1.7.2015 Maailman katseet ovat kääntyneet Kreikkaan. Tämä yksittäistapaus ei kuitenkaan vaikuta siihen tosiasiaan, että Euroopan maat ovat ylivelkaantuneet eikä ulospääsyä ongelmasta ole. Kreikan asian käsittely on vain istuinten järjestelyä Titanicin kannella kuten asiaa kuvaa amerikkalainen tunnettu talousasiantuntija Peter Schiff.
Kreikan tilanne
aiheutti kuitenkin maanantaina paniikkia markkinoilla ja osakekurssit tippuivat
kaikkialla maailmassa. Maksukyvyttömyyteen ovat ajautumassa Kreikan lisäksi
Puerto Rico ja Ukraina, jos eivät saa myönnytyksiä velkojiltaan.
Kiistatta olemme ajautuneet mittavaan talouskriisiin, jonka tulemista keskuspankit ovat onnistuneet pitkittämään. Kaikkialla maailmassa on toinen toistaan suurempia talouskuplia, jotka kaikki tulevat ajallaan puhkeamaan.
Taloudellinen hidastuminen tapahtuu tyypillisesti noin seitsemän vuoden välein ja nyt on seitsemän vuotta kulunut viimeisestä talouskriisistä.
Kreikan talouskriisin saadessa suuren huomion, on vähälle huomiolle jäänyt Puerto Rico, joka saaren kuvernöörin mukaan on talouden kuoleman spiraalissa. Saarella on 72 miljardia dollaria maksamattomia velkoja.
2.7.2015
Kreikan velkaongelma on vain pelin avaus historian suurimmissa valtion velkakirjamarkkinakriisissä.
Kriisi kehittyy seuraavina vuosina pahemmaksi ja lopulta se tuhoaa Euroopan
valtiot, USA:n ja Japanin.
Seuraavien vuosien aika velkakirjakupla puhkeaa ja
velkakirjat tulevat menettämään arvostaan useita kymmeniä prosentteja.
Muita kriittisessä tilassa olevia velkaongelmaisia on
Euroopassa Italia (velka/GDP=132%), Portugali(velka/GDP=130%), Kypros(velka/GDP=108%),
Ranska (velka/GDP=98 %) ja Irlanti(velka/GDP=110 %). Kun tähän vielä lasketaan "epävirallinen"
velka päästään vielä huomattavasti korkeammalle.
Sivilisaation historian velkaisin maa on USA, jonka velka on 11 kertaa suurempi kuin mitä maa tuottaa vuodessa eli yli 200 biljoonaa dollaria.
Kun velkakirjat eivät enää kelpaa sijoittajille ja alkaa massiivinen myynti, herää kysymys, minne näin vapautunut pääoma siirtyy. Osa siirtyy käteiseksi odottamaan uusia sijoitusmahdollisuuksia, osa siirtyy osakemarkkinoille, osa asuntomarkkinoille, osa raaka-aineisiin ja loput ulkomaisiin osakkeisiin.
Näillä kriteereillä Yhdysvallan täyttää kolmannen maan
kriteerit. Alla olevissa kuvissa näemme tulon jakautumisen Yhdysvalloissa. 3,3
% saa 50 % tuloista. Vaikka puhutaan tulonjakautumisen tasaamisesta, on suunta
jyrkästi päinvastainen.
4.7.2015 USA ilmoitti jälleen yhä paranevista
työllisyysluvuista. Nyt työttömyysaste oli tipahtanut 5,3 %:iin. Mitä tämä
kertoo? Ei ainakaan sitä, että työttömyys olisi todellisuudessa vähentynyt.
Kuinka muuten nyt peräti 94 miljoonaa työikäistä ja - kykyistä olisi työelämän
ulkopuolella. Luku siis kertoo ainoastaan sen, että yhä useampi USA:n
kansalainen on jättäytynyt kokonaan työelämän ulkopuolelle.
Kaikkia USA:sta tulevia talouslukuja heijastetaan
välittömästi siihen todennäköisyyteen, milloin FED mahdollisesti nostaa
korkoja. Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, on esittänyt toiveen, ettei nostoa
tehtäisi tänä vuonna. FED on antanut ymmärtää, että tänä vuonna olisi noston
aika.
