1.10.2015 Kasvavilla markkinoilla velkakirjamarkkinat ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2009 lähtien. Tämän vuoksi globaalitalous on velkaisempi kuin koskaan aikaisemmin historiassa. Vuonna 2009 kasvavien markkinoiden yhtiöiden velka oli 67 % kasvavien markkinoiden bruttokansantuotteesta, nyt se on 83 %. Kaiken tämän velanoton perustana on keskuspankkien harjoittama määrällinen elvytys (QE, rahan painanta) ja nollakorkopolitiikka.

Tämä saattaa kuulostaa katastrofilta, koska se on juuri sitä. Jos maailman talous oli huonossa kantimissa vuonna 2007, se on sitä tänä päivänä vielä enemmän. Vuoden 2008 finanssikriisissä oli keskuspankeilla vielä jotain aseita käytettävissä. Nyt ne ovat painaneet rahaa 15 000 miljardin dollarin edestä ja ylläpitäneet nollakorkopolitiikkaa jo kuuden vuoden ajan. Eikä tavoitteita ole saavutettu.

On hyvin valitettavaa, mutta uusi kriisi on jo alkanut, ja  se tulee olemaan paljon pahempi kuin vuonna 2008.

2.10.2015 Maailman talouden hutera korttitalo alkoi huojumaan vuoden 2014 puolessa välissä, kun dollari aloitti nousukiitonsa. Yhdysvaltojen keskuspankin, FED:n, toimien ansiosta dollaripohjaiset lainojen kustannukset eivät olleet juuri mitään (korolla 0,25 % miljoonan dollarin kulut olivat n. 2 500 dollaria vuodessa). Näin investoijat eri puolilla maailmaa alkoivat ottamaan dollaripohjaista lainaa ennätyksellistä tahtia.

Maailmanlaajuisesti 9 000 miljardia on lainattu dollaripohjaista velkaa maailman talousjärjestelmiin. Näistä 1 700 miljardia on kasvavien markkinoiden yritysten velkakirjoina. Nämä yritykset siis lainasivat USA:n dollareina ja tämä raha muuntui paikalliseksi valuutaksi pääomasijoituksina ja erilaisina operaatiokuluina.

Kun dollari aloitti vuoden 2014 puolessa välissä voimakkaan vahvistumisensa, joutuivat ne yhtiöt, jotka olivat ottaneet dollaripohjaista lainaa, nopeaan tahtiin maksukyvyttömäksi.

Ajatellaan esim. Brasilialaista yhtiötä, joka lainasi 10 miljoonaa dollaria vuoden 2014 alussa, kun Brasilian realin ja dollarin välinen suhde oli 2,5:n suhde 1:een. Yhtiö on muuntanut tämän velkakirjan 25 miljoonaksi realiksi ja käyttänyt pääoman operaatioidensa rahoittamiseen.

Sittemmin dollarin vahvistuttua reaaliin nähden muuntosuhde muuttui siten, että yhdellä dollarilla saa nyt 4,1realia. Yhtiö tarvitsee siis nyt 41 miljoonaa realia maksaakseen velkansa.

Raaka-aineiden halpeneminen ja dollaripohjaiset lainat ovat vieneet Brasialian talouden ennennäkemättömiin ongelmiin.

The Economist lehti kuvasi Brasiliaa vielä vuonna 2011 nousevien talouksien talousihmeeksi. Nyt muutamia vuosia myöhemmin sama lehti etusivullaan näyttää Brasiliasta kuvan, joka kertoo talouden olevan syöksykierteessä.

3.10.2015 Eilen Yhdysvaltojen keskuspankin, FED, julkaisemat työllisyysluvut kertoivat markkinoista kaksi asiaa; 1) Työllisyys kehittyy USA:ssa hyvin huonosti, 2) Markkinoiden manipulaatio on tuhonnut vapaat markkinat lähes täysin.

BLS:n (Bureau of Labor Statistics) julkaisemat oli karua luettavaa. Työllisyyslukujen kehitys jäi kauas ennusteista. Ja huonot uutiset olivat jälleen hyviä osakemarkkinoille, jotka nyt odottavat, että ehkä FED ei nyt sitten nostakaan korkoja tänä vuonna. Osakkeiden arvot nousivat.

