1.2.2016 Riskijoukkolainat (joukkovelkakirjat) muodostavat ehkä suurimman uhan talous- ja pankkijärjestelmän vakaudelle. Näistä veloista käytetään myös hyvin osuvaa nimitystä roskajoukkolainat. Niiden omistamisella on korkeampi riski kuin tavallisella joukkolainoilla ja näin myös korkeammat tuotot.

Jos osakemarkkinat romahtavat , sitä ennakoi yleensä ensin riskijoukkolainojen arvojen romahdus. Näin kävi esim. vuoden 2008 romahduksen yhteydessä. Viime aikoina on riskijoukkolainojen arvot romahtaneet voimakkaasti.

Yleensä riskijoukkolainojen ja osakkeiden hinnat seuraavat toisiaan hyvinkin tarkasti. Viime kuukausien erilainen kehitys ei jatkune pitkään vaan alkavat pian kulkea samalla tavoin. Kuin osakkeet lähtevät vihdoin seuraamaan riskijoukkolainojen liikettä voi liike olla hyvin raju.

Viereisessä kuva nähdään kuinka jyrkässä kasvussa riskijoukkolainojen tuotot ovat olleet. Eli siis samassa tahdissa riskijoukkolainojen arvot menevät alaspäin. Tällaiselta siis riskijoukkolainojen romahdus näyttää.

Toisin sanoen Bank of Japan, BOJ, on 25 vuotta harjoittanut määrällistä elvytystä ja nollakorkopolitiikkaa (ZIRP). Se on julkaissut historian suurimman QE-ohjelman (20% bruttokansatuotteesta, BKT) ja BOJ on kasvattanut tasettaan n. 65%:iin Japanin BKT:sta.

Viime perjantaina Japani siirtyi negatiivisiin korkoihin (NIRP). Markkinat vahvistuivat aluksi voimakkaasti, mutta jo 30 minuutin jälkeen palasivat lähtökohtaansa.

Kaikki tämä kertoo, että Japanin harjoittama elvytyspolitiikka on menettänyt tehonsa  ja on NIRP:n jälkeen markkinat ovat jo siirtynyt laskutrendiin. Ollaan siis tilanteessa, missä mitkään BOJ:n harjoittamat lisätoimet eivät saa aikaan positiivisia tuloksia.

Lisäksi näyttää siltä, että tahattomat negatiiiviset vaikutukset ovat iskeneet Japanin talouteen.

Japani on peruuttanut valtion velkakirjojen huutokaupan vähäisen kiinnostuksen vuoksi. BOJ:n pääjohtaja Haruhiko Kuroda on ehdotti jo kolme päivää NIPR:n jälkeen, että BOJ on valmis laskemaan korkoja vielä negatiivisemmaksi ja suunnittelee  määrällisä elvytyksiä ilman ylärajaa.

BOJ on täysin menettänyt kontrollin markkinoihin ja on vaipunut täysin epätoivoon.

8.2.2016 Huhut pankkien mittavista ongelmista kaikkialla maailmassa on ehdottomasti totta. Monet ongelmista liittyvät energian hinnan halpenemiseen ja energiayhtiöiden ongelmaluottoihin.

Euroalueen jättipankkien osakkeet ovat alkuvuoden olleet melkoisessa luisussa: Deutsche Bank (DB) - 29,8 %, Credit Suisse (CS) -31,4 %, HSBC Holdings (HSBC) - 14,8 %, Barclays PLC (BCS) -21,1 %, UBS Group -20,6 %, Royal Bank of Scotland Group PLC (RBS) -20,1 %, Banco Santander (SAN) - 16,6 %.

Suurpankkien ongelmat ovat jatkuneet jo useita kuukausia. Deutche Bankin ja Banco Stantanderin osakkeiden arvot ovat tippuneet jo alle viimeisen tärkeän tukitasonsa ja seuraava tukitaso löytyy vasta arvossa nolla. Tämäkö on Euroopan pankkien lähiajan kohtalo?

Euroopan pankkien huonoon kehitykseen on useita syitä. Negatiiviset korot syövät tuottoja. Pankit ovat maan talouden nähden suuria, joten niiden pelastaminen olisi suuri ongelma. Lisäksi pankeilla on valtavat määrät huonoja lainoja ja varsinkin jättiläismäiset vedonlyönnit johdannaismarkkinoilla nostattavat suurta huolta sijoittajien keskuudessa. Myös monenlaiset sakot liittyen markkinoiden manipulointiin lisäävät pankkien epävakautta.