FED:n jäsenet ja talousasiantuntijat ovat vuodesta 2011
lähtien ennustelleen melko pikaista koron nostoa. Vuonna 2011 he antoivat jopa
90 % todennäköisyyden, että korkoa nostetaan vuonna 2011. Tämä kertoo hyvin
sen, kuinka tarkkoja nämä asiantuntijoiden odotukset ovat.
Asiantuntijat ovat siis ennustaneet jo viisi vuotta, että
korko nousee pikaisesti. Mutta edelleen ei ole korkoa nostettu.
Matalat korot ovat tulleet jäädäkseen. Kaikki yritykset
nostaa korkoja horjuttavat talouden perusteita pahasti. Nousevat korot
merkitsivät lisääntyviä kuluja valtion jättimäisten velkojen maksamisessa.
Tällöin jää kaksi vaihtoehtoa; kulutuksen leikkaaminen tai lisävelan ottoa.
Todennäköisempi vaihtoehto on jälkimmäinen, jolloin siirrytään lähemmäksi
romahdusta.
Toinen vaikutus koronnostolla olisi dollarin
vahvistuminen edelleen, koska sijoittajat alkavat hankkia dollareita korkeamman
koron toivossa verrattuna muuhun maailmaan. Tämä taas heikentää USA:n
vientinäkymiä ja suurentaa jo entisestään kauppataseen vajetta.
10.7.2015 Maailman talouselämän huomion ollessa
kiinnittyneenä Kreikkaan, on Kiinan pörssiromahdus jäänyt vähemmälle huomiolle.
Kyseessä kuitenkin melkoisen voimakas korjausliike Kiinan osakkeissa, joiden
arvo on viimeisen vuoden aikana nousseet keskimäärin 150 %:ia prosenttia viimeisen vuoden aikana. Tämä
johtuu siitä, että Kiinassa on lainattu massiivisesti rahaa pörssiosakkeiden
ostoa varten. Kurssiliikkeessä Kiinassa on paljon yhtäläisyyksiä historialliseen
vuoden 1929 pörssiromahdukseen.
Kiinan pörssin putoamisen vaarat liittyvät siihen, että
liike voi tarttua muihin maailman pörsseihin. Se on jo vaikuttanut Japanin
pörssin liikkeisiin.
Samaan aikaan raaka-aineet kaikkialla maailmassa kokivat
romahdusmaisen laskun. Kun osakkeiden arvot laskivat joutuvat monet sijoittajat
muuttamaan kaikki sijoituksensa rahaksi, myös raaka-ainesijoitukset, joka aiheutti
k.o. laskun raaka-ainemarkkinoilla.
Paljon huomiota sai eilen USA:n pörssin sulkeutuminen
juuri kun Kiinan pörssiromahdus oli pahimmillaan. Jos pörssin sulkeutumisen
syynä olisi ollut kyberhyökkäys tai se olisi tahallisesti aiheutettu, ei
rehellistä vastausta olisi saatu, joten pörssin sulkeutumisen todellinen syy
jäänee hämäräksi. Viralliseksi syyksi ilmoitettiin ohjelmistovirheen, mutta
oliko taustalla pelko Kiinan pörssin aiheuttavan romahduksen Wall Streetillä?
Toisaalta kyberhyökkäykseen saattaa viitata se, että täsmälleen samaan aikaan
United Airlines:n ja Wall Street Journalin sivut menivät alas.
Kiinan viranomaiset ovat voimakkaasti puuttuneet
markkinoihin (laiton markkinoiden manipuolointi) vähentämällä lainausta,
kieltämällä yhtiöiltä lyhyeksi myynnin, sulkemalla kaupankäynnin lähes puolelta
osakkeista ja suorittamalla mittavia ostoja markkinoilla.
14.7.2015 Kreikan talouskriisi on saanut valtavan huomion
kaikissa maailman tiedotusvälineissä. Kuitenkin Kreikka taloudellisessa mielessä
on hyvin vähäpätöinen tekijä maailman taloudessa. Sen bruttokansantuote, BKT, 242,2
miljardia dollaria vuodessa on samaa luokkaa kuin keskisuuressa yhdysvaltalaisessa
osavaltiossa (Lousiana 257 miljardia dollaria vuodessa).