FED kertoi, että syyskuussa työpaikkojen määrä kasvoi 142 000. Nopeasti ajatellen saattaa tuntua positiiviselta, että uusia työpaikkoja sentään syntyi. Jos BLS:n esiin tuomat luvut ylipäätänsä ovat totta, ei työpaikkojen kasvun määrä riitä edes pitämään yllä väestön kasvua.

Valitettavasti todelliset luvut USA:n työllisyystilanteesta ovat vielä heikommat. Jos lukuja korjataan ottamalla pois vuodenaikaan sidottu korjauskerroin, USA:n talous on menettänyt 248 000 työpaikkaa syyskuussa. Tämän lisäksi hallinto on laittanut miljoona työtekijää lisää kategoriaan "ei mukana työvoimassa". Siis hallinnon mukaan tällä hetkellä on 7,9 miljoona henkilöä virallisesti työttömänä ja 94,7 miljoonaa työkykyistä ei lasketa enää työvoimaan. Eli yhteensä peräti 102,6 miljoonaa työikäistä on työelämän ulkopuolella.

Jos pitkäaikaistyöttömät laskettaisiin mukaan työttömyyslukuihin, olisi USA:n työttömyysluku n. 25 %.

4.10.2015  Vieressä olevat kuusi grafiikkaa tuovat ilmi sen, että toisin kuin valtamediat haluavat kertoa, USA:n talous on suurissa perusongelmissa. Työhön osallistuminen, asuntojen omistaminen ja palkkataso on matalimmillaan vuosikymmeniin. Samaan aikaan ruokakuponkien varassa elävien määrä, kansallinen velka ja painetun rahan määrä ovat historiallisessa huipussaan.

Yhä useampi talouden ja sijoitusmaailman huippunimi on astunut esiin ja varoittanut nykyisten talouskuplien johtavan suuriin ongelmiin. Jokin aika sitten näin teki taloustieteen nobelisti Robert Shiller (http://www.cnbc.com/2015/09/14/nobel-prize-winner-shiller-warns-of-market-bubble.html). Nyt on esille tullut myös yksi maailman menetyksemmäistä sijoittajista miljardööri Carl Icahn (http://www.cnbc.com/2013/11/18/wary-carl-icahn-holds-on-to-apple-stock.html). Myös maailman valuuttarahasto, IMF, on varoittanut FED:iä nostamasta korkoja, koska hauras talous ei sitä kestä.

Osakemarkkinat huojuvat ja ovat nyt merkittävässä korjausliikkeessä, mutta kun sijoittajat alkavat hylkiä valtion velkakirjoja, alkaa kriisi merkittävästi pahentua. Tuoreen tiedon mukaan Japani yksi suurimpia eläkerahastoja on päättänyt luopua valtion velkakirjoistaan. Näin alkaa käymään eri puolilla maailmaa. Myös Carl Icahn varoittaa valtioiden velkakirjamarkkinoiden olevan suurimpia uhkia.

5.10.2015 Osakemarkkinoissa suurimmat romahdukset ovat tapahtuneet lokakuussa. Vuonna 1929 lokakuun 28. päivä tapahtui historian suurin osakemarkkinoiden romahdus USA:ssa ja tästä alkoi Suuri Lama. Suurin prosentuaalinen Dow Jones indeksin romahdus tapahtui lokakuun 19. päivä lokuuuta 1987. 16 suurimmasta romahduksesta 9 on tapahtunut lokakuussa.

Tällä hetkellä USA:ssa on menossa ainakin voimakas korjausliike, joka on vienyt osakkeiden hinnan tasolle, mikä sillä oli vuoden 2013 alussa. Maailmanlaajuisesti viimeinen neljännes on hävittänyt 11 000 miljardia dollaria osakkeihin sidottua 'paperivarallisuutta'.

7.10.2011 Kaksi asiaa ovat jo lähes vuoden dominoineet finanssimarkkinoita; Globaalin talouden supistuminen ja talousmarkkinoiden nousu sijoittajien toivoessa keskuspankkien markkinoiden tukemisen jatkuvan.

