4.3.2022 Sapelien kalistelu Euroopassa on niitä suurempia murhenäytelmiä mitä voi kuvitella. Toivotaan, että Venäjä ei sorru USA-tyyppiseen sotaan, jossa tuhotaan kaikki mitä eteen tulee kuten Irakissa, Afganistanissa ja Libyassa. Venäjän intressissä on minimoida henkilötappiot kummallakin puolella ja säilyttää infrastruktuuri naapurimaassaan. Putin ansaitsee syyttävät sormet, mutta missä olivat syyttävät sormet silloin, kun USA on ollut sotaretkillään kaukana kotimaastaan. Vuonna 2012 Pentagon kertoi, että sillä oli 600 sotilastukikohtaa USA:n ulkopuolella. Venäjällä ei ole yhtään ja sen sotapolitiikkaan on kuulunut aina sotilaallinen aktiviteetti vain omien alueiden rajoilla. Kuuban kriisi on tästä poikkeus.

Vaikka monet sotateoreetikot ovat pitäneet sotaa vain politiikan jatkeena käyttäen toisenlaisia keinoja, on kuitenkin syytä pitää sotaa aina poliittisten keinojen epäonnistumisena.

Sotaan liittyy asekaluston käyttämisen ohella aina yhtä oleellisesti taloudelliset intressit. Monet pitävät jopa taloudellisia asioita taustalla kaikkien sotien todellisina pääsyinä. Joka tapauksessa sota tulee kiihdyttämään velkataloutta kohti mahdottomuuksia. Länsi ei lainkaan taloudellisesti niin vahva kuin luulisi lehtien otsikoiden perusteella olevan.

Sota antaa syyn USA:n keskuspankille FED:lle muuttaa haukkamaisesta asenteensa kyyhkyläismäiseen. Jokainen suunniteltu koron nosto olisi tämä tehnyt joka tapauksessa. Nyt sota auttaa nopeuttamaan tapahtumien kulkua. Nyt monet asiantuntijat arvelevat, että edes 0,5 pisteen nousu vuonna 2022 näyttää epätodennäköiseltä.

Sodalla oli se sitten tankkien tai sanktioiden avulla on hintansa. Maat ovat jo ennestään ennätysveloissa, joten niillä ei ole varaa korkojen nostamiseen. Historia opettaa sen, että sotatilanteessa rahapolitiikka löystyy.

Sota merkitsee myös dollarin vahvistumista. Rupla ja Ukrainan hryvnia ovat kokeneet romahduksen ja myös monien muiden maiden valuutat heikkenevät. Oheisessa kuvassa nähdään kuinka dollari on vahvistunut ruplaan nähden eri kriisitilanteissa. Kun Ukrainan sotaa seuranneet sanktiot tulivat, rupla heikkeni dollariin nähden 30 prosenttia. Tällöin dollarilla sai 117 ruplaa. Vielä päivää aikaisemmin dollarilla sai 83 ruplaa.

Median on nyt täyttänyt sotauutiset, jotka ovat kummallakin puolella propagandatäyteisiä. Samalla heikkenee uutisointi pandemiasta, jonka koko narratiivi nyt näyttää hajoavan uskottavuuden puutteeseen. Samalla globaalin velan merkitys poliittisessa keskustelussa kuten lehtien otsikoissa ei saa jalansijaa.

USA:ssa verotilat eivät pysty pitämään kansakuntaa pystyssä. Puhumattakaan, että maa pysyisi pitämään huolta Ukrainasta. Sota ja sanktiot lisäävät jo nyt 90 000 miljardin kokonaisvelkaista USA:n taloutta. Tämä ei mahdollista 0,5 pisteen korkojen nousua.

Globaali velkaa liikkuu tällä hetkellä 300 000 miljardin dollarin paikkeilla. Sotiminen ja sanktiot lisäävät edelleen velkaisuutta. Kun BKT jää yhä enemmän jälkeen velan kasvua, tarvitaan jälleen tuo ihmeitä tekevä hiiren näppäimen painallus, joka jolla rahaa tehdään. On selvää, että BKT:n nousulla ei velkaa saa koskaan maksettua. Filosofi ja taloustieteilijä David Hume totesi, että kun velka suhteessa BKT:hen nousee yli 100 prosenttiin, kasvu heikkenee kolmasosalla.