Toisaalta Kreikan merkitystä kasvattaa sen geopoliittinen
sijainti. Kreikka on Natomaa eikä USA hevin halua Kreikan ajautuvan pois
EU:sta. Se lisäisi sen riskiä Kreikan eroamisesta myös Natosta. Tämä taas
saattaisi olla alku laajemmalle erouhkalle usean Euroopan maan kohdalla, joka
saattaisi johtaa jopa Naton hajoamiseen. Nato on hyvin pitkälle USA:n
sotanyrkki maailmalla. USA haluaa siis estää Kreikan eromisen EU:sta, mutta sen
keinot siihen voivat olla riittämättömät. USA:n vaikutuskanava on IMF, jossa
sillä on hyvin merkittävä painoarvo. Myös ajautuminen osaksi BRICS-valtioita ja
mahdollinen liittoutuminen Venäjän anssa aiheuttaa huolta länsimaissa.
Geopolitiikan rooli näkyy selvästi siinä, ettei kukaan
kyseenalaista lainan antamista ja taloudellista apua Ukrainalla, vaikka se on
taloudellisesti vähintään yhtä huonossa jamassa kuin Kreikka.
Kreikkaa vaivaa periaatteessa sama ongelma kuin kaikkia
länsimaita; hallinnon kulut ovat liian suuret suhteessa siihen, miten talous
kasvaa. USA tulee olemaan aivan samanlaisessa kriisissä kuin Kreikka hyvin pian.
USA:ta ja Kreikkaa vaivaa sama ongelma; velka on niin suuri, ettei sitä ole mitenkään mahdollista koskaan maksaa takaisin. Tämän vuoksi ei mikään säästötoimenpide valitettavasti voi ratkaista velkaongelmaa. Ainoastaan tuottavuuden merkittävällä nostamisella voitaisiin ongelmaa pitkittää. Kreikassa ei tällaista ole näkyvissä ja ero EU:sta koittaa varmasti jossain vaiheessa.
Paras ratkaisu Kreikalle olisi EU:sta eroaminen, suostuminen
konkurssiin, siirtyminen omaan valuuttaan ja näin aloittaa ikään kuin alusta omalla
talouspolitiikalla. Siirtymisvaihe on vain hyvin kivulias ja vaikea.
Kreikan kriisi on saanut paljon lähes farssimaisia
piirteitä. Kreikka ensin tyrmää EU:n tarjouksen kansanäänestyksellä, mutta
joutunee sitten hyväksymään paljon kovemmat ehdot.
EU:n asettamat ehdot vahvistavat Saksan kontrollia EU:sta
ja lisäsi sen arsenaalin uuden aseen; Eurosta erottaminen. Tämä ase toimi
Kreikan kohdalla ja se joutuu pulittamaan yli 50 miljardia euroa
varallisuuttaan (mm. lentokenttiä, infrastruktuuria ja luultavasti pankkeja)
sopimuksessa. Tämä kaikki merkitsee 27 %:ia Kreikan bruttokansantuotteesta.
Tämä siis merkitsee käytännössä, että neljänneksen taloudestaan Saksan
kontrolliin. Näin se luopuu paljolti omasta suveriinisuudestaan ja on tavallaan
lähes Saksan siirtomaa.
Kreikka alistuu myös seuraavat kuusi kuukautta pääoman
kontrolliin.
21.7.2015 Kaksi elintärkeää energialähdettä Öljy ja kivihiili
ovat olleet jonkun aikaa voimakkaassa laskussa. Tämä kertoo selvästi sen, että
globaali talous voi huonosti.
Kivihiili on tärkeämpi energialähde kuin monet
muistavatkaan. Kivihiili vastaa 40 %:sta energian kysynnästä. Kivihiili on päättänyt nousutrendin, joka
kesti useita vuosikymmeniä. Nousutrendi
katkesi vuonna 2012 ja on nyt samalla tasolla kuin vuosituhannen alussa.
Tämä seikka myös osoittaa, kuinka puheet talouden
elpymisestä ei vastaa todellisuutta. Hallitukset ja keskuspankit tuovat
toistuvasti esille manipuloituja lukuja, jotka antavat illuusion talouden toipumisesta.
22.7.2015 Kreikkaa ja Kiinaa pidetään tällä hetkelle
tekijöinä, jotka voivat aiheuttaa globaalin talouskriisin.
Nyt
on kuitenkin syytä siirtää katse öljyyn!!