Ensimmäinen näkyy erityisesti nousevien maiden talouksissa ja varsinkin Kiinan. Kiinassa viralliset luvut kertovat bruttokansantuotteen, BKT:n, kasvavan 7,3 prosentin vauhtia, mikä tuntuu hyvältä luvulta. Kiinan hallinnon antamiin talouslukuihin ei tunnetusti voi luottaa ja jos tutkii Kiinan sähkönkulutuksen kehitystä, voidaan sanoa varmuudella, että Kiina kasvaa korkeintaan 3 %:n vuosivauhtia. Kiinan rautateiden tavarankuljetusmäärät ovat tippuneet ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana 10,1 %. Kiinan PMI (ostopäälliköiden indeksi) on ollut samalla tasolla viimeksi vuonna 2009. Lisäksi Kiinan vienti tippui 5,5 % viimevuotisesta ja yksistään elokuussa tiputus oli 8,9 %. 30 %:a Kiinan bruttokansantuotteesta koostuu viennistä.

8.10.2010 Valtamedian asiantuntijat edelleen luottavat siihen, että Euroopan talousveturi Saksa pelastaa Euroopan joutumasta velkakriisin takia kiipeliin.

Mutta tällä hetkellä kysymys pitäisi asettaa seuraavasti; kuka pelastaa Saksan? On aivan selvää, että Saksan talous on tällä hetkellä äärimmäisen hauras. Saksa kasvu on meni juuri negatiivisen puolelle ja työttömyystilastoihin tuli yllättävä nousupiikki.

Saksan monet tärkeät kauppakumppanit ovat leikanneet tuontiaan merkittävästi. Venäjä, joka on Saksan tärkeä kauppakumppani, on joutunut vähentämään tuontiaan öljyn hinnan voimakkaan laskun vuoksi. Myös Kiinan talousongelmat pienentävät Saksan vientituloja.

Bloombergin mukaan Saksan vienti on tippunut eniten sitten vuoden 2009 taantuman eli 5% kuukaudessa.

Viennin heikkenemisen vuoksi Saksan hallinnon tulot ovat vähentyneet merkittävästi ja asiaa heikentää edelleen jatkuvasti paheneva pakolaiskriisi. Yht'äkkiä Saksaan on tullut tuhansittain uusia ihmisiä, jotka vaativat ruokaa, asuntoja, sairaanhoitoa vaikeuksissa olevalta Saksan hallinnolta.

Kaiken päälle vielä Saksan suurin työnantaja autovalmistaja Volkswagen on joutunut suuriin ongelmiin ja saattaa menettää jopa 39 miljardin dollarin tulot.

Näyttää siis selvältä; Ennen kuin Saksa voi pelastaa Kreikan, Italian, Espanjan, Portugalin tai Ranskan, täytyy löytyä keino pelastaa Saksa syveneviltä talousongelmilta.

12.10.2015 Monet historian taloudelliset ja poliittiset mullistukset osuvat lokakuulle.  Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki lokakuut toisivat jotain mullistuksia.

Tässä jotain esimerkkejä historiasta. Lokakuussa 1907 New Yorkin tarjoama velkakirjatarjous epäonnistui ja kupari- ja osakemarkkinat romahtivat. Yhdysvaltojen keskuspankkia ei ollut olemassa, mutta J.P. Morgan pankki osti velkakirjat ja markkinat saivat rahoitusta ja laajemmalta romahdukselta vältyttiin.

Lokakuussa 1912 alkoi Balkanin sota, joka ennakoi ensimmäistä maailman sotaa, joka vaati 16 miljoonan sotilaan ja siviilin kuoleman. Lokakuussa 1918 alkoi historian tappavin influenssaepidemia. Yksistään USA:ssa menehtyi 195 000 tähän tautiin 31 päivässä. Maailmanlaajuisesti 50-100 miljoonaa ihmistä kuoli ja 500 miljoonaa sai taudin.

Lokakuussa 1922 Benito Mussolini ottaa vallan Italiassa ja fasismin aika alkaa. Lokakuussa 1923 alkaa Saksan hyperinflaatio, jossa Saksan markan arvo heikkeni nopeammin kuin koskaan historiassa. Lopulta yhdellä dollarilla sai 4 000 miljardia dollaria.

