USA:n kahden vuoden valtion velkakirjan koron kehitys.

7.5.2023 Tänä vuonna ollaan tähän mennessä nähty kolme USA:n historian suurinta pankin kaatumista. Näillä kolmella pankilla on yhteensä sijoituspääomaa 523 miljardia dollaria. Määrä on suurempi kuin kaikkien niiden 25 pankin, jotka menivät nurin kriisivuonna 2008, sijoituspääoma. Pankkien kriisi on keskuspankki FED:n synnyttämä. Tosin pankkien heikko riskien hallinta on osaltaan pahentanut asiaa.

Perinteisesti pankkien ansaintalogiikka perustuu siihen, että asiakas tallentaa pankkiin rahaa. Tästä pankki maksaa korkoa. Pankki lainaa ulos rahaa esim 5, 7 tai 10 kertaa sen määrän, mitä se saa talletuksina. Korko näistä lainoista on paljon suurempi kuin se mitä pankki maksaa tallentajalle. Vaihtoehtoisesti pankki ostaa pitkäaikaisia velkakirjoja 5, 