8.11.2019 Maailman velkatilanne on nyt 180 000 miljardia dollaria ja kasvaa nopeasti. Useimmilta on jäänyt ymmärtämättä, millaisessa velkaorjuudessa maailma elää. Samalla taloudellinen eriarvoisuus kasvaa, kun raha kanavoituu 0,1 %:n omistukseen. Orjuuden tarkoitus on hyödyntää orjuuttajaa. Suurimmaksi osaksi ihmiset eivät huomaa olevansa orjuutettuja velalla, mutta totuus on, että pieni eliittiryhmä hyödyntää velkaorjia, siirtämällä heidän työllä ansaitsemia varoja itselleen suuremmassa määrin kuin koskaan aikaisemmin.

Kun ihmiset käyttävät luottoa elämiseensä, he saattavat lopulta maksaa kaksi kertaa enemmän kuin tuote alunperin maksoi. Kerätyt ylimääriset varat menevät luoton antajalle, joka on globaalin talouseliitin omistuksessa. Jokainen luottokortin omistaja on valinnut eräänlaisen velkaorjan aseman, maksamalla korkoa velalle, joka lopulta hyödyntää talouseliittiä.

Suuremmassa määrin vastaava velkaorjuus tapahtuu maiden kohdalla. USA:lla on tällä hetkellä valtion velkaa 23 000 miljardia dollaria. Tämä merkitsee amerikkalaisille suurta kollektiivista velkaa, sillä perimmältään velka kohdistuu yksityisiin kansalaisiin. Tässä vaiheessa on aivan selvää, ettei USA koskaan kykene maksamaan velkaansa, joka kasvaa runsaalla 1000:lla miljadilla dollarilla joka vuosi ja josta aiheutuu koronmaksurasitetta 500 miljardia dollaria vuosittain.

Ei liene sattumaa, että USA:n keskuspankki FED ja valtion tulovero syntyivät samana vuonna 1913. FED kehitti järjestelmän, jonka tavoitteena oli saattaa liittovaltio loppumattomaan velkakierteeseen. Runsaassa sadassa vuodessa on USA:n velka kasvanut 7000-kertaiseksi. Valtion tuloveron avulla valtio hoitaa näiden velkojen korkoja.

Samaten lähes kaikki maailman valtiot ovat uskoteltu omistamaan velanottoon perustuvan keskuspankkijärjestelmän, joka kattaa 99,9 % maailman kansalaisista. Ainoastaan harvoilla minivaltioilla ei ole keskuspankkia. Tällaisia maita ovat esim. Andorra, Nauru saaret, Monaco, Nauru, Marshall saaret.

Globaali talouseliitti ei halua antaa ihmisille vapautta velkaorjuudesta, sillä se tarjoaa sille mekanismin, joka vaurastuttaa sitä loputtomasti. Kun velkakupla lopulta väistämättä puhkeaa, ovat seuraamuksena vertaansa vailla oleva taloudellinen romahdus, joka vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään. Samalla eliitti yrittää lypsää velkaorjiltaan loppuun asti varoja niin paljon kuin mahdollista.

15.11.2019 Keskuspankit ja lehdistö eivät tuo esille, mitä on todellinen inflaatio ja miten se vaikuttaa yhteiskunnassa. Oikea tieto inflaatiosta antaa mahdollisuuden ymmärtää, miksi 76% amerikkalaisista elää palkkapäivästä toiseen saamatta mitään säästöön, miksi 65% amerikkalaisista eivät omista kotiaan ja miksi 53%:lla amerikkalaisista ei ole pörssiosakkeita edes eläkerahastojen kautta.

Kaikki edellä osoittaa, että todellinen inflaatio on murskannut useimpien amerikkalaisten varallisuuden ja tulokehityksen. Jotta heidän ostovoimansa olisi säilynyt ennallaan, olisi heidän varallisuutensa täytynyt kasvaa 210%:a viimeisten 30 vuoden aikana.

Alla olevass kuvassa vasemmalla punainen viiva kuvaa inflaation kehitystä vuodesta 1989 lähtien ja sininen viiva tuntipalkkojen kehitystä vastaavalla ajalla. Kuva kertoo palkkojen jääneen jälkeen inflaatiokehityksestä eli todellinen ostovoima on heikentynyt viimeisten 30 vuoden aikana. Kun palkat ovat nousseet tänä aikana keskimäärin 33%, on inflaatio ollut 210%.

Tilannetta pahentaa merkittävästi se, että hallinto on tarkoituksellisesti saanut inflaation näyttämään pieneltä. Jos käytetään sitä laskutapaa, joka oli käytössä 1980-luvulla päästään hvin erilaiseen inflaatiolukuun. Tämä laskutapojen ero näkyy hyvin kuvassa alhaalla vasemmalla. Sinisellä on vanhan ajan tapaan laskettu inflaatio ja punaisella hallituksen käyttämä. Sininen käyrä vastaa paremmin amerikkalaisten kulutustottumuksia. Siis kun virallinen taho ilmoittaa inflaation olevat 2-3%, olisi rehellisempää puhua 9-10%:n inflaatiosta.

Varallisuuserot ovat kasvaneet kaikkialla länsimaissa. Varsinkin varakkain prosentti on lisännyt viime vuosina varallisuuttaan voimakkaasti. Sen sijaan matalimman 90 prosentin varallisuus on suhteessa selvästi pienentynyt.

s27.11.2019 Talouskuplat ovat mukavia tietylle ryhmälle niin kauan, kun ne jaksavat kasvaa. Ilmaisia illallisia ei kuitenkaan ole. Nyt syntynyt kaikkien talouskuplien äiti, joka koostuu poikkeuksellisesti hyvin laajasta valikoimasa pienempiä kuplia, puhkeaa pian.

Vuonna 2000 puhkesi teknologia kupla. Teknogiaindeksi NASDAQ oli arvossa 400 pistettä vuonna 1994 ja vuonna 2000 saavutti arvon 4800 pistettä. Sen jälkeen kupla puhkesi ja indeksi tippui 80 %. Viereinen kuva osoittaa, että varakkain prosentti ei pitemmässä juoksussa kuplan puhkeamisesta juuri kärsinyt. Todellinen kärsijä on sen sijaan ollut matalin 90%. Monet rahastot ja yksityiset sijoittajat eivät ehtineet poistua markinnoilta romahduksen aikaan.

Vuonna 2008 puhkesi asuntokauppaan liittyvät vakuus- ja johdannaismarkkinat. Koko läntinen talousjärjestelmä oli romahtaa. Lopulta kongressi veromaksajien rahoilla ja keskuspankki FED pelastivat Wall streetin pankit ja niiden johtajien bonukset. Ketään ei asetettu syytteeseen. 8,7 miljooona amerikkalaista menetti työnsä ja 10 miljoonaa kotinsa.

Kun seuraava talouskupla puhkeaa lähiaikoina tarvitaan taas sopiva syntipukki. Kandidaatteja tähän on jo ilmaantunut. Tällaisia ovat Kiina, Venäjä, toinen polittinen puolue, automaattiset kaupankäyntiohjelmat, viimeisimmät sodat, Euroopan pankit, presidentin virkasyyte-epäily, ilmaston muutos. Sen sijaan syyylliseksi ei kelpaa (vaikka pitäisi) keskuspankit, kansanedustuslaitos, liiallinen kulutus, hallinto, väärä talouspolitiikka.