Lokakuun 24. päivä 1929 Dow Jones, DJ, pörssi-indeksi romahti 11 %. Tätä mustaa torstaita seurasi musta maanantai 28. lokakuuta (DJ tippui 13 %) ja musta tiistai 29. lokakuuta (DJ tippui 12 %). Tästä alkoi historian pitkäkestoisin osakekurssien alamäki USA:ssa.

Lokakuussa 1936 alkoi Espanjan sisällissota, jossa Francisco Franco nousi Hitlerin tukemana valtaa. Lokakuussa 1938 Hitler valloitti sudeettialueet, jotka olivat kokonaan natsien kontrolloima 10. lokakuuta.

Lokakuussa 1978 alkoi dollaripaniikki, jolloin dollari menetti historiallisesti eniten yhden kuukauden aikana. Vuonna 1979 lokakuussa USA:n valtion velkakirjat kokivat historiansa suurimman romahduksen. Lokakuina 1984 ja 1986 presidentti Reaganin hallinnon aikana USA:n hallinto joutui sulkemaan toimintansa.

Lokakuun 19. päivänä 1987 oli musta maanantai, jolloin Dow Jones indeksi tippui 25 %, joka suurin yhtenä päivänä tapahtunut pudotus ja lähes kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 1929 tapahtunut. Lokakuussa 1994 tapahtui Venäjän ruplan romahdus, jolloin yhtenä päivänä rupla tippui 27 %:ia dollariin nähden.

Lokakuussa 1997 tapahtui Dow Jones indeksin putoaminen 554 pistettä. Tällöin taivaan tuuliin hävisi 663 miljardia dollaria pääomaa. Lokakuussa 2001 alkoi USA:n pisin sota Afganistanissa.

13.10.2015 Saksan merkitys Euroopalle on suuri. Euroopan talous pysyy pystyssä tai kaatuu Saksan talouden mukana.

Saksalla on nyt ilmennyt lisääntyvässä määrin talousongelmia. Saksan talousministeri raportoi juuri, että Saksan teollisuuden tilaukset ovat yllättäen jyrkästi tippuneet viime kuukauden aikana. Lisäksi Saksan talouden kasvuennusteet ovat tippuneet yli 14 %.

Saksan suurimman työnantajan Volkswagenin ja Deutche Bankin, DB, ongelmat ovat omiaan heikentämään tilannetta. DB ilmoitti juuri vuosineljänneksen tuloksestaan ja kertoi yhtiön tehneet tappiota tänä aikana 6,2 miljardia euroa. Pankki kertoo tämän aiheuttavat todennäköisesti sen, että se ei jaa osinkoa tänä vuonna.

14.10.2015 Vuoden 2008 finanssikriisissä ehkä suurin mieltä kalvava kysymys on miksi FED eikä USA:n valtiovarainministeriö pelastanut sijoituspankkia Lehman Brothers:ia. Wall Street Journalissa entinen FED:n pääjohtaja Bernanke kertoo, ettei heillä ollut mahdollisuuksia pelastaa pankkia, mutta he eivät halunneet kenenkään tietävän siitä.

Näin Bernanke myöntää hänen ja valtiovarainministeri Paulsonin olleen tahallisesti epätarkkoja antaessaan Lehman Lehman Brothersin ajautua konkurssiin. Bernanke kertoi, että jos he olisivat antaneet suuren yleisön tietää, ettei heillä ollut varoja pelastaa sijoituspankkia, se olisi aloittanut paniikin ja koko talousjärjestelmä olisi mennyt nurin.

Niinpä he sitten valehtelivat, vaikka sellaista termiä ei kukaan halua käyttää. Nyt Bernanke haluaa oikaista historiankirjoja, jotka ovat sitä mieltä, että olisi ollut jokin vaihtoehto. Nyt kun sitten ollaan menty valheiden tielle, jää mietityttämään valehteleeko Bernanke myös sen suhteen, ettei heillä ollut mahdollisuutta pelastaa Lehman Brothers sijoituspankkia.

17.10.2015 Vuodesta 1764 asti on 21 vuoden välein ollut merkittävä taloudellinen taantuma tai lama. Viimeinen syklin vuosi oli vuonna 1995 ja seuraava on siis vuonna 2016. 252 vuoden aikana syklissä ei siis kertaakaan ole ollut poikkeusta. Merkit viittaavat vahvasti siihen, ettei myöskään vuodesta 2016 tule poikkeusta.

