1.4.2022 Öljy on suurin ja strategisesti tärkein raaka-aine. Viimeiset 50 vuotta jokainen, joka on halunnut ostaa öljyä, on joutunut maksamaan siitä dollareissa. Jokainen maa tarvitsee öljyä ja jos siitä saa vain dollareilla, täytyy mailla olla isoja määriä dollareita varastossa. Tällainen luo keinotekoisen valtavan suuren markkinan dollareille. Jokaiselle USA:n keskuspankin FED:n painamalle dollarille on suuri kysyntä. Tämä tietenkin nostaa dollarin arvoa.
Lyhyesti voidaan sanoa, että tämä ns. petrodollari on USA:n finanssijärjestelmän kulmakivi. Järjestelmä on auttanut luomaan dollarille ja USA:n velkakirjoille hyvin likvidit markkinat. Se on auttanut USA:n hallintoa pitämään korkoja keinotekoisen alhaalla ja siten se on pystynyt rahoittamaan valtavaa budjettivajettaan. Ilman petrodollaria tämä ei olisi ollut mahdollista.
Tämän vuoksi USA puolustaa petrodollaria kaikin mahdollisin keinoin. Se tarvitsee sitä säilyäkseen hengissä. Ne maailman johtajat, jotka ovat haastaneet petrodollarin asemaa ovat järjestäen päätynyt päättämään päivänsä kuten Muammar Gaddadfi ja Saddam Hussein. Näiden johtamat maat Libya ja Irak ovat suuria öljyn tuottajamaita. Kumpikin johtaja yritti myydä öljyä jollain muulla valuutalla kuin dollarilla. Tämä johti USA:n sotilaalliseen hyökkäykseen ja johtajien surmaan. Tietysti virallisesti halutaan puhua joistain muista syistä, joita osittain saattoi ollakin, mutta taka-alalla väijyi elintärkeä petrodollarin aseman säilyttäminen.
USA:n armeija on voinut helposti murtaa uhan petrodollarille. Mutta asia muuttuu merkittävästi toisenlaiseksi, jos Venäjä ja Kiina pyrkivät tuhoamaan petrodollarin. Ja tämä on pelin henki juuri nyt. Venäjän ja Kiinan asearsenaali yhdinaseineen haastaa USA:n ja sen sotilaallisen voiman jatkeen NATO:n sotilaallisesti vähintään tasavertaisesti. USA ei siis voi hyökätä ilman hyvin kohtalokkaita seurauksia Venäjää tai Kiinaa vastaan. Tämän vuoksi USA ei voi kohdata sotilaallisesti Kiinaa eikä Venäjää, vaikka niiden toimet olisivat kohtalokkaita petrodollarille.
Venäjän energiakaupan johtajat ovat ilmaisseet asian selväsanaisesti. He sanovat, että Venäjä voi hyväksyä öljyn ja kaasun ostot vain kultana, Bitcoinina ja ruplana. Petrodollarin tuho alkaa näyttää tässä valossa ilmeiseltä. Tällä on valtavat geopoliittiset ja taloudellisen seuraamukset, mistä useimmilla sijoittajilla ei ole käsitystä. Kun ollaan tekemässä valuutasta ja taloudesta sota-aseita suurimpana uhrina on globaali talous.
7.4.2022 Eilen pidetty USA:n keskupankin FED:n kokous paljasti FED:n aikeet lähitulevaisuudessa. Kokouksessa korostui kaksi tärkeää asiaa: 1) FED todennäköisesti alkaa nostamaan korkoja 0,5 %:ia kerrallaan 0,25 %:in sijaan jossain vaiheessa tänä vuonna, 2) FED alkaa kutistamaan tasettaan 95 miljardia dollaria kuukaudessa lähikuukausina.
Tällainen viestintä on erittäin negatiivinen osakemarkkinoiden kasvun kannalta. FED tunnustaa nyt julkisesti, että sen täytyy kiristää talouspolitiikkaansa niin nopeasti kuin mahdollista. Tämän jos mikään tulisi viedä osakeindeksejä alaspäin.
FED:llä on käsitys, että se voi kontrolloida taloutta osakemarkkinoiden kautta kuinka haluaa. Amerikkalaisessa taloudessa osakemarkkinoilla on suuri merkitys kuluttajien kulutuksen kannalta. Kun osakemarkkinat ovat korkealla amerikkalaiset kokevat, että he ovat rikkaampia ja voivat kuluttaa enemmän. Kun osakemarkkinat romahtavat he taas kokevat olevansa köyhempiä, mikä näkyy kulutuksen heikkenemisenä. Jälkimmäinen on juuri se keino, jolla FED pyrkii taltuttamaan inflaation. Osakemarkkinoiden romahdus on nyt lähes varmaa ja siihen siis FED nyt pyrkii.
