4.9.2022 Maailman talouteen on iskenyt paha inflaatiokierre. Keskuspankit yrittivät pitkään selittää inflaatiota vain väliaikaisena ja nopeasti haihtuvana, kunnes saatiin Putin sopivaksi syntipukiksi pahenevalle inflaatiolle.

Covid tai sen kummemmin kuin Putinkaan eivät ole inflaation aiheuttajia. Inflaatio on seurausta keskuspankkien holtittomasta kuvitelmasta, että hyvinvointia voidaan luoda tyhjästä vain painamalla rahaa riittävästi.

Rahavarannon rajattomalla kasvulle oli alkusysäys dollarin kultasidonnaisuuden poistuminen vuonna 1971 ja viimeiset pari vuotta on ollut raju kiihdytysvaihe ja selvä taloudellinen paniikki pandemiaan vedoten. Vuodesta 1971 vuoteen 2019 rahavaranto kasvoi keskimäärin 6,1 %:ia, mikä johti hintojen tuplaantumiseen 12 vuoden välein. Viimeisten kahden vuoden aikana rahavaranto on USA:ssa kasvanut huikeat 74 %:ia, jolla tulee olemaan lähinnä katastrofaaliset seuraukset. Tämä alkaa näkymään juuri nyt. Riippumatta siitä, mitä keskuspankit ovat kertoneet, lopputulos heidän harjoittamasta talouspolitiikasta on ollut täysin selvä.

Talousjärjestelmä osoitti vuonna 2019 selviä epävakauden merkkejä johtuen jo pitkään harjoitetusta ylikulutuksesta, joka oli osa krapulavaihetta vuoden 2006-2009 kriisin aikaisesta 10 000 miljardia maksaneesta pankkien pelastusoperaatioista. Nyt tilanne on ajautunut vaiheeseen, jonka suuruus on sitä luokkaa, että sitä ei voida ohittaa ilman suuria ongelmia.

Hiilipohjaisia polttoaineet tuottavat 85%:ia energiasta tällä hetkellä. Ilmastomuutoksesta varoittelijat ovat saaneet aikaan sen, että fossiilisiin energian tuotantolaitoksiin on lakattu sijoittamasta kymmeniä vuosia ennen kuin todellista vaihtoehtoa on ollut tarjolla. Lisäksi ydinvoimaloita, öljyputkia ja hiilentuotantoa on suljettu. Euroopassa on näin syntynyt geopoliittisesti riski riippuvuus Venäjän kaasusta ja öljystä.

Ilmastomuutosta vastaan taistelevat kuvittelevat voivansa estää 1,5 %:n lämpötilan nousun vuoteen 2050 mennessä. Tällaiselle ajatukselle ei ole mitään tieteellisiä perusteita. Ennen aikainen hiilipohjaisen energiatuotannon lopettaminen aiheuttaa taloudelle suunnatonta vahinkoa, joka paljon suurempi kuin mitä fossiiliset polttoaineet voivat aiheuttaa. Vähenevät energialähteet ja energian nousevat kustannukset eivät ennusta hyvää ihmisten hyvinvoinnin tulevaisuudelle.

13.9.2022 Viimeiset pari vuotta Japanin jeni on heikentynyt voimakkaasti, kun maan keskuspankki on jatkanut rahan painantaansa. Euroopan ja USA:n keskuspankit ovat päinvastoin siirtyneet kiristämään rahapolitiikkaansa. Tämän seurauksena on jenin arvo romahtanut matalimmilleen 24 vuoteen (kuvassa vasemmalla alhaalla jenin arvon kehitys suhteessa dollariin).

Näin voimakas valuutan arvon heikkeneminen ei tee hyvää Japanin taloudella, varsinkaan kun Japani tuo lähes kaiken energian ja ruuan ulkomailta. Viime perjantaina Japanin keskuspankki BOJ ilmoitti, että se tulee puuttumaan valuuttamarkkinoihin tukeakseen jeniä.