11.3.2022 Sodalla Ukrainassa on valtava vaikutus raaka-aineiden hintaan maailmalla. Öljyn hinta on tällä hetkellä 108 dollaria barrelilta ja käväisi lähes 20 dollaria korkeammalla, eikä nousulle näy lähiaikoina laantumista. On vaikea tietää, mitkä ovat Venäjän pitkän ajan suunnitelmat Ukrainan suhteen. Venäjä ilmoitti, että kyseessä on Ukrainan demilitarisointi ja denatsifikointi. Ukraina kuitenkaan tunnetaan demokraattisena maana ei sotilasmaana. Ainakin Venäjä hyötyisi Ukrainan suurista vilja-, raaka-aine- ja energiavaroista.

Sekä Venäjä että Ukraina ovat maailman suurimpia vehnän, öljyn, kaasun ja metallien tuottajia. Ukrainan varastointi ja jakeluongelmat vaikuttavat voimakkaasti Eurooppaan ja muualle maailmaan.

Ukrainan asukasluku on 40 miljoonaa ja kooltaan Euroopan toiseksi suurin. Ukraina tunnettiin entisen Neuvostoliiton vilja- ja ruoka-aittana. Maiden viljatuotannon merkitys näkyy hyvin kuvasta alhaalla oikealla. Se on edelleen maailman suurimpia monen maanviljelystuotteen tuottaja. Yhdessä Venäjän kanssa Ukraina tuottaa 25 %:ia maailman vehnätuotannosta. Venäjä tuottaa öljyä 5 miljoonaa barrelia päivittäin, joka merkitsee 12 %:ia maailman tuotannosta ja tekee maasta maailman suurimman öljyn viejän ja kolmanneksi suurimman tuottajan. Oikealla alhaalla olevasta taulukosta saa hyvän kuvan, kuinka merkittäviä Venäjä ja Ukraina ovat viljan, metallien ja hiilen tuojana eri maihin.

Historian epämukava opetus on, että taloussota usein edeltää aseiden kanssa käytyä sotaa. Toivotaan, ettei tällä kertaa mennä niin pitkälle. On kuitenkin selvää, ettei Venäjä tule taipumaan sanktioiden avulla ja aikoo varmasti iskemään tavalla tai toisella takaisin. Venäjällä on välineet aiheuttaa melkoista tuskaa länsimaille. Tällä hetkellä Venäjän ja länsimaiden välit ovat totaalisesti rikki. Tämä merkitsee, että taloudelliset "rangaistukset" tulevat olemaan toistaiseksi pysyviä.

Epäilemättä sanktiot aiheuttavat Venäjälle monenlaista harmia. Venäjän rupla on romahtanut ja Venäjän pankkiautomaateille sekä pankkeihin on melkoiset jonot. Taloudellinen aktiviteetti on maassa suuresti kärsinyt. Mutta jos joku kuvittelee länsimaiden säästyvän taloudelliselta harmeilta syyllistyy harhakuvitelmiin.

Viime aikoina on suuri joukko länsimaiden yrityksiä ilmoittanut vetävänsä yritystoimintansa pois Venäjältä. Venäjä on kuitenkin ilmoittanut, että se voi yksinkertaisesti anastaa yritysten varallisuuden Venäjällä. Monet länsimaiden yritykset ovat perustaneet ja laajentaneet yrityksiään Venäjällä vuosikymmeniä. Tämän varallisuuden menettäminen on melkoinen isku. Moraalinen voitto tuskin tyydyttää näihin yrityksiin sijoittaneita.

Myös länsimaiset pankit tulevat kokemaan melkoisen iskun. Erilaiset entiteetit Venäjällä ovat velkaa länsimaalaisille pankeille 121 miljardia dollaria. Nyt sodan alettua on hyvin epävarmaa saavatko pankit edes osaa saatavistaan. Suurimmat saatavat ovat Ranskalla, Italialla ja Itävallalla.

Venäjä iskee takaisin myös rajoittamalla vientiä. Tällä viikolla Venäjä ilmoitti listan 200 erilaisesta tuotteesta, jota se ei salli vietävän länsimaihin. Lista sisältää mm. telekommunikaatioteknikkaa, ajoneuvoja, maatalouskoneita ja elektroniikkakomponentteja.

