1.5.2016 Koko maailman talous on tällä hetkellä hyvin epävakaassa tilassa ja yksi tai useampi 'musta joutsen' voi aiheuttaa merkittävän tuhon koko talousjärjestelmälle.

Nimi 'musta joutsen' joutsen viittaa tapahtumaan, joka on täysin ennalta arvaamaton. Kuitenkin voidaan spekuloida asioilla, joista voi kehittyä 'musta joutsen'.

FED:n tase on kasvanut 3 600 miljardia dollaria vuodesta 2008.

Keskuspankkien harjoittama valtava rahan luominen tyhjästä eli kvantitatiivinen elvytys (QE) saattaa johtaa merkittävään kriisiin.

Mikään USA:n hallituksen tekemä talouden pelastusoperaatio (esim. pankkien pelastaminen veromaksajien rahoilla vuonna 2008 tai Obaman hallinnon elvytyspaketit) vedä vertoja lähi mainkaan sille, mitä USA:n keskuspankki FED on viime vuosina tehnyt taloudellisen elvytyksen nimissä.

Vaikka esim. Japanin keskupankin harjoittama elvytystoiminta suhteessa talouteen on ollut massiivista on FED.n harjoittama rahanpainanta määrällisesti ylivertaista. Kuten viereisestä kuvasta nähdään ovat y2k:n ja 9/11:n aiheuttamat toimenpiteet mitättömiä nykyiseen hillittömättömän löysään rahapolitiikkaan nähden.

Kun uusi talouskriisi koittaa, monet talousiasiantijat ajattelevat vieläkin, että FED ja USA:n hallinto liittolaisineen voivat painaa rahaa rajattomasti ja estää maailman talouden ajautumisesta kriisiin. Tämä optimistien joukko tosin harvenee harvenemistaan.

Tosiasia on, kun katsoo maailman talouden tilaa ja velan määrää maailmassa, on kaikki keskuspankkien ammukset ja pelastusveneet jo käytetty. Viimeisenä aseena on käytetty negatiivista korkoa, joka näyttää lopulta luovan paniikkia markkinoilla eikä toivottua kasvua. Negatiiviset korot sinänsä on aivan uusi keino ja kuvastaa selvästi sitä epätoivoa, joka vallitsee keskuspankkiirien keskuudessa. Perinteiset talousopin keinot eivät ole riittäneet, ja sitten on siirrytty yhä epätoivoisempiin keinoihin.

Negatiiviset korot ovat ongelmallisia pankkien kannalta. Sen sijaan, että pankit antaisivat nyt enemmän lainoja, mikä olisi suotavaa elvytyksen kannalta käykin nyt päinvastoin. Negatiiviset korot syövät pankkien katteet, mikö vöhentää pankkien innokkuutta lainanantoon ja johtaa kireämpään rahapolitiikkaan.

Pankkien osakkeiden arvo on romahtunut ja pankit uhkaavat mennä konkurssiin. Vuoden 2008 tehty ja sen jälkeen jatkunut pankkien pelastusoperaatio uhkaa valua hukkaan pankkien epäonnistuttua hoitamaan toimintaansa kannattavaksi.

FED:n aloittamaan löysään rajapolitiiiikkan ovat liittyneet myös muut keskuspankit mm. Euroopan keskupankki on painanut 1 500 miljardia ja Japanin keskuspankki 2 500 miljardia dollaria elvytysrahaa. Kaikkiaan neljä suurinta pankkia on painanut rahaa yhteensä 8 112 miljardia dollaria vuodesta 2008 lähtien

Negatiiviset korot ovat ongelmallisia pankkien kannalta. Sen sijaan, että pankit antaisivat nyt enemmän lainoja, mikä olisi suotavaa elvytyksen kannalta käykin nyt päinvastoin. Negatiiviset korot syövät pankkien katteet, mikö vöhentää pankkien innokkuutta lainanantoon ja johtaa kireämpään rahapolitiikkaan.

Pankkien osakkeiden arvo on romahtunut ja pankit uhkaavat mennä konkurssiin. Vuoden 2008 tehty ja sen jälkeen jatkunut pankkien pelastusoperaatio uhkaa valua hukkaan pankkien epäonnistuttua hoitamaan toimintaansa kannattavaksi.

