2.11.2023 Viime maantaina USA:n hallinto kertoi, että tarvitseekin 'vain' 775 miljardia rahoittaakseen vuoden 2023 budjetin viimeisen neljänneksen Tätä pidettiin hyvänä uutisena ja osakeindeksit saivat piristysruiskeen. Vielä heinäkuussa oli maan valtiovarainministeriö ilmoittanut tarvitsevansa 852 miljardia viimeiselle neljännekselle. Ilmoitus oli kuitenkin mitä todennäköisemmin valheellinen. 775 miljardia dollaria tuskin riittää rahoittamaan valtion kuluja loppuvuodeksi. Yksistään jo viime kuussa valtio kulutti 500 miljardia dollaria. Bidenin hallinto lisännyt 4600 miljardia dollaria vation kuluja ja varojen kulutus on edelleen voimakkaassa kasvussa. Mitään leikkauksia budjettiin ei ole tehty, päinvastoin.

On hämmästyttävää kuinka paljon USA:n talous voi mennä hajalle ja kuitenkin pysyä jotenkin koossa. Jo vuosikymmeniä on maan talous toiminut periaateella; osta ja tuhlaa nyt ja maksa joskus sitten myöhemmin.. Tämä on ollut mahdollista kun korkotaso on pitkään ollut nollan tuntumassa. Nyt korot ovat nousseet normaalitasolle ja se näkyy USA:n velkojen korkomaksuissa kuten viereinen kuva osoittaa.

Kuvasta nähdään, että USA:n valtion velkojen korkokulut ylittävät ensimmäisen kerran 1000 miljardia dollaria. Tämä merkitsee, että viidennes verotuloista menee korkoihin. Melkoinen hypäys, kun kahdeksan vuotta sitten 12 %:ia verotuloista meni korkojen maksuun. Nyt velkojen korot ovat 3 %:n tuntumassa ja nousussa. Korot nousevat helposti 5 %:iin. Lisäksi 31 %:ia veloista tulee maksettavaksi seuraavan 12 kuukauden aikana. Se metkitsee sitä, että uutta velkaa pitää ottaa 7 600 miljardia dollaria markkinahintaan.

Kuvassa vasemmalla alhaalla nähdään, kuinka eri pituisten valtion velkakirjojen korot ovat nousseet kahden vuoden takaisesta korkotasosta. Käyttäen 1 vuoden velkakirjan korkoa, joudutaan nyt maksamaan 7 600 miljardin lainasta 388 miljardia, kun se vuoden 2022 tason mukaan olisi ollut 230 miljardia dollaria. Eli 70%:ia enemmän menee nyt otetun velan korkoon kuin pari vuotta sitten.

Turha odottaa, että USA:n hallinto maksaisi osan velasta pois. Kuvassa oikealla alhaalla nähdään kuinkan pandemian jälkeen USA:n budjettivaje on jälleen kasvussa ja on nyt kolmanneksi suurin USA:n historiassa. USA:n hallinto kuluttaa nyt 44 % maan bruttokansantuotteesta. Tämä on suurin luku sitten II maailmansodan. Maan velanotto ja holtiton kulutus ovat karanneet käsistä. Kiipelistä pääsemiseen alkaa olla vain yksi mahdollisuus; dollarin arvon romuttaminen. Samalla kullan ja kryptorahojen arvot nousevat raketin lailla. Kulta on noussut 10 % ja bitcoin 100 % vuoden alusta.

15.11.2023 USA:n valtiovarainministeriö Yellenin johdolla pyrkii nostamaan osakeindeksejä. Yellen tunnetaan Bidenin kannattajana. Bidenin uudelleen valinnan mahdollisuushan heikkenee merkittävästi, jos eläkerahastojen arvot tipahtaa osakeindeksien myötä.

Yellen johtama ministeriö on alkanut suosimaan lyhyitä valtion lainoja pitkien sijaan. Lyhyiden lainojen suhde pitkiin on perinteisesti ollut 15-20% / 80-85%, joka siis lähitulevaisuudessa on muuttumassa. Tämä helpottaa painetta pitkäkorkoisissa valtionlainoissa, joita taas osakeindeksit seuraavat. Tämä on syynä viime päivien voimakkaaseen osakkeiden hintojen nousuun.

Yellenin luotto lyhytkorkoisiin velkakirjoihin on hyvin ongelmallista nyt, kun USA:n velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on suurimmillaan sitten toisen maailmansoda. USA:n velka on noussut 2000 miljardia dollaria viimeisen vuoden aikana. Siirtyminen alle vuoden kestoisiin velkakirjoihin aiheuttaa melkoisen kriisin vuoden 2024 lopussa ja vuoden 2025 alussa. Tämä johtuu siitä, että velat tulevat maksuun tällöin. Silloin USA:lla on velkaa 35 000 miljardia dollaria ja suuri osa yli niistä täytyy säilyy korkojen ollessa yli 4 %:in. Tämä kaikki näkyy oheisessa pitkäkestoisia valtion velkojen hintoja kuvaavassa käyrässä. Osakeindeksit seuraavat möhemmin perässä.

26.11.2023 USA:n osakeindeksit ovat olleet voimakkaassa nousussa. Yleisesti puhutaan lähes aina ennen joulua tapahtuvasta osakkeiden joulurallista. Vuotuista kuvaa osakkeiden yleisestä kehityksestä vääristää seitsemän suuren osakkeen painoarvo indeksissä, kuten viereinen kuva osoittaa. Vaikka nämä seitsemän osakketta ovat kehittyneet tänä vuonna hyvin, eivät 493 muuta osaketta ole kokenut juurikaan nousua. S&P 500 lähenee viime heinäkuun lopun huippuarvoa ja korjausliike on odotettavissa ensi kuussa.

Korkohuippu näyttäisi jo olevan saavutettu. Historiasta voidaan nähdä, että kun korkojen nousu kääntyy laskuun ajaudutaan taantumaan ( kuva vasemmalla alhaalla). FEDin pääjohtaja Powell on kuitenkin viime aikoina pyrkinyt esiintymään tiukan rahapoltiikan kannalla, mikä merkitsee korkojen pysymisen pitempään ylhäällä. Kuitenkin korkojen lasku merkitsee läysemmän rahapoliittisen kauden alkua. Tämä merkitsisi osakkeiden pysymistä korkealla tasolla pitempään. Viimeisen FEDin kokouksen jälkeen on osakeindeksit nousseet n. 10 %:ia, 10 vuoden velkakirjan korko on 0,5 %:ia alempana ja dollari on halventunut n. 3%:ia. Markkinat tulkitsevan FED:n siirtyvän löysään rahapolitiikkaan. Joulukuun puoleen väliin sijoittuva FED:n kokous saattaa antaa markkinoille tärkeän signaalin raha- ja korkopolitiikan suunnasta. Pienikin pettymys FED:n suunnanmuuutoksesta aiheuttaisi osakemarkkinoilla melkoisen pudotuksen.

Meneillään on kaksi isoa sotaa ja terrorismin pelko lännessä. Rauhaa akstiivisesti ajavia johtavia politiikkoja ei lännessä edelleenkään löydy. Kaikki viittaa merkittävän velkakriisin pikaiseen puhkeamiseen (kuva alhaalla vasemmalla). Globaali velka on 300 000 miljardia dollaria ja jos siihen laitetaan johdannaiset päälle päästään yli 1500 000 miljardin dollarin velkasummaan. Ja velka jatkaa eksponentiaalista nousuaan varsinkin USA:ssa. Tämä johtaa romahdukseen länsimaissa, Japanissa ja Kiiinassa sekä osittain kehittyvissä talouksissa.