Tällainen lausahdus merkitsee valuuttasodan alkua. Olemme tulleet vaiheeseen, jossa keskuspankit puuttuvat valuuttamarkkinoihin taltuttaakseen inflaatiota. Ironista kuitenkin on, että näin tehdessään, ne vain lisäävät inflaatiota. Tämä johtuu siitä, että ainoa tapa, millä ne voivat puuttua valuuttamarkkinoihin on painaa lisää rahaa. Varsinkin viimeiset pari vuotta pandemian aikaan, on opittu, että rahanpainanta on käytännössä ainoa osa mitä osataan tehdä.

Kun Japani alkaa nyt tavallaan viemään inflaatiota USA:han ja Eurooppaan, niin mikähän lienee USA:n ja EU:n vastaus, sillä kipukynnys tulee vastaan nopeasti. Rahapolitiikkaa aletaan aletaan siis käyttää oman valuutan puolustamisessa ja silloin valuuttasota on täydessä vauhdissa. Tämä kaikki on tietenkin hyvin inflatorista toimintaa.

Inflaatio USA:ssa on korkeimmillaan 40 vuoteen samaan aikaan kun dollarin arvon kehitys on alhaalla oikealla olevan näköistä. Mitä tapahtuukaan maan inflaatiolle, kun dollari alkaa romahtamaan Japanin alkaessa tukemaan jeniä?

22.9.2022 Odotusten mukaan FED nosti viime viikolla ohjauskorkoa 0,75 %. Sen sijaan FED:n haukkamainen asenne tulevaisuuden suhteen oli yllättävää. FED sanoi nostavansa korkoa vielä lisää tänä vuonna. Osakkeiden lyhytaikainen nousu on kertonut sijoittajien odottaneen, että FED voisi kertoa jo pian aloittavansa uudelleen talouden höllentämisen ja kääntävänsä korot pikkuhiljaa laskusuuntaan. Sen vuoksi monet sijoittajat eivät ole alkaneet myymään osakkeitaan, vaikka markkinat ovat kääntyneet jyrkkään laskuun. FED ei antanut merkkiäkään tällaisesta kääntymisestä ja ilmoitti nostavansa korkoja vielä 1-1,25 % tänä vuonna. Suurin osa FED:n jäsenistä olivat sitä mieltä, että korot tulisivat olemaan 4,5-5 % vuoden 2023 lopulla.

Kaikkien aikojen globaali taloudellinen kriisi on nyt aluillaan. Siihen verrattuna vuoden 2008 kriisi oli vain laimeaa lämmittelyä. Suurin yksittäinen kriisin laukaisija on inflaatio. Vuosikymmeniä keskuspankkiirit ovat toitottaneet, että inflaatio on hyvä asia ja deflaatio paha. Saadakseen riittävästi aikaan inflaatiota keskuspankit ovat painaneet 20 000 miljardia dollaria uutta rahaa. Yksistään FED on viimeisten 14 vuoden aikana harjoittanut puolet ajasta löysää rahapolitiikka (QE) ja painanut tänä aikana 8000 miljardia dollaria ja tämä nimenomaan saavuttaakseen tavoitellut 2 %:n inflaatiotavoitteen.

Sitten kun tavoite inflaatiolle on saavutettu, kuviteltiin, että talouden voimakas elvytyspolitiikka voidaan pysäyttää. Lopulta tavoite saavutettiin ja samalla pandemian avustamana inflaatio karkasi täysin käsistä ja alkaa lähestyä kymmentä prosenttia.

Maailman taloutta uhkaa nyt velkakirjakuplan puhkeaminen. Tätä enteilee oheisessa kuvassa maailmalla tarkkaan seurattu USA:n valtion 10 vuoden velkakirjan korko. Se on nyt rikkonut toisen kerran 40 vuotisen laskuputket. 1. kerran se rikkoutui vuonna 2018, jolloin FED:n onnistui kääntää kehitys ja korko siirtyi uudelleen laskuputkeen. Tällä kertaa FED on täysin ansassa eikä kykene aikaansaamaan vastaavaa pahentamatta entisestään inflaatiota. Korkojen nousu laittaa valtion talouden pahalle koetukselle, kun jo ennen sitäkin USA:n täytyi ottaa 1000 miljardia dollaria uutta velkaa vuosittain selvitäkseen velkojen korkojen maksuista.

Maailmanlaajuinen talouskriisi on aluillaan. Se on jo kohdannut Iso-Britanniaa, seuraavaksi on vuorossa EU, sitten Japani ja lopulta USA.