FED:n aloittamaan löysään rajapolitiiiikkan ovat liittyneet myös muut keskuspankit mm. Euroopan keskuspankki on painanut 1 500 miljardia ja Japanin keskuspankki 2 500 miljardia dollaria elvytysrahaa. Kaikkiaan neljä suurinta pankkia on painanut rahaa yhteensä 8 112 miljardia dollaria vuodesta 2008 lähtien.

Velka kasvaa eksponentiaalisesti suhteessa talouden kasvuun.

2.5.2016 Keskuspankit eivät ole tehneet mitään hillitäkseen velan kasvua. Tämä näkyy hyvin viereisessä kuvassa, jossa näkyy USA:n velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteen, BKT, kasvuun. Velka on kasvanut eksponentiaalisesti suhteessa BKT:hen 1980-luvulta lähtien.

Vuonna 2015 BKT kasvoi 549 miljardia dollaria, kun samaan aikaan velka kasvoi 1912 miljardia dollari eli n. 3,5 kertaa enemmän kuin BKT.



6.5.2016 USA:n hallinnon pahasti vääristelemätkään työttömyysluvut eivät jaksa enää pitää uskoa USA:n talouden suotuisaan kehitykseen. Suuret USA:n yritykset irtisanoivat 35 %:ia enemmän ihmisiä huhtikuussa verrattuna maaliskuun lukuihin (

Tänä vuonna on yhtiöt ovat irtisanoneet 24 % enemmän työntekijöitä kuin samana ajanjaksona vuonna 2015.

USA:n talous onkin jo pitkään hidastunut ja on ihmetelty, milloin se alkaa näkymään merkittävästi työllisyysluvuissa. Se hetki näyttää olevan nyt. USA:ssa irtosanotaan tällä hetkellä samaa vauhtia työntekijöitä kuin kriisivuonna 2008.

USA:n hallinnon ilmoittamia vuodenaikaan sovitettujen työttömyyslukujen totuudenmukaisuudetta on jo pitkään epäilty. Joka tapauksessa, kun yhtiöt ilmoittavat tuhansien työntekijöiden irtisanomisesta tämä todella tarkoittaa, että tuhansia irtisanotaan.

Irtisonojien kärjessä ovat suuret tietotekniikkayhtiöt. Mm. Intel irtsanoi äskettäin 12 000 tuhatta työntekijää. Tietotekniikkayhtiöt ovat irtsanoneet tänä vuonna USA:ssa 33 925 työntekijää, joka merkitsee 262 prosentin kasvua viime vuotiseen.

On totta, että enegiayhtiöt ovat olleet merkittäviä irtisanojia, mutta se ei selitä kokonaistilanteen heikkenemistä. Amerikkalaisten yhtiöiden tulokset ovat olleet laskussa ja tämä näkyy myös työttömyystilastoissa.

S&P indeksin yhtiöiden tulokset ovat tippuneet 18,5 %:ia huippuarvostaan vuonna 2014. Talouden alamäki tulee jatkumaan lähiaikoina ja tämä tulee näkymään yhä enemmän työttömyysluvuissa.

8.5.2016 Velka näännyttää kaikki elinvoimaiset taloudellisen kasvun lähteet. Kaikkein järjettömintä mitä yhtiöt tai yksilöt voivat tehdä, on maksaa velkaa ottamalla lisää velkaa. Juuri näin ovat keskuspankit tekivät viime kriisin aikana vuonna 2008 ja sen jälkeen. Tämä on johtanut valtavaan velkaantumisen kierteeseen. Valtion ja yksityinen velka yhteensä suhteessa bruttokansatuotteeseen Kiinassa on nyt 350 %, USA:ssa 370 %, Euroopassa 457 % ja Japanissa 615 %.

Jos otettua velkaa käytettäisiin tuottavuuden nostamiseen, voisi kehityksesssä olla valo tunnelin päässä. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Suurin osa velasta siirtyy tarkoituksiin, joissa se ei nosta tuottavuutta. Tällaisia ovat esim. osakkeiden takaisinostot, kulutus, asunnot ja taloudellinen spekulaatio. Se, että 1% hyötyy tuottamattomasta talousrakenteesta, kertoo, että jotain on perustavanlaatuista on vialla. Tuottamattomien rakenteiden kasvattamiseen käytetty velka ei luo työpaikkoja, ei synnytä uusia tehtaita eikä rahoita tutkimusta ja kehitystä.

