Inflaatiopiikit USA:ssa 1970 luvulla ja 1980 luvun alussa.

8.9.2021 Talous on ajautunut stagflaatiovaiheeseen. USA:n viime perjantaina julkaisema työllisyysraportti oli suuri pettymys. Markkinat odottivat syntyneen 725 000 uutta työpaikkaa. Todellisuudessa luotiin 235 000 työpaikkaa. Riippumatta siitä mitä uusia viruksia pandemiassa mahdollisesti syntyy, USA:n talous on kriisissä.

Jos talouden pysäyttää äkkinäisesti, sen uudelleen käynnistäminen ei tapahdu nappia painamalla olettaen, että voitaisiin jatkaa siitä, mihin jäätiin ennen talouden pysäyttämistä. Kun poliitikot ajoivat vuodesta 2020 lähtien erilaisia talouden sulkutoimia, he samalla aloittivat historiallisen taloudellisen kokeilun, jossa käytettiin tuhansia miljardeja dollareita ja lopetettiin miljoonia työpaikkoja.

Vaikka USA:n hallinto on käyttänyt 18 000 miljardia dollaria 18 viimeisen kuukauden aikana talouden elvyttämiseen, talous kyntää syvissä vesissä. Puolet pienyrityksistä eivät pysty avaamaan liiketoimiaan ja noin 10 miljoonaa ihmistä elää pelkästään työttömyysavustuksilla. Samaan aikaan inflaatio kiihtyy.

Viime viikon työllisyysraportti kertoi myös palkkainflaation alkaneen. Kuukauden sisällä palkat olivat nousseet 0,6 % ja vuoden sisällä 4,3 %. Inflaatio kehittyy asteittain. Ensin nousee raaka-aineiden hinnat, sitten tehdas hinnat ja lopulta kuluttajahinnat. USA:ssa nämä vaiheet oli käyty jo kesäkuuhun mennessä. Nyt on alkanut ongelmavaihe eli työntekijät vaativat yhä korkeampia palkkoja, jotta voisivat säilyttää nykyisen elintasonsa. Tässä vaiheessa on inflaatiolla tapana karata käsistä.

Jos joku kuvittelee, että tästä tilanteesta selvitään pelkällä olankohautuksella, erehtyy. 1970-luvulla, jolloin inflaatio karkasi käsistä viimeksi, osakkeet lopulta laskivat 50 %.

16.9.2021 Kun katselee nykyisiä talousmarkkinoita, riskisijoituskohteita ja nykyistä talous- ja rahapolitiikkaa, voi liioittelematta sanoa, että meno kiihtyy ja villimpää kuin koskaan. Samalla tuntuu yhä selvemmin, että mikään ei ole todellista.

Äskettäin Bitcoinin arvo tippui 16 % yhdessä tunnissa 50 000:sta 43 000:een palatakseen takaisin 46 000:een 20 minuutissa. Tällaisista liikkeistä uhkaa nyt tulla uusi normaali. Vanhan koulukunnan talousihmisen olisi ollut vaikea edes kuvitella tällaista korkotasoa, pörssikurssien tasoa, inflaatiota samaan aikaan kun bruttokansantuote ja kansalaisten luottamus talouteen laskee. Vanhan talousopin mukaan riskisijoitusten arvon nousu heijastaa tervettä talouskasvua, reipasta kysyntää, vankkaa luottamusta tuottavuuteen ja juuri sellaista kuin voisi odottaa, kun hinta muodostuu vapaassa markkinataloudessa.

Äskettäin Bitcoinin arvo tippui 16 % yhdessä tunnissa 50 000:sta 43 000:een palatakseen takaisin 46 000:een 20 minuutissa. Tällaisista liikkeistä uhkaa nyt tulla uusi normaali. Vanhan koulukunnan talousihmisen olisi ollut vaikea edes kuvitella tällaista korkotasoa, pörssikurssien tasoa, inflaatiota samaan aikaan kun bruttokansantuote ja kansalaisten luottamus talouteen laskee. Vanhan talousopin mukaan riskisijoitusten arvon nousu heijastaa tervettä talouskasvua, reipasta kysyntää, vankkaa luottamusta tuottavuuteen ja juuri sellaista kuin voisi odottaa, kun hinta muodostuu vapaassa markkinataloudessa.