18.4.2022 Vaikka mahdollinen aselepo saataisiin aikaan Venäjän ja Ukrainan välillä ei kauppa- ja pakotesodalle näy loppupistettä. Tämä merkitsee myös inflaation pahenemista kaikkialla. Painetta inflaation voimistumiseen lisää FED:n vuosia jatkunut holtiton rahanpainanta.
Kauppa- ja pakotesodalle ei myös näy loppua. Kaikki tämä näkyy voimakkaasti raaka-ainemarkkinoilla (viereinen kuva). Samalla viimeaikainen öljyn hinnan huippu oli 130 dollaria barrelilta (kuva vasemmalla alhaalla). Nikkelin hinta on (kuva oikealla alhaalla) jopa lähes viisikertaistunut lähiaikoina, mikä kuvastaa miten inflaatio saa nopeasti tulta alleen. Nämä asiat takaavat kaksinumeroiset inflaatioluvut lähitulevaisuudessa ja jatkunevat pitkään. FED:n toimenpiteet ovat täysin riittämättömiä inflaation hillitsemiseksi. Virallinen inflaatioluku oli maaliskuussa 8,5 %:ia, joka on suurin luku 40 vuoteen. Jos käytettäisiin tarkkaa menetelmää inflaation laskemiseen oltaisiin luvussa, joka ylittää 12 %:ia.
Sijoittajapiireissä on herättänyt hämmennystä osakkeiden nousuralli sen jälkeen kun FED maaliskuun 9:s päivä ilmoitti ryhtyvänsä kiristämään rahapolitiikkaansa. Syy tähän löytyy; FED valehteli. FED:n tase on nimittäin noussut 55 miljardilla dollarilla e.m. päivämäärästä lähtien. Viime viikon FED osti asuntolainoilla taattuja arvopapereita 25 miljardin dollarin edestä. Kun FED edellisellä kerralla aloitti määrällisen helpotusohjelmansa (QE), se osti velkapapereita 30 miljardilla kuukaudessa. Ja nyt kun piti siirtyä talouden kiristämiseen, FED ostaakin lähes kaksi kertaa sen määrän velkapapereita kuin edellisellä kerralla. Siis QE ei loppunutkaan vaan vieläpä kasvoi. Tämä pahentaa inflaatioita entisestään.
Yksi seurattu inflaatiomittari on markkinapohjainen inflaatio odotuksen mittari viiden vuoden breakeven-inflaatioaste. USA:ssa tämä luku sai äskettäin arvon 3,57 %, joka on korkein luku sitten vuoden 2003. Se korkeampi kuin vuonna 2011, jolloin globaali ruokakriisi nosti inflaatiota. Edelleen se on korkeampi kuin vuosina 2005-2006, jolloin oli kaikkien aikojen pahin asuntokupla ja öljyn hinta nousi 150 dollariin barrelilta.
Taloudellisen indikaattorit kertovat, että sijoittajat ovat kauhistuneet inflaation voimakkuudesta ja odottavat jotain dramaattista tapahtuvan pian. Keskuspankeilla on suuri ongelma saada inflaatio hallintaan.
Siis viimeksi kun viiden vuoden breakeven-inflaatioaste oli lähellekään nykyistä tasoa vuosina 2005-2006, talousjärjestelmässä alkoi pahin lama yli 80 vuoteen. Tällä hetkellä tilanne on siis merkittävästi pahempi. Talous kasvoi tuolloin 5-6 % vuodessa ja korkotaso oli yli 5 %. Tämä merkitsi, että keskuspankilla oli mahdollista pehmentää talousiskua korkopolitiikalla. Nykyisessä korkotasossa tätä mahdollisuutta ei ole.
Vuoden 2020 sulut ja nyt FED:n aloittama korkojen nosto vahingoittavat taloutta. Kuinka voitaisiin aloittaa pelastava elvytys (QE) uudestaan nyt kun on juuri aloitettu talouden kiristäminen inflaation hillitsemiseksi? Vuoden 2005-2006 aikana ei vielä tiedetty mitään määrällisestä elvytyksestä. Nykyistä alkavaa kriisiä ennen on FED laskenut liikkeelle huikeat 4700 miljardia dollaria kahden vuoden aikana. Toisin kuin vuosina 2005-2006 FED on nyt käyttänyt kaikki mahdolliset aseensa ja jopa ostanut yhtiöiden jne. velkoja, joka periaatteessa on laitonta.