Öljyn
hinnan lasku voi suurella todennäköisyydellä aiheuttaa valtavan kriisin.
USA:n
liuskekivituotantoon on investoitu satoja miljardeja dollareita ja riippuen eri
tekijöistä kannattavuusraja vaihtelee 55 - 85 dollaria/barreli. Toisin sanoen öljyn
nykyhinnoilla eivät liuskeöljyn tuottajat pysty maksamaan huolto-, kaivaus- ja lainanhoitokulujaan.
Suurin
ongelma on, että tämä energiateollisuuden haara on pahasti ylivelkaantunut.
Vuonna 2012 liuskeöljy-yhtiöt kuluttivat n. 120 miljardia dollaria rahoittaen sen
huonoilla velkakirjoilla ja pankkilainoilla. Huonoista velkakirjoista energiasektori
(pääasiassa liuskeöljy-yhtiöt) omisti vuonna 2012 20 % ja vuonna 2014 peräti 61
%.
Kaiken
lisäksi näyttää siltä, että öljyn hinta ei ole nousemassa lähiaikoina. Näyttää
päinvastoin siltä, että öljyn hinta tulee laskemaan lähelle 30 dollaria
barrelilta tai jopa sen alle. Tämä
johtuu Iranin kanssa tehdystä ydisasesopimuksesta, joka vähentää Iraniin
kohdistuvia sanktioita ja mahdollistaan Iranin öljynviennin tehostamisen.
Sadat
liuskeöljy-yhtiöt ovat ajautumassa konkurssiin ja tuhansia jää työttömäksi.
23.7.2015 FED vihjailee edelleen koron nostosta tänä
vuonna ja suurin osa sijoittajista uskoo korkojen nousevan. FED voi nostaa
koron 0,25 % 0,3%:een tai 'jopa' 0,5 %:een seuraavan kahden vuoden aikana. Tämä
on maksimi mihin voidaan mennä ja jäänee siis lähinnä muodolliseksi.
Miksi oleellista koron nostoa ei voida tehdä? Ensinnäkin
koronnosto voi vaarantaa 555 biljoonan dollarin korkopohjaiset johdannaismarkkinat.
Monet länsimaiden hyvinvointivaltiot menisivät konkurssiin, jos korot nousevat.
Velkakirjamarkkinat voivat vaarantua, jos korko nousee.
Velkakirjojen arvot ovat nousseet viimeiset 30 vuotta ja ovat kooltaan yli 100
biljoonaa dollaria. Nämä velkakirjat ovat vakuutena yli 555 biljoonalle
dollaria johdannaismarkkinoita. Tämän vuoksi FED:n entinen puheenjohtaja Ben
Bernanke totesi, etteivät korot voi normalisoitua hänen elinaikanaan.
Maailmassa on yli 9 biljoonaa dollaria dollaripohjaista
lainaa. Lainaajat odottavat, että dollarin arvo laskee. USA:n dollari tuottaa 0,25 %, jeni 0,001 %,
Euro -0,2 % ja Sveitsin frangi -0,75. Täten on ymmärrettävää, että dollarin
omistaminen houkuttelee. Dollari vahvistuu suhteessa kaikkiin merkittäviin
valuuttoihin.
24.7.2015 Maailma on hukkumassa velkaan
Kreikka on esillä tiedotusvälineissä näyttävästi. Kuitenkin Kreikan osuus maailman veloista on minimaalinen. Jos EKP ja IMF suostuvat Kreikan velkajärjestelyyn otetaan raha velkaan muiden valtioiden otetusta velasta. Asia on siis sama kuin luottokorttivelkaa maksettaisiin toisella luottokortilla.
Maailmassa on tällä hetkellä Kreikan lisäksi
23 muuta maata, joilla on Kreikan tapainen välitön velkaongelma. Lisäksi 14
muuta on ajautumassa nopeasti samaan tilanteeseen.
Maailman velan suhde bruttokansantuotteeseen
(BKT) on historiallisen korkea 286 prosenttia ja maailman kirjattu velka on n.
200 000 miljardia dollaria. Jos tämä velka jaetaan kaikkien ihmisten
(aikuisten ja lasten) kesken, saadaan velkaa 28 000 dollaria per henkilö.