Vaikka monet näistä tuotteista eivät ole elintärkeitä, samaa ei voi sanoa lannoitteista, joiden viennin Venäjä on pysäyttänyt. Lannoitteista on jo ennen sotaakin ollut pulaa ja niiden hinta on monin paikoin kaksin- tai kolminkertaistunut. Venäjä tuottaa noin kolmasosan maailman kaliumkarbonaatti pohjaisista lannoitteista, 10 %:ia typpilannoitteista ja 20 % muista yhdistelannoitteista. Ruuan hinta, joka jo nyt on ollut ennätyslukemissa, nousee entisestään. Lannoitepula tulee olemaan valtava shokki Euroopan ruuantuotannolle. Kun myös öljyn ja energian hinta kallistuu, se merkitsee, että inflaatio tulee jatkamaan nousuaan.

Tekninen teollisuus on kärsinyt komponenttipulasta jo ennen sotaa. Nyt asiaan vaikuttaa myös Venäjän tuottamat tärkeät raaka-aineet. Joitakin niistä käytetään kaikissa tietokoneiden prosessoreissa ja monet perustuvat harvinaisiin maametalleihin, joista Venäjältä on tullut lähes 100 %:ia.

Jo ennestään heikossa hapessa ollut länsimainen talous joutuu nyt todellisen ravistelun kouriin. Bidenin hallinto on pyrkinyt välien selvittelyyn Venäjän kanssa. Nyt siihen on päästy ja valitettavasti se tulee kaikille osapuolille hyvin kalliiksi.

22.3.2022 USA:n keskuspankki FED nosti viime viikolla odotetusti korkoa 0,25 %. Puheenjohtaja Powell totesi tiedotustilausuudessa: " Tiedotamme mitä teemme kun tiedämme mitä teemme". Viimeksi korkoja nostettiin vuonna 2018. FED arvioi inflaation edelleen nousevan ja suunnittelee nostavansa 7 kertaa korkoja vuoden 2022 aikana. Viimeksi kun FED aloitti korkojen nostamisen vuonna 2015, kesti nostosykli 1,5 vuotta ja saman ajan jatkui vuonna 2004 alkanut nostokierros.

Inflaation odotetaan olevan vuoden lopussa 4,3 % korkeampi kuin vuotta aikaisemmin ja koron 1,9 %. Tämä merkitsee sitä, että reaalikorko on edelleen negatiivinen eli -2,4 % vuoden lopussa. Tässä mielessä ei voi sanoa, että FED:n asenne olisi haukkamainen, vaan reagoi inflaatioon hyvin jälkijättöisesti. Toisin sanoen FED reagoi korkojen nostoille hitaammin kuin inflaatio nousee. Tämä on tietenkin hyvin tarkoituksenhakuista, koska ei haluta, että pahasti velkainen hallinto joutuisi ongelmiin. Inflaatiota käytetään aseena päästä velkaongelmista eroon.

Geopoliittinen epävakaus lisää ongelmia ja epävarmuutta. Paineet dollarin asemaa kohtaan kasvaa kun Venäjälle asetetut sanktiot uhkaavat muuttaa dollaripohjaiset energiakaupat pohjautuvaksi jollekin muulle valuutalle.

Vuoden 2008 talouskriisissä FED astui kuvaan aloittaen sijoitusten ostot, jotta markkinat stabiloituisivat. Ne jatkuivat vuoteen 2014 asti ja alkoivat suuressa mittakaavassa uudestaan 2020. Nyt FED:n tase on 9 000 miljardia dollaria. FED ilmoittaa, että se alkaa vähentämään velkakirjojensa määrää. Mitä tahtia FED aikoo sen tehdä jää epäselväksi, mutta selvästikään FED ei halua häiritä markkinoita. Jo ostaessaan velkakirjoja FED häiritsi sijoitusten normaalia hinnanmuodostusta ja riskimekanismeja.

Heti korkojen laskuilmoituksen jälkeen markkinat reagoivat odotetusti; osakkeiden ja arvometallien hinnat laskivat. Mutta kun Powell alkoi pitämään lehdistökonferenssia, markkinat alkoivat kääntyä jyrkästi ylöspäin. Tämä kertoi, että markkinoilta puuttui kokonaan usko siihen, mitä FED kertoi ja uskoo nyt, että koronnostot jäävät suurelta osin tekemättä.

FED:n keskuspankkikorkojen kehitys

FED:n taseen muutos