Länsimaailmaan on syntynyt taloudellinen dystopia, jossa keskitetty talous disinformaatioineen on luonut oheisen kuvan kaltaisen näkymän keskuspankkien taseeseen viimeisten 20 vuoden aikana, jolloin viiden tärkeimmän keskuspankin tase on 12 kertaistunut. Samaan valtioiden velkakirjojen korot ovat saaneet negatiivisia arvoja tärkeimmissä talousmaissa. Tämä on mahdollistanut 'ilmaisen' rahan virtaamisen yhtiöihin, jotka ovat ostaneet omia osakkeitaan ja tämä taas nostanut osakkeiden arvot ennätysmäiseksi kuplaksi. Näin raha on virrannut rikkaimmalle 10 %:lle, joka omistaa 86 %:ia markkinoista. Samalla rikkain rikkain 1%:ia on vaurastunut 40 % kun köyhimmät 90 % on köyhtynyt 21 % tällä vuosisadalla.

Onko kaikkien talouskuplien äiti puhkeamassa?

22.9.2021 Maanantaina pörssikurssit reagoivat voimakkaasti, kun Kiinan toiseksi suurin kiinteistöyhtiön Everganden kriisi tuli päivälehtien otsikoihin. Yhtiön osakekurssi on pudonnut 80 %:ia viimeisen vuoden aikana ja sillä on 300 miljardin dollariin edestä hoitamattomia lainoja. Kiinassa on jo vuosia ollut asuntomarkkinoiden kupla, kun asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaasti suhteessa palkkoihin ja jättänyt kokonaisia kaupunkeja vailla asukkaita. Evergranden kurssin syöksy on jatkunut jo viikkoja, mutta kriiittiset päivät velkojen lyhennyksille on vasta nyt. On mahdollista, että Evanganden tilanne aloittaa dominoefektin, joka vaikuttaa kaikkialla maailmassa.

Evergranden ongelmat alkoivat kun Kiinan hallinto kiristi velkavipujen käytön kiinteistö- ja asuntomarkkinoilla. Toinen kriisin syy on inflaation aiheuttama rakennuskustannusten nousu. Kiinan asuntokriisi muistuttaa hyvin paljon USA:n asuntokriisiä vuosina 2007-2008. Kiinan sijoittajat laittavat vain vähän varoja osakkeisiin, sen sijaan kiinteistömarkkinoille menee 70 % sijoittajien varoista. Kiinalaisista 90 % omistaa asuntonsa. Syynä on kiinalainen tapa, jossa miesten pitää omistaa asunto ennen avioliittoon menemistä. Tämä nostaa voimakkaasti myös asuntojen hintoja. Asuntojen keskihinta vastaa 27 kertaa kiinalaisen keskivuosiansioita. Hong Kongin ja Shenzen kaltaisissa kaupungeissa tämä kerroin n. 46.

Evegranden ongelmat ovat tarttuneet myös muihin alan yhtiöihin Kiinassa. Mutta asia ei rajoitu ainoastaan Kiinaan. Australia toimitttaa Kiinaan suuren osan rakentamisessa tarvittavasta materiaalista. Maan suurien kaivosyhtiöisen osakkeet ovat pudonneet 26 prosenttia muutamassa viikossa.

Kun maailman taloutta hallitsee kaikkien talouskuplien äiti ei koskaan tiedä mistä päin mustia joutsenia nousee. Kun on syntynyt historian ylivoimaisesti suurin talouskupla, pienikin kipinä voi räjäyttää kuplan.