Kuten viereisestä kuvasta nähdään, on Dow Jones indeksissä täsmälleen 7 vuoden välein saatu pohjalukemat ja lisäksi uusi pohjalukema on edellistä matalammalla. Tämän mukaisesti ensi vuonna Dow Jones saavuttaa arvon n. 5000 kohdassa 4 kun tällä hetkellä Dow Jones:n arvo on hiukan yli 17 000.

Laskun täytyy olla siis historiallinen, jotta pitkäaikainen rakenne säilyisi. Nousut viimeisten 7 vuoden sykleissä ovat kestäneet 62-67 kuukautta ja nyt ollaan jo laskutrendissä. Laskut tapahtuvat selkeästi nopeammin kuin nousut ja nyt pohja voidaan saavuttaa jo keväällä 2016.

19.10.2015 Iso-Britannia toimiva jättipankki HSBC tuo ilmi tuoreessa raportissaan, että maailma on jo taantumassa.

Kun tavara liikkuu vilkkaasti maailmassa ja maiden tuonti- ja vientiluvut ovat suuret, on maailman talous hyvässä kunnossa. Ja päinvastoin kun tavara ei liiku, se kertoo maailman talouden heikosta tilasta. Maailmassa raportoitavia vienti- ja tuontilukuja on hyvin vaikea manipuloida ja ovat siinä mielessä hyvin luotettavia lähteitä arvioitaessa maailman talouden tilaa.

HSBC kertoo, että maailman kauppa on pienentynyt peräti 8,4 prosenttia tänä vuonna tähän mennessä ja globaali bruttokansantuote dollareissa heikentynyt 3,4 prosenttia. Joka kerta, kun maailman kauppa on pienentynyt näin paljon, on maailma ollut taantumassa.

Kiina on maailman suurin tavaroiden viejä ja tuoja. Kun Kiinan vienti ja tuonti on jyrkästi laskenut, on selvää, että sillä on suuri merkitys koko maailman tavarakauppaan. Syyskuussa Kiinan vienti tippui 3,7 %:ia viime vuotisesta. Mutta erityisesti tuonti tipahti syyskuussa lähes käsittämättömät 20,4 % viime vuotisesta ja 13,8 %:ia elokuun lukemasta.

Onko USA jotenkin immuuni maailman talouden heikkenemiselle. Tuskinpa. Varsinkin katsoo USA:laisen maailman suurimman vähittäiskauppaketjun ja suurimman yksityisen työnantajan Wal-Martin juuri kertomaan tulosta. Wal-Mart ilmoitti, että sen tuotot tippuvat 12 prosenttia ja tämä aiheutti yhtiön osakkeen romahduksen pörssissä. Romahdus oli suurin 27 vuoteen. Samaan aikaan myös McDonald ilmoitti, että se joutuu sulkemaan 700 ravintolaansa.

Tämän kaltaisia ilmoituksia tulee jatkuvasti USA:ssa ja sitten vielä väitetään, että USA:n talous on toipumassa. Ei tunnu uskottavalta.

20.10.2015 Vuonna 2011 raaka-aineiden hinnat elivät voimakasta nousukautta ja metalli- ja kaivosyhtiöiden hinnat arvostettiin pörsseissä jopa yli 200 % korkeammalla kuin vuonna 2009. Kyseessä oli kupla, jonka nopeaa puhkeamista vauhditti raaka-aineiden kysynnän heikkeneminen.

Nyt kaivososakkeista koostuva pörssi-indeksi on 28 % matalammalla kuin vuonna 2008 ja koko 230 %:n nousupiikki on menetetty ja hiukan lisää. Monet sijoittajat ovat tarttuneet 'putoavaan puukkoon' tulkitessaan, että osakkeet ovat nyt pudonneet jo tarpeeksi ja käänne on edessä.

Pian kaivososakkeiden jyrkän romahduksen jälkeen alkoi öljy- ja kaasuyhtiöiden jyrkkä alamäki. Hinnat ovat tippuneet noin 70 prosenttia huipustaan. Jälleen sijoittajat pitivät laskua väliaikaisena, mutta toisen näyttää käyvän.