Euroopan pankkien tilanne muodostaa todellisen 'mustan joutsenen'. Pankkien toiminnan heikkeneminen ravistaa nopeasti luottamusta koko läntiseen talousjärjestelmään.

12.2.2016  Pankkikriisin hakiessa uhkaavasti lopullista muotoansa, ovat myös osakkeet olleet huikeassa laskussa kaikkialla maailmassa. Lehdistössä on näkynyt huolestuneita kommentteja Deutche Bankin mahdollisesta kassakriisistä. Pankin pääjohtaja on tehnyt parhaansa rauhoitellessaan markkinoita, mutta siitä huolimatta on pankin osakkeen arvo saavuttanut historiallisen miniminsä.

USA:n pankkien osakkeet ovat myös romahtaneet. Suurimpien pankkien lasku; Bank of America (BAC) - 36%, JP Morcan Chase (JPM) -25 % ja Citigroup -37 %.

Tilanne vaikuttaa hyvin huolestuttavalta, mutta pahin lienee vielä edessä.

Tällä hetkellä kuitenkin pahin ongelma on Euroopassa. Se ei ole Kreikka, Espanja tai Portugali. Näiden ongelmat voidaan siirtää joitain vuosia eteenpäin muutaman sadan miljardin lainoilla niin kuin ennenkin tehty.

Tällä hetkellä koko kriisin keskipiste on Euroopan pankkijärjestelmä ja erityisesti Deutche Bank. Kirjoitin Deutche Bankkia kohtaavasta kriisistä jo viime vuoden syyskuussa. Siitä lähtien on tilanne asteettain pahentunut ja voi kohta saada ratkaisevan iskun.

Deutche Bankin sijoitusten suuruus on 2 biljoonaa euroa ja se 11. suurin pankki  maailmassa. Sen osakkeiden arvon ovat laskeneet 80 % viimeisen viiden vuoden aikana.

Vaikka Saksan talousministeri Wolfgang Schauble rauhoittelee markkinoita, niin jokainen, joka ymmärtää kuinka järjettömän paljon vivutettuja nykyiset jättipankit ovat, tietää pelattavat  kasinopeliä ylettömällä riskillä.

Juuri tällä hetkellä tässä riskipelissä on pankeilla kiinni tuhansia miljardeja euroja. Deutche Bankin johdannaismarkkinakupla on yli 50 000 miljardia euroa. Nämä on todellinen taloudellinen joukkotuhoase.

Suuren ongelma  muodostavat myös riskijoukkovelkakirjat, joista miljardöörisijoittaja Carl Icahn varoittaa talouden olevan dynamiittitynnyri.  

Deutche Bank toimii kuilun partaalla, sillä vain 3,5 %:n lasku sen sijoitusten arvossa, tekee pankista maksukyvyttömän.

Deutche Bank on tällä hetkellä 'musta joutsen' kandidaatti numero yksi.

17.2.2015 Historia on opettanut sen, että kun keskuspankkiirit, talous- tai valtiovarainministerit tulevat esille ja kertovat kuinka talous voi hyvin ja on vakaa, ovat asiat todellisuudessa juuri päinvastoin. He eivät tule koskaan myöntämään talouden perusteiden olevan luhistumispisteessä. Myöntäminen johtaisi pankkiosakkeiden arvon sortumiseen ja pahimmassa tapauksessa talletuspakoon.

On hyvin muistissa se, kun USA:n keskuspankin, FED:N, puheenjohtaja Ben Bernanke ja entinen valtiovarainmisteri Hank Paulson alati toistivat kuinka asuntomarkkinat ja - velat ovat hyvin kontrollissa. Näitä puheita he jatkoivat vielä silloinkin kun asuntomarkkinat alkoivat jo luhistua vuonna 2008.

Eilen huomiota herätti ja samalla runsaasti toivoa öljy- ja energiayhtiössä Saudia-Arabian ja Venäjän tekemä sopimus öljyn tuotannon rajoittamisesta. Innostus oli kuitenkin ennen aikaista, sillä sopimus koski vain sitä, että maat sopivat, etteivät enää lisää öljyn tuotantoaan. Mutta Venäjä ja Saudia-Arabialla tuottavat jo nyt öljyä ennätysmääriä, joten sopimuksen merkitys öljyn hinnalle on olematon.

