivat, kun dollari alkaa menettämään ostovoimaansa, eikä siitä saa korkoa? He ostavat tietysti kultaa ja hopeaa, joka on riskitöntä ja voidaan muuttaa halutessa miksi tahansa valuutaksi.

USA:n rahavaranto on noussut historiansa nopeinta vauhtia (kuva oikealla alhaalla). Samalla myös kulta- ja hopeakaivosten osakkeen ovat olleet pahaiten tuottavia osakkeita maailmassa. Toisin kuin dollaria, kultaa ja hopeaa ei voida luoda tyhjästä rajattomia määriä.

Maailman sijoitusvarallisuus on noin 350 000 miljardia dollaria, joista suuri osa on suoraan tai välillisesti sidottu dollariin. Kulta ja osakkeet muodostavat 2 900 miljardin dollarin markkinat eli 0,8 prosenttia sijoitusmarkkinoista.

Kulta ja hopean nopea nousu tullee jatkumaan. 100 dolllaria hopeaunssilta ja 10000 dollaria kultaunssilta lähivuosina ovat hyvin mahdollisia.

30.7.2020 Kullan hinta on tehnyt rakettimaisen nousun yli 1900 $:n rajan ja saavutti kaikkien aikojen huippunsa dollareissa. Tällainen liike ei tullut yllätyksenä niille, jotka ovat seuranneet reaktiota pandemiaan ja sitä seurannutta talouden sekasortoa.

USA:n keskuspankki FED on suoltanut markkinoille 6000 miljardia dollaria elvytysrahaa, joka on noin kaksi kertaa enemmän kuin kriisivuonna 2008. Ja kaiken lisäksi eilisten FED:n puheiden perusteella tämä on vasta alkua. FED:n mukaan elvytysrahoitus voi kestää vielä vuosia ja FED on sitoutunut tekemään mitä tahansa, jotta talous kohenisi. FED:n tase on noussut tänä vuonna jo 4000 miljardista 7000 miljardiin dollariin. Näin nopeasti ei tase ole koskaan noussut ja elvytyksen toinen kierros on vasta alkamassa. Samaan aikaan dollarin indeksin arvo on tippunut maaliskuun 103 pisteestä tämän hetkiseen lukuun 94, joka sillä oli viimeksi lokakuussa 2018.

Kun rahanpainanta saa koneisiinsa lisäkierroksia, dollarin arvo laskee ja kullan hinta nousee. Kullan hinta on noussut 25 %:ia vuodessa. Se on siis tarjonnut tänä aikana paremman tuoton kuin osakeindeksit. Oheisessa kuvassa on kullan pitkäaikainen trendi. Siinä nähdään, että 1800 dollaria on ollut kullalla kriittinen arvo ja sen ylitettyään sen arvo nopeasti noussut yli 1900 dollarin.

Kullan hinta seuraa nyt pitkäaikaista nousukanavaa. Jos katsotaan kullan mahdollisia arvoja kanavan keskiviivaa seuraten päästäisiin lukuun 6000 vuonna 2026. Tämä vastaisi kullan 10 vuotista noususykliä, joka nähtiin myös vuosina 2000-2011. Tällaiseen kehiyksen toteutumiseen vaikuttaa FED:n harjoittama talouspolitiikka. Jos FED alkaa nostaa korkoja tai laskea tasettaan, kullan hinta voi alkaa laskea. Tämä edellyttäisi valtion budjettivajeen ja velka/bruttokansantute pienenemistä. Tämä näyttää tällä hetkellä hyvin epätodennäköiseltä.

Toisaalta kullan hintaa vaikuttaa kuinka nopeasti ja paljon FED todella painaa rahaa ja laskeeko korko mahdollisesti vielä lisää. Tällaisiin FED on valmis estääkseen osakemarkkinoita romahtamasta, mikä taas johtaisi poliittiseen kaaokseen. Jos inflaatio karkaa käsistä ja päädyttäisiin jopa hyperinflaatioon, olisi kullan arvon nousu paljon edellä arvioitua jyrkempää.