Nyt näyttää olevan vuorossa suurta odotusarvoa antaneet biotekniikka- ja lääkeyhtiöt.

21.10.2015 Gold Switzerlandin sivuilla Egon von Greyerz kirjoittaa, kuinka Deutche Bankin (DB) nuori työntekijä maksoi sijoitusrahastolle 6 miljardia dollaria, joka kaupasta tullut bruttoarvo, kun hänen olisi pitänyt maksaa vain nettoarvo.

Tämä kuvastaa hyvin, kuinka holtittomasti ilman kunnon kontrollia pankin käsittelevät suuria summia jopa niin suuren pankit kuin DB. 6 miljardin dollarin pikku huolimattomuus voi siis tapahtua missä vain pankkimaailmassa.

Vuonna 1995 the Barings Bank meni nurin 1,3 miljardin dollarin tappion vuoksi. Lisäksi ketjureaktio melkein kaatoi tukun muita pankkeja.

Tämä päivänä puhutaan luvuista, jotka ovat käsittämättömän paljon suurempia. DB:llä on johdannaismarkkinoissa virallisesti kiinni 75 000 miljardia dollaria ja todellisuudessa arvoidaan summan liikkuvan lähellä 100 000 miljardia dollaria. Tämä on suurin piirtein koko maailman talouden koko ja tällainen summa on vain yhden pankin johdannaismarkkinoilla pelaamaa rahaa. Koko johdannaismarkkinoiden koko on 1 5000 000 miljardia dollaria. Jos tästä aiheutuu seuraava finanssikriisi, se merkitsee koko maailman talousjärjestelmän alasajoa. Eli käytännössä koko maailman talous seisahtuu määrättömäksi ajaksi.

22.10.2015 Paljon huomiota viime viikolla sai sveitsiläisen suurpankin Credit Suissen julkaisema raportti Global Wealth Report. Suuria otsikkoja sai raportista poimittu tieto, että 1 % rikkaimmista omistaa 50 % maailman varallisuudesta.

Raportissa on kuitenkin toinen melko hämmästyttävä asia, joka on jäänyt monelta huomaamatta. Nimittäin Yhdysvalloissa ja Kiinassa näyttää olevan enemmän köyhiä kuin Kiinassa.

Kun katsotaan viereisen kuvan vasenta laitaa, jossa vähävaraisin ihmisjoukko on, voidaan havaita, että 20 % maailman köyhimmistä asuu Euroopassa ja 10 % Yhdysvalloissa.

Credit Suissen mukaan maailman puolella maailmassa on nettovarallisuutta alle 3210 dollaria. Suuri osa amerikkalaisista ja eurooppalaisista eivät pääse sille tasolle, koska heidän nettovarallisuutensa on negatiivinen. Tämä koskee erityisesti nuoria opintonsa päättäneitä opintovelkaisia.

USA ja EU rohkaisee velanottoon pitämällä korkoja epätavallisen matalalla eikä korkojen normalisoitumissa ole näkyvissä hyvin pitkään aikaan. Euroopassa muutamat pankit jopa maksavat asiakkailleen siitä, että saavat lainata rahaa. Talouselämän kaikki perusperiaatteet ollaan heittämässä romukoppaan.

Credit Suissen mukaan 25 %:lla amerikkalaisista on negatiivinen varallisuus. Siis, jos olet velaton ja sinulla on 10 dollaria taskussa, olet varakkaampi kuin 25 % amerikkalaisista.

Amerikkalaisten nettovarallisuus on - 60 000 miljardia dollaria. Tämä on keino, millä hallinto pystyy pitämään kontrollissaan suuren osan amerikkalaisia.

23.10.2015 EKP:n pääjohtaja Mario Draghi antoi eilen signaalin, että lisää 'ilmaista' rahaa tullaan jakamaan. Kun aikaisemmin FED oli myös antanut ymmärtää, että sen sijaan, että korkoa nostettaisiin, on mahdollista mennä jopa negatiivisiin korkoihin.