USA:ssa pääoman käyttö uusiin tehtaisiin, varusteisiin ja uuteen teknologiaan on romahtunut viimeisten kriisivuosien tasolle. Yhtiöt kierrättävät rahaa hyödyttömästi esim. omien osakkeiden takaisinostoihin. Tämä kaikki tapahtuu nyt kun rahan lainaus on halpaa. Mitä sitten tapahtuukaan, jos korot nousevat ja rahan lainauskustannukset nousevat.

10.5.2016 Maailman yksi seuratuimpia osakeindeksejä on yhdysvaltalainen S&P 500 indeksi. Indeksi on nyt liikkunut alueella 1870-2130 jo 750 päivää. Eli jo kaksi vuotta ei indeksillä ole ollut trendiä ylös eikä alas. Indeksi on kuitenkin lähellä historiallisia huippulukemia. Tähän ei ole mitään todellista syytä, sillä yhtiöiden tulokset ovat olleet jo pitempään laskusuunnassa ja osakkeet ovat tällä hetkellä merkittävästi yliarvostettuja. Järkevintä olisi poistua kiireen vilkkaa osakekasinosta.

Yksi syy yliarvostukseen on se, että vaalivuonna halutaan vedettää osakkeiden hintoja ylös, jotta talous näyttäisi hyvältä.

Lukuisat indikaattorit kertovat jotain aivan muuta, mitä osakekursseista voi päätellä. USA:n bruttokansantuote on pudonnut kolme peräkkäistä neljännestä ja yhtiöiden ajautuminen maksukyvyttömyyteen on suurimmillaan sitten vuoden 2008.

Yksi merkittävä talouden tilaa kuvaava indikaattori on se rahtiliikenteen määrä, mikä kulkee USA:n rautateillä. Menneellä neljänneksellä rahtiliikenteen määrä putosi 11 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Tämä on lähes katastrofaalinen luku ja kertoo talouden voimakkaasta hidastumisesta. Googlen Earth-ohjelman avulla voi havaita, että USA:n maaperällä rautateilla seisoo satoja pitkiä tavarajunia paikallaan. Tämä tulee hyvin kalliiksi.

Ei-konventionaalinen öljyntuotanto uhkaa loppua.

14.5.2016 Öljyn hinta ja sen menekki ovat yksi tärkeimpiä indikaattoreita maailman talouden tilasta. Öljyn hintaan voi vaikuttaa sen saatavuuden lisäksi monet geopoliittiset seikat.

Öljyn asema keskeisenä energian lähteenä ei ole vielä uhattuna.

Tuoko öljyn alhainen hinta mukanaan maailmantalouden kriisin? Eikös öljyn halpuus vain auta toipumaan talouden heikkoudesta?

Vuonna 2015 löydettiin uusia öljylähteitä 2,8 miljardin barrelin edestä. Tämä tuntuu mukavalta luvulta, mutta maailmalla käytettiin samaan aikaan 29 miljardia barrelia öljyä. Siis vain uuden öljynlähteet korvasivat vain 10:n %:ia vanhoista lähteistä. Alhainen öljyn hinta johtaa siihen, etteivät öljy-yhtiöt sijoita öljyn etsintään varoja samassa mitoissa kuin ennen.

EconomicCalender.com:n artikkelin mukaan uusien öljylähteiden etsintä on alimmilla tasolla 60:een vuoteen. Tämän lisäksi uudet löydetyt öljylähteet ovat olleet esimmäkseen ns. syvän veden löytöjä. Niistä öljyn tuottaminen on kallista ja keskimäärin niiden saamiseksi tuotantokelpoiseksi kuluu aikaa n. 7 vuotta.

Öljyn kulutus jatkaa kasvuaan samalla siis kuitenkin löydetään vuosi vuodelta yhä vähemmän uusia lähteitä.

Öljyntuotanto voidaan jakaa kahteen osaan; konventionaaliseen ja ei-konventionaaliseen öljyntuotantoon. Jälkimmäiseen kuuluu mm. liuskeöljy ja hiekkaöljy. Näin saatava öljy on kallista. Halpa öljy tuhoaa kokonaan ei-konventionaalisen öljyntuotannon, joka on viime aikoina vastannut lähes puolesta tuotetusta öljystä. Ei-konventionaalinen öljyntuotanto alkoi nousemaan vuonna 2011 ja sen nousua on helpottanut liikkeellä oleva 'löysä' raha ja nollakorkopolitiikka.