Kun otetaan huomioon, että maailman väestöstä lähes puolet elää n. 10
dollarilla/päivä, on selvää, ettei velkaa pystytä koskaan maksamaan pois. Enää
ei ole muuta mahdollisuutta, kuin yrittää pitkittää velasta aiheutuvan
korttitalon kaatumista. Tälläkin on rajansa ja lopulta velkakriisi aiheuttaa,
että maailman nykyinen talouden rakenteen pitää antaa tuhoutua ja rakentaa uusi
sen tilalle.
Mitä pitäisi tehdä maailman velkatilanteelle?
Pitäisikö kenties rikkaiden maiden auttaa köyhiä valtioita? Ongelma on siinä,
että maailman 'rikkaimmat' valtiot itse asiassa ovat maailman velkaisimpia.
Esim. USA:n velka on kaksinkertaistunut viimeisen 8 vuoden aikana eikä USA:lla
ole edes ollut yritystäkään supistaa sitä ja itse asiassa se on niin suuri,
että sitä on matemaattisesti mahdotonta maksaa pois.
Eurooppa on aivan yhtä huonossa tilanteessa.
Ne maat, jotka yrittävät rakentaa pelastuspakettia Kreikalle, ovat kohta
samalla tavoin pelastuspaketin tarpeessa.
25.5.2015 Kiinassa oli viime viikkoina tapahtumassa
maailman taloushistorian suurin pörssiromahdus. Kiinan viranomaiset kuitenkin
aloittivat pelin, joka vapaisiin markkinoihin tottuneille länsimaalaisille
tuntuu käsittämättömältä. Puolet Sanghain ja Shenzen pörssin osakkeista
asetettiin kaupankäyntikieltoon ja samalla sadoille yrityksille annettiin
pakote ostaa osakkeita. Tämä kuulostaa kyllä tyypillisen poliisivaltion
taktiikalta.
Näin saatiin pörssin romahdus estettyä. Tämä kuitenkin
osoitti, että Kiinan osakemarkkinat ovat menettäneet uskottavuutensa ja voidaan
pitää täysin laittomana. Luulenpa, että ulkomaalaiset ovat hyvin epäröiviä vast'
edes laittamaan varojaan Kiina pörssiin.
Viime päivinä Kiinan pörssin ovat tehneet korjausliikettä.
Nähtäväksi jää estävätkö hallituksen vähintäinkin kyseenalaiset toimet kurssia
romahtamasta.
Kaupankäyntiaktiivisuus niin Kiinassa kuin muualla
maailmassa on vähenemässä. Maailman osakemarkkinoiden kaupankäyntimäärät ovat
viimeisen taantuman tasolla.
27.7.2015 Huolimatta Kiinan viranomaisten äärimmäisistä
pelastusyrityksistä jatkoi Kiinan pörssit tänään romahdustaan. Tämä tapahtui,
vaikka Kiinan viranomaiset olivat laittaneet myyntikiellon suurella osaa
osakkeita. Tällainen puuttuminen osakkeiden vapaaseen hinnoitteluun on vapaiden
markkinoiden ajatusta vastaan ja länsimaissa selvä pörssirikos. Suuret pankit
länsimaissa ovat jääneet kiinni lähes kaikkien pörssien manipuloinnista. Ketään
ei ole laitettu vankilaan, vaikka rikos on selvä. Joitakin ihmisryhmiä eivät
lait vaan yksinkertaisesti koske. On ollut tunnettua jo pitkään, että USA:n
markkinoita auttaa pitämään pystyssä erillinen komissio, joka tuntee nimen
Plunge Protection Team.
Kiinan pörssi tippui eilen huikeat 8,48 prosenttia, joka
historian toiseksi suurin tiputus. Suurin putoaminen tapahtui vuonna 2007,
juuri ennen maailman laajuista talouskriisiä. Ennakoiko tämä jälleen samaa?
29.7.2015 CNN pitää yllä indeksiä, joka mittaa
markkinoilla vallitsevaa pelkoa ja ahneutta. Asteikko on 1- 100 ja mitä
pienempi luku, sitä enemmän pelkoa on markkinoilla, ja päinvastoin, mitä
lähempänä ollaan lukua 100, sitä innokkaampia ovat sijoittajat toimimaan
markkinoilla. Indeksi on laskettu seitsemästä eri teknisistä parametrista ja
indeksistä.