Kaikki tämä hullaannutti markkinat eilen, sillä sijoittajat tietävät uusi painettu raha tulee virtaamaan nimenomaan osakemarkkinoille, jotka siis entistäkin enemmän irtaantuu reaalitodellisuudesta. Osakkeiden hinnoittelulla on yhä vähemmän tekemistä yhtiöiden tuottojen ja odotusarvojen kanssa.

Samaan aikaan kun markkinat juhlivat on syytä muistaa maailman talouden ankeat näkymät. Yksi asia mikä tätä tilaa kuvaa on maailman toiseksi suurimman talouden Kiinan vienti- ja tuontimäärät. Viereisessä kuvassa nähdään, että tuontilukemat alkavat olla samaa luokkaa kuin kriisivuonna 2009. Tämä viittaa Kiinan sisäisen kysynnän voimakkaaseen heikkenemiseen. Tämä pitää hyvin yhtä Kiinan jälleenmyyntilukujen, kiinteiden investointien, teollisuuden aktiivisuuden jne, kanssa.

25.10.2015 Viime viikolla sijoittajat alkoivat jälleen kerran uskomaan illuusioon, että keskuspankit pelastavat maailman talouden. Tämä hyvin osoittaa, ettei markkinoilla ole muistia. Nousupiikin ansiosta kurssit saivat kirittyä kiinni vuoden 2015 aikana koetut menetykset. Monet odotukset nostivat kursseja; FED:n koronnosto saattaa viivästyä, EU lisää määrällisiä helpotuksia (QE) ja Kiinan laski perjantaina korkoaan.

Nämä lienevät lähes viimeisiä unelmia historian suurimman nousumarkkinoiden terminaalivaiheessa. Lienee selvää, että olemme siirtymässä laskeville markkinoille. Kiinan talousihme on ohi ja raaka-aineiden hinnat eivät nouse vähään aikaan. USA:n talous on vaisu ja muu maailma on jo siirtymässä taantumaan. Lisäksi geopoliittinen tilanne on äärimmäisen kärjistynyt.

USA:n arkipäivässä on nähtävissä vähittäiskauppaketjujen liikkeiden ja kokonaisten ostoskeskusten sulkemisepidemia. USA:n vienti tipahti 11 % viime vuotisesta. Jokaisena kuukautena tänä vuonna ovat kuljetusmäärät pudonneet. Kokonaismyyntiluvut ovat samalla tasolla kuin viimeisen taantuman aikana. Varastomäärät suhteessa myyntiin ovat nousseet vuoden 2009 tasolle. 51 % amerikkalaisista työntekijöistä ansaitsee vähemmän kuin 30 000 dollaria vuodessa. 102,6 miljoonalla työikäisellä amerikkalaisessa ei ole minkäänlaista työtä.

USA:n ulkopuolella monet jättiyhtiöt kamppailevat suurien vaikeuksien kanssa. Deutche Bank (Saksan suurin pankki), UBS (Sveitsin suurin pankki) ja kolme maailman suurinta raaka-aine kauppaa käyvää yhtiötä (Glencore, Trafigura ja Nobel Group) ovat suurissa hankaluuksissa.

Onko e.m. esimerkkien valossa osakkeiden kurssinousulle ja elpymispuheille pohjaa?.

26.6.2015 Markkinat ovat kriittisessä pisteessä. Alkaako jyrkkä alamäki vai ei? Pitkällä aika välillä hyvä indikaattori tähämän seuraamiseen on 12 kuukauden liikkuva keskiarvo. Viereisessä kuvassa nähdään, kuinka markkinat (S&P indeksi) käyttäytyivät teknologiakuplan puhjetessa ja vuoden 2008 kriisin aikaan. Molemmilla kerroilla kurssit aloittivat voimakkaan kurssilaskun, jonka alussa oli palautuminen lähelle 200 liikkuvaa keskiarvoa ennen kuin lasku jatkui. Palautuminen johtui pitkälti FED:n harjoittamasta elvytyspolitiikasta.