18.2.2015 Keynesiläinen talousoppi, jossa valtion tulee lisätä kokonaiskysyntää sen ollessa vähäistä. Keskuspankit ovat yrittäneet noudattaa Keynesiläisyyttä laihoin tuloksin painamalla uskomattomat määrät rahaa ja pitämällä korot nollan tuntumassa jo 84 kuukautta.

Keyneläisen mielipuolisuuden perikuva on Japani ja on myös esikuva siitä, mihin koko länsimainen talous on ajautumassa. Riippumatta siitä kuinka monta sataa miljardia Japani on käyttänyt talouden elvyttämiseen, on potilas ollut aivokuollut eikä ole osoittanut minkäänlaisia elpymisen merkkejä.

Kun dominot ovat viime viikkoina lähteneet vauhdilla kaatumaan, on käynyt ilmeiseksi, ettei FED tule enää nostamaan korkoja ja nolla- tai miinuskoroilla yritetään selvitä vielä vuosia.

Euroopan keskuspankki, EKP, on sitoutunut pitämään rahahanat auki ja painamaan euroja mahdollisimman paljon.

Osakemarkkinoilla on viime päivinä tapahtunut pieni korjausliike, mutta kokonaisuutena ottaen ollaan edelleen jyrkässä laskussa, joka voi päättyä melkoiseen romahdukseen.

Yksi hyvin toimiva trendin mittari on ollut 12-kuukauden liikkuvan keskiarvon käyrä. Kun ollaan oltu sen yläpuolella, ollaan oltu selkeästi nousutrendissä ja sen alapuolella laskutrendissä. Alla olevassa kuvassa nähdään, että myös FED on reagoinut, kun S&P indeksin käyrä on tippunut alle 12 kuukauden liikkuva keskiarvon. Tällä kyseenalaisella kurssimanipulaatiolla FED on pyrkinyt osoittamaan taloudella menevän hyvin.

Tilanne muuttui täysin elokuussa 2015, jolloin Kiinan Yuanin devalvointi aiheutti osakkeiden arvon jyrkän laskun. Tällöin myös S&P indeksi rikkoin 200 liikkuvan keskiarvon käyrän. Loka-joulukuussa S&P indeksi yritti päästä epätoivoisesti yli 200 liikkuvan keskiarvon, mutta yritys oli tuomittu epäonnistumaan.

Olemme siirtyneet hyvin todennäköisesti laskutrendiin. Kun suurin osa sijoittajista ymmärtää tämän, tulee helposti todellinen myyntipaniikki.

21.2.2016  Korkean riskin joukkolainojen markkinat ovat yhä selkeämmin voimakkaassa laskutrendissä, joka tullee jatkumaan ainakin vuoteen 2018 asti. Huono markkinatilanne, nollassa olevat korot ja heikko talous vaikeuttavat joukkolainojen hinnoittelua.

Monet yritykset ovat ylivelkaisia (liian vivutettuja) ja ovat kykenemättömiä vähentämään velkaansa. Liiallinen velka useinkaan ei ole heti näkyvissä matalien korkojen ansiosta, joita keskuspankkien nollakorkopolitiikka mahdollistaa. Korkean riskin joukkolainojen romahtaminen seuraavalle tasolle tapahtui vuoden 2014 puolessa välissä. Tämä on nostanut niiden tuottoja, jotka kirjataan nyt kaksinumeroisina (Korkean riskin lainojen tuotot nousevat aina kun niiden arvo laskee). Tämä merkitsee, että niiden pääomakustannukset ovat suhteettoman korkeat. Kun yhtiöiden joukkolainat ja velat tulevat elinkaarensa päähän (vuosina 2017-2020), ne eivät pysty uudelleen rahoittamaan velkojansa ja joutuvat hakeutumaan konkurssiin tai velkojen uudelleen järjestelyyn yhdessä joukkolainojen haltijoiden kanssa.

Monien yhtiöiden joukko- ja pankkilainat erääntyvät vasta vuonna 2020 tai sen jälkeen, joten on mahdollista, että niiden ajautuminen maksukyvyttömyyteen viivästyy. Mutta jos talouden heikkous jatkuu, ajautuvat varsinkin energia-, raaka-aine-, kaivos-, vähittäiskauppa- ja metalliyritykset ongelmiin ja maksuvaikeuksiin. Ne eivät pysty saamaan enää lisärahoitusta ja pääomamarkkinat ovat käytännössä niille suljettuna.