Viime viikolla indeksi oli luvussa 36 ja juuri tällä
hetkellä luku on 7, joten markkinat ovat lähes paniikinomaisessa mielialassa.
Viime viikolla alkanut kaaos markkinoilla uhkaa kääntyä
romahdukseksi. Syynä markkinapelkojen kasvuun on Kiinan osakemarkkinat,
raaka-aineiden hintojen romahdus ja Kreikan kriisi Euroopassa.
Kun pelko- ja ahneusmittarin luku on näin alhaalla mitä
tahansa voi tapahtua seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana.
30.7.2015 USA:n presidentti Obaman astuessa presidentin
virkaan vuonna 2008 hän ilmaisi yhdeksi tärkeämmistä tavoitteista olevan USA:n
kansallisen velan pienentäminen. Obaman presidenttikauden aikana USA:n valtion
velka on noussut kaksinkertaiseksi ja nyt yli 18 000 miljardia dollaria.
USA:sta on maailman velkaisin maa ja sen velkariippuvvuus
on pohjaton. USA:n velka on jo kauan
sitten ylittänyt rajan, josta ei enää ole paluuta. Tämä velka tulee lopulta
romuttamaan koko USA:n talouden.
Maailman historian kaikki suuret valtiot ovat tuhoutuneet
samasta syystä; niiden velkariippuvuus
on ollut pohjaton.
USA:n velkakattoa on nostettu jatkuvasti. Kuitenkin
viimeksi velkakatto oli merkittävästi esillä tiedotusvälineissä vuonna 2011. Siitä
on tullut niin itsestään selvä ja arkipäiväinen asia, ettei siitä enää tarvitse
uutisoida. Tällä hetkellä USA ottaa lisävelkaa n. 1 000 miljardia joka
vuosi. Viime vuonna velkamäärä nousi saman verran kuin 200 vuoteen
itsenäistymisen jälkeen
Merkittävää on havaita, että USA:n velka on suurempi kuin
paljon tiedostusvälineissä esillä olleissa kriisimaissa kuten Kreikassa,
Espanjassa ja Portugalissa.
USA:n kokonaisvelasta helposti unohdetaan sellaiset
hoitamattomat velvoitteet, joihin ei ole rahoitusta. Tällaisia ovat esim.
sosiaaliturva, terveydenhoito, työttömyyspäivärahat ja ruokakupongit. Jos nämä
otetaan huomioon kokonaisvelka USA:ssa nousee 210 biljoonaan dollariin. Tällöin
velaksi jokaista amerikkalaista kohden tulee 658 307 dollaria.
31.7.2015 USA:ta lähestyvä suuri ongelma on, että USA:n valtion
velkakirjat alkavat käydä kaupaksi maailmassa yhä huonommin. Toisin sanoen
USA:lla alkaa olemaan yhä vaikeampi saada velkaa, jolla voisi maksaa toisia velkoja
pois. Itse asiassa hyvin monet maat ovat alkaneet myymään pois USA:n
velkakirjoja.
Viime kuukauden aikana eri maat ovat vähentäneet USA:n
valtion velkakirjoja 56 miljardin edestä. Jos tahti jatkuu, on USA:lla edessä
maksukyvyttömyys. Ainoa pelastus on alkaa jälleen massiivinen rahanpainanta eli
rahan luominen tyhjästä.
Kun määrällinen elvytys-ohjelma aloitettiin ensimmäisen
kerran vuonna 2011, syynä oli nimenomaan se, että USA:n velalle ei ollut riittävästi
ostajia.
Viime kuussa eri maat myivät USA:n velkakirjoja seuraavasti;
Maa |
Muutos |
Japani |
$14,200,000.00 |
Kiina |
$15,400,000.00 |
Belgia |
$9,300,000.00 |
Sveitsi |
$3,800,000.00 |
IsoBritannia |
$15,100,000.00 |
Taiwan |
$3,800,000.00 |
Meksiko |
$3,600,000.00 |
Turkki |
$2,900,000.00 |
Ranska |
$5,300,000.00 |
Venäjä |
$12,600,000.00 |
Saksa |
$3,100,000.00 |
Korea |
$1,800,000.00 |
Filippiinit |
$1,000,000.00 |
Israel |
$1,100,000.00 |
Tanska |
$400,000.00 |
Muut |
$8,300,000.00 |