Venäjä hamstraa kultaa

Kiina kerää maailmalta kaiken kullan minkä suinkin saa

21.9.2014 Kullan ja hopean hinnan polkeminen mahdollisimman alas hinnalla millä tahansa on oleellinen osa Anglo-Amerikkalaisen pankkijärjestelmän intressiä. Tähän liittyy oleellisesti sapelien kalistelu, jotta Venäjä ja Kiina saataisiin aseelliseen konfliktiin lännen kanssa. Taistelu koskee sitä, kuka hallitsee maailmassa finanssijärjestelmää.

Venäjä ja Kiina keräävät kiivaasti ikuista valuuttaa kultaa. Yhdysvallat ja sen nukkehallitsijoiden hallitsema EU jatkavat kiivaasti velan keräämistä ja painaa FIAT-rahaa painokoneet kuumana. FIAT-maailma näyttää juuri nyt vakavissa ongelmissa, mutta tuskin luovuttavat ilman verisiä taisteluja.

Tuoreessa The Thegraph-lehdessä (http://www.telegraph.co.uk/finance/commodities/11104055/Super-rich-rush-to-buy-Italian-Job-style-gold-bars.html) nähdään, että superrikkaat ovat alkaneet keräämään suuria kultaharkkoja. Samaisessa lehdessä aikaisemmin kerrotaan, että myös skotit ovat voimakkaasti lisänneet kultaharkkojen keräämistä (http://www.telegraph.co.uk/finance/personalfinance/investing/gold/11097044/Anxious-Scottish-investors-buying-gold.html). Siis ainakin jotkut varakkaat lännessä ovat huomanneet, ettei FIAT-rahasta ja pankeista löydy turvaa talousvaikeuksien keskellä.

Arvometallit ovat siis siirtymässä voimakkaasti lännestä itään. Fyysisen kullan ja hopean varastomäärät läntisissä maissa ovat saavuttamassa kriittisen tason. Pian koittaa päivä, jolloin hinnoittelumekanismit alkavat toimia fyysisen kullan ja hopean perusteella pois paperimarkkinoista. Silloin tapahtuu merkittävä korjausliike.

Suhteessa liikkeellä olevan rahan määrään ja arvometallien kaivuukustannuksiin, voidaan sanoa kullan ja hopean olevan halvempaa kuin koskaan. Tämä tarjoaa nyt kaikkien aikojen ostomahdollisuuden. Jos kullan hinta painetaan alle 1000 dollaria/unssi, pysähtyy koko kullan kaivuu kannattomana.

Venäläinen ydisnsukellusvene

8.10.2014 Venäjän ydinvoimakapasiitti ylitti USA:n ensimmäisen kerran sitten vuoden 2000.  Venäjällä on nyt 1643 laukausvalmista yhdinohjusta. Tämä ylittää yhdellä vastaavan USA:n määrän. Sekä Venäjä että USA ovat päivittäneet ydinohjuksiaan Ukrainan kriisin jälkeen.

Määrä rikkoo vuonna 2010 asetetun START-sopimuksen, joka asetti maksimimääräksi 1550 ydinkärkeä.

Venäjän presidentti Putin on äskettäin kehuskellut Venäjän omistavan yli äänen nopeuden kulkevia ohjuksia, joita ei saada ammuttua alas millään nykyaikaisella torjuntajärjestelmällä.


Liikkuvalta alustatalta ammuttava ohjus