24.2.2016 Jotain hyvin suurta on tapahtumassa markkinoilla. Tästä puhuvat ja vihjailevat sekä suuret sijoittajat että pankkiirit. Onko kyseessä merkittävät markkinoiden romahdus vai suuri keskuspankkien politiikan muutos? Kenties kummatkin? Joka tapauksessa odotus on selvästi havaittavissa kaikkialla.

Markkinat ovat olleet levottomammat kuin koskaan pörssien historiassa. Esim. USA:n S&P pörssi-indeksissä oli 1900-luvun aikana kaiken kaikkiaan 53 päivää, jolloin indeksi liikkui yli prosentin. Tämän vuoden 34 ensimmäisen pörssipäivän aikana tällaisia päiviä on ollut 22 (65 % prosenttia pörssipäivistä).

Pörssien liike perustuu suurelta osin tietokonealgoritmeihin, jotka laskevat korrelaatiota erilaisten sijoituskohteiden välillä. On arvioitu, että 80% markkinoiden liikkeistä tapahtuu tietokoneohjelmien tekeminä. Alla nähdään  S&P indeksin ja USD/JPY valuuttaparin korrelaatio.

Kun öljy alkoi romahduksensa vuonna 2014, keskittyivät ohjelmoitsijat ohjelmoijat tähän sijoitukseen, kuten alla olevasta S&P ja öljy korrelaatiosta voidaan nähdä.  Öljystä on tullut varsinkin tänä vuonna kaikkein alaspainetuin sijoitus futuurimarkkinoilla ja erilaisten manipulointien vaikutus sen hintaan on hyvin herkkä.

27.2.2016 Tämän hetkinen jo aluillaan oleva finanssikriisi alkoi vuonna 2007. Siitä lähtien maailman talouden ongelmat ovat kasvaneet.

USA:ssa tie on mennyt selkeästi yhä syvemmälle sosialismiin, jossa Obaman hallinto pyrkii kontrolloimaan kaikkea. USA:n hallinto on tehnyt useita talouteen liittyviä kansainvälisiä sopimuksia, joissa ei ole kysytty kansalaisilta mitään. Kuitenkin syvimmät vaikutukset kohdistuvat tavallisiin amerikkalaisiin.

Yhdysvaltojen talouden ongelmat ovat ajautuneet kriittiseen vaiheeseen. Hallinnon budjetin alijäämät ovat karanneet käsistä. USA:n hallinnon ja FED:n jatkaessa sitkeästi talouden toipumispuheitaan, on talouden realiteetit kovat. 100 miljoonaa amerikkalaista työelämän ulkopuolella ja 50 miljoonaa elää ruokakorttien varassa. Jo yksistään nämä kaksi tietoa kertoo karun totuuden.

Eilen tuli USA.n hallinnon auditointiraportti. Raportin pitäisi sisältää tarkat hallinnon taloustiedot. Ja jälleen kerran USA:n hallinnon talous on heikentynyt edellisvuodesta. Vuonna 2015 hallinnon varat olivat 3,2 biljoonaa dollaria. Tämä sisältää kaikki sijoitukset pankkitallennuksista sotakalustoon ja maanteihin.

Mielenkiintoinen ja samalla hyvin huolestuttavaa, että suurin yksittäinen vara oli 1,2 biljoonan suuruinen nuorten amerikkalaisten opintovelka valtiolle. Siis 37 % USA:n hallinnon varoista on opiskelijoiden velkoja valtiolle. Näitä velkoja opintovelkoja pidetään yhtenä vaarallisimmista talouskuplista historian aikana. 1,2 biljoonaa on samankokoinen kuin vuoden 2008 kriisin aiheuttanut subprime asuntolainat.

On hämmästyttävää, että niin suuret valtion varat perustuvat olettamukseen, että vastavalmistuvat opiskelijat sen maksavat. Vastavalmistuneet eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä ja ovat usein heikkopalkkaisissa palveluammateissa kuten tarjoilijoina.

Raportissa mainitaan myös USA:n hallinnon täyttämättä jääneet velvollisuudet, joiden suuruus rahana on 21,5 biljoonaa. Tämä merkitsee yhteensä sitä, että USA:n hallinnon nettovarallisuus – 18 200 miljardia dollaria. Vuonna 2014 luku oli 17 700 miljardia ja vuonna 2013 16,9 miljardia. Suunta tulee näillä näkymin jatkumaan samankaltaisena.