Jäljellä jää konventioonalinen öljyntuotanto, jonka on yhä vaikeampi vastata maailman lisääntyviin öljyn tarpeisiin. Uhkaako meitä uusi öljykriisi?

Dollarin ja kullan arvon vaihtelu

17.5.2016 Arvometallit kulta ja hopea edustavat vastapainoa FIAT-valuuttajärjestelmälle. Kun keskuspankit haluavat, että ihmiset luottavat nykyiseen valuuttajärjestelmään, he manipuloivat arvometallimarkkinoita. He haluavat näin menetellen, että arvometallien hinta on alhainen ja näin osoittaa, että niiden arvostus kuuluu vain historiaan.

Siitä huolimatta nyt kun FIAT-valuuttajärjestelmä on yhä enemmän osoittanut epävakaisuuden merkkejä ovat keskuspankit, pankit ja suursijoittajat alkaneet hamstraamaan arvometalleja. Fyysisen arvometallin saanti vaikeutuu jatkuvasti. Huolimatta Comex-arvomettalinpörssin Ponzi-luonteesta (yhtä unssia kultaa omistaa tällä hetkellä paperilla n. 300 omistajaa), on kullan ja hopean hinta ollut alku vuodesta lähtien voimakkaassa nousussa.

USA:n dollarin arvo meneekin melkoisen tarkalleen vastakkaista suuntaa arvometalleihin nähden. Kuvasta nähdään kuinka kullan arvo ja dollarin arvo ovat vaihdelleet noin parin viime vuoden aikana. Vuoden 2015 aikana dollarin arvo on kulkenut vaihdellen vaakasuuntaan, mutta on nyt rikkonut tukipisteen ja saattaa nyt laskea edelleen. Samalla kullan arvo on leikannut vastuspisteen ylöspäin. Tämä saattaa merkitä kullan arvon hyvinkin nopeaa arvon nousua lähiaikoina.

18.5.2016 Tunnettu ekonomisti Leopold Kohr syntyi Oberdofissa Itävallassa vuonna 1909. Syntymäkaupungin pieni koko lienee vaikuttanut Kohrin ajatteluun. Kohrin ajattelu yksi perusta oli yksinkertainen; kun jokin on liian suuri, sillä alkaa olla vakavia ongelmia.

Kohrin pääteos on nimeltään 'The Breakdown of Nations'. Siinä hän kirjoittaa, että Euroopan pitäisi laajenemisen sijasta pyrkiä talkaisin pienempiin politttiisiin alueisiin, jotka olisivat sitoutuneet puolustamaan yksityistä omistusta ja paikallista demokratiaa.

Iso-Britannian on parasta valita ero EU:sta huipputärkeässä äänestyksessä 23. kesäkuuta. EU:sta on tullut liian iso ja se ei ole sille hyväksi tällä hetkellä eikä tulevaisuudessa.

Britannia on aina pyrkinyt kehittämään ulkomaankauppaansa ja vuonna 1975, jolloin Britannia liittyi EU:n, saattoi liittyminen olla mielekästä. Mutta myöhemmin EU ei kehittynytkään rauhalliseksi ja tehokkaaksi kauppablogiksi, joka olisi edistänyt kauppaa ja varallisuutta. Siitä on tullut liian jatkuvaan laajenemiseen pyrkivä kokonaisuus, jossa lukemattomat byrokraatit johtavat ja ohjaavat maita, jotka ovat liian erilaisia sopiakseen yhteen.

EU:n byrokraattinen, sääntelevä luonne käy hyvin ilmi seuraavassa videossa;


22.5.2016 Venezuela on nopeassa tahdissa ajautunut täydelliseen kaaokseen. Tämä on merkillistä maassa, jossa arvioidaan olevan jopa Saudi-Arabiaa suuremmat öljyvarat. Laajeneeko Venezuelan tapainen sekasorto muihin Etelä-Amerikan maihin ja jopa USA:han ja Eurooppaan?