Nyt alkaneessa laskussa voitiin odottaa samanlaista käyttäytymistä. Nyt kuitenkin kurssi ylitti 200 liikkuvan keskiarvon, jota ei aikaisemmissa laskuissa ole tapahtunut. Kurssit heiluvat nyt pelkästään keskuspankkien harjoittaman politiikan ohjaamana. Tällaisessa tilanteessa normaalit talouden lait eivät juuri päde ja tekniset indikaattorit usein pettävät. Yhtiöiden tuotot ja tulot ovat kuitenkin laskusuunnassa ja niin pitäisi kurssienkin lopulta.

27.10.2015 Keskuspankit ovat nyt leikanneet korkoja yhteensä yli 600 kertaa vuodesta 2009 lähtien ja painaneet tänä aikana rahaa yli 15 000 miljardia dollaria. Tästä huolimatta tärkein on jäänyt saavuttamatta; he eivät ole kyenneet saamaan aikaan taloudellista kasvua.

Epäonnistuminen tavoitteessa ei ole millään tavoin muuttanut keskuspankkien politiikkaa. Japanin keskuspankki (BOJ, Bank Of Japan) ja Euroopan keskuspankki (EKP) ovat kummatkin sitoutuneet määrällisiin elvytysohjelmiinsa (QE). USA:n keskuspankki, FED, on ainoa suuri keskuspankki, jolla ei ole tällä hetkellä menossa QE-ohjelmaa, vaikka se jatkaa taseensa kasvattamista. Tämä tapahtuu joka kuukausi kun optioiden määräajat laukeavat.

EKP on nyt siirtynyt nollakorkopolitiikastaan, ZIRP, negatiivisiin korkoihin (NIRP). Sekä BOJ että FED pitävät kiinni ZIRP-politiikastaan. Viime viikolla usea FED:n työntekijä vihjaisi mahdollisuudesta siirtyä NIPR-politiikkaan.

Miksi tämä politiikka edelleen jatkuu ja mihin sillä pyritään? Keskuspankkiirit puhuvat jatkuvasti deflaatiovaarasta.

Kun tavallinen kuluttaja miettii deflaatiota, ei voi välttyä ajattelemasta deflaatiota pelkästään hyvänä asiana. Sehän merkitsee vain edullisempia hintoja, oli sitten kyseessä asuntojen, polttoaineen, tietotekniikan tai ruuan hinta.

Kuitenkin velkadeflaatio on aivan eri asia. Velkadeflaatio merkitsee merkitsee sitä, että tulevan velan maksaminen tulee kalliimmaksi. Tällöin velanhoito tulee vaikeammaksi ja voi johtaa lopulta maksukyvyttömyyteen ja velkojen uudelleenjärjestelyyn.

Keskuspankkien tähtäin toimissaan on juuri velkadeflaation välttäminen. Tämä antaa mielekkyyttä ZIRP:lle, NIRP:lle ja QE:lle. Nämä nostavat velkakirjojen arvoja ylös ja tekevät velan maksun helpommaksi. Tämän vuoksi keskuspankkiirit puhuvat jatkuvasti inflaation tarpeellisuudesta.

Japani on ollut deflaatiokierteessä jo 20 vuotta ja saattaa olla, että sama on edessä myös muualla. Toive inflaatiosta on romahtanut globaalisti.

28.10.2015 Miltä näyttää Euroopan keskuspankin, EKP, taistelu deflaatiota vastaan? EKP julkisti siirtymisen negatiivisiin korkoihin (NIRP) kesäkuussa 2014. Siihen aikaan EU:n inflaatio oli n. 0,5 %. Pian tämä jälkeen tammikuussa 2015 inflaatio oli -0,6 %, joka vastasi samaa tasoa kuin kriisi vuosina 20018-2009. Tästä syystä EKP julkisti oman määrällisen elvytys (QE) ohjelmansa.

Mikä oli QE:n tulos? Kuusi kuukautta inflaatio todella nousi, mutta alkoi taas laskemaan sen jälkeen ja siirtyi uudelleen deflaatioksi. Tämän vuoksi EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on ehdottanut QE:n nostoa.

Huolimatta ennätyksellisestä elvytysmääristä ja nollakorkopolitiikasta, vuoden 2015 alussa EU:n inflaatio pienimmillään 80 vuoteen. Kun tähän vielä yhdistyy pahin taloudellinen romahdus vuosikymmeniin, voi ymmärtää keskuspankkiirien keskuuteen leviävän paniikkimielialan.