Venezuelassa, mikäli mahdollista, asiat menevät askel askeleelta yhä huonompaan suuntaan. Maa kärsii nyt toistuvista energiakatkoksista (johtavia öljymaita?), ruokapula pahenee päivä päivältä (joillakin alueilla on kissat ja koirat joutuneet paistinpannulle) ja potilaat sairaaloissa eivät saa lääkkeitään. Maan pääkaupungissa tapahtuu suhteessa eniten murhia, vaikka aseiden kanto on kielletty, levottomuus ja ryöstely on karannut käsistä.

Venezuela on sosialistinen valtio. Näemmekö siellä nyt sosialismin viime vaiheita? Inflaatio on satoja, kohta ehkä jopa tuhansia prosentteja vuodessa. Vain harvat ihmiset Venezuelassa ymmärtävät, miten tähän on tultu. Lähes kaikki Venezuelan ongelmat ovat nykyhallinnon ja keskuspankin aikaansaannoksia.

Pääkaupungissa Caracasissa seinillä roikkuu edelleen presidentti Hugo Chavezin kuvia pitäen häntä edelleen jonkinlaisena sankarina. Tyypillinen ansio on 20 dollaria kuukaudessa, jolla hädin tuskin pysyy hengissä.

Venezuelan ajautuminen nykytilanteeseen on tapahtunut nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten kaikki asiat olivat hyvin. Nyt turvallisus on kadonnut ja ravintolalaskusta selvitäkseen tarvitsee repulllisen paikallisia seteleitä.

Samaan aikaan USA ja Eurooppa ajautuvat yhä syvemmälle sosialismiin. Jopa lähes puolet USA:n nuorista pitää sosialismia parempana vaihtoehtona kuin kapitalismia. Ajautuuko länsimaat pikku hiljaa kohti Venezuelan tapaista kaaosta? Tämä voi olla lähempänä kuin yksikään meistä uskaltaa kuvitella.

USA:n yhtiöiden velkataakka kasvaa.

24.5.2016 Tiedotusvälineitä lukiessa saa helposti sellaisen käsityksen, että ainoastaan maailman energiasektori on pahassa pulassa velkaantumisen vuoksi.

Valitettavasti tämä ei pidä lainkaan paikkaansa. Velkaantuminen sai kaikkialla maailmassa vauhtia sen jälkeen, kun USA:n keskuspankki laski koron nollaan vuonna 2009 ja muut keskuspankit seurasivat esimerkkiä.

Viereinen kuva esittää USA:n yhtiöiden joukkolainojen markkionoiden suuruutta vuosien aikana. Siitä nähdään yhtiöiden velkaantumisen kasvaan lähes nollasta 3 000 miljardiin viidenkymmenen vuoden aikana vuoteen 2009 mennessä. Sen jälkeen velka on kaksinkertaistunut seitsemän viime vuoden aikana eli sitä on tullut 3 000 miljardia dollaria lisää.

Yhtiöiden joukkolainojen laadussakaan ei ole kehumista, sillä ne kuuluvat keskimäärin BB-luokkaan eli ovat riskilainoja. USA:n yhtiöiden velkapommin sytytyslanka palaa jo ja on vain ajan kysymys, kun se räjähtäessään romuttaa osakekurssit.

25.5.2016 Vuoden 2008 romahduksen aiheuttivat johdannaiset, jotka ei olleet mitenkään säännesteltyjä.

Viimeiset seitsemän vuotta monet ovat kuvitelleet, että talousongelmat tulivat hoidetuksi vuonna 2008. Mutta he erehtyvät pahasti.

Deutsche Bankin, DB, hallussa on eniten johdannaisia maailmassa ja ovat suuruudeltaan 75 000 miljardia dollaria. Tämä on 20 kertaa suurempi kuin Saksan bruttokansantuote ja samaa luokkaa kuin maailman bruttokansatuote yhteensä. Jos vaikka vain 0,01% näistä johdannaisista olisivat vaarassa, tämä voisi pyyhkiä pois kaiken pääoman pankeista.

DB:n pääjohtaja ilmaisi äskettäin pettymyksensä, kun DB:n luottokelpoisuus tipahti. Mutta pitäisikö hänen olla enemmän huolissaan DB:n osakkeen kehtityksestä? Kuten yllä olevasta kuvasta nähdään, ei DB:n osakekurssi ole kulkenut suotuisaan suuntaan viimeisten 20 vuoden aikana ja on nyt kriittisessä pisteessä, sillä jos tukitaso menee rikki, ei DB:n seuraava tuki on kohdassa nolla.

DB ei ole ainoa, jolla on johdannaisongelma. USA:n pankeilla on 200 000 miljardia johdannaisia taseessaan. Näistä yli 77 prosenttia perustuu korkoihin. Jos vain 1 % näistä on vaarassa, se voisi pyyhkiä pois kaikki suurten pankkien pääomat.

On täysin selvää, ettei USA:n keskuspankki, FED, voi mitenkään nostaa korkoja olleellisesti.

29.5.2016 Yhä useammat taloudet huippusijoittajat ja -asiantuntijat (George Soros, Carl Icahn, Stanley Druckenmiller, Jim Rogers, maailman valuuttarahasto, maailman pankki) varoittavat, että on suuri vaara maailman talouden merkittävästä romahtamasta lähitulevaisuudessa.

Viimeisimpänä varoittajiin liittyi viime torstaina Alan Greenspan, USA:n keskuspankin FED:n entinen pääjohtaja. Fox News:n haastateltavana ollut Greenspan kertoi, että Venezuelassa on nyt poikkkeuslaki ja että seuraavaksi on USA:n vuoro. Hän kertoo, että se, mitä nyt tapahtuu Venezuelessa tulee väistämättä tapahtumaan USA:ssa. On myös vaikea nähdä miten sitten EU olisi tästä poikkeus.

Greenspan pyrkii kuitenkin väistämään Venezuelan ongelmien todelliset syyt; hallinnon ja keskuspankin toimet. Sen sijaan hän kertoo, että USA:n ja Venezuelan ongelmat liittyvät globaaleihin ongelmiin ja heikkoon tuottavuuden kasvuun. Hän selitttää, että tuottavuuden kasvun ongelmat aiheuttavat ja laajentavat taloudellisia kriisejä. Näin Greenspan välttää puhumasta Venezuelan vasemmistohallituksesta ja keskuspankin harjoittamasta rahan painannasta.

On totta Venezuelasta kaikki kasvu on pysähtynyt, mutta se ei ole kriisin todellinen syy; Valtion hallinnon ja keskuspankin toimet ovat täysin epäonnistuneet. On selvää, etteivät nykyiset ja entiset keskuspankkiirit tätä myönnä. Greenspanin mukaan ongelmat ovat heikossa tuotannossa, vaikka rahaa niiden kehittämiseen on saanut ja kertoo, että vanhoja ihmisiä on liikaa ja resursseja liian vähän.

Greenspan varoittaa, että jos tuottavuus ei nouse USA:ssa n. 2%, niin valtion on mahdotonta hoitaa sosiaalisten etuisuuksien ja muiden velvollisuuksien maksamista. Todellisuudessa ongelma ei ole valtion sosiaaliturvaksi kutsuttu Ponzi-järjestelmä sinänsä, vaan se, että markkinat eivät luo riittävästi varallisuutta Ponzin rahoittamiseksi. Keskuspankkien markkinoiden manipulointi ja sääntely ovat oleellisesti tuhonneet länsimaiden taloudet. Kun tähän vielä lasketaan mukaan valtioiden 'tahallinen' velkaantuminen, säännöstely ja verotus on aikapommin resepti valmis. Kupla tulee puhkeamaan takuuvarmasti.

31.5.2016 Maaliskuussa USA:n keskuspankki FED antoi varovaisen kuvan USA:n mahdollisesta koron nostosta kesäkuussa. Osakkeiden arvot nousivat näistä kommenteista voimakkaasti. Huhtikuussa FED taas antoi ymmärtää, että FED nostaa korkoja kesäkuussa. Osakkeiden arvot laskivat jyrkästi. Aivan viime aikaina FED on taas vetäytynyt koronnostopuheista kesäkuussa ja osakkeiden hinnat ovat taas nousseet.

FED:n soutaminen ja huopaaminen on tuttua jo kahdeksan viime vuoden ajalta. FED:lle on hyvin tärkeää, että osakkeiden hinnoittelu on korkealla. Se on käytännössä ainoa näyttö, jolla FED:llä on osoittaa, että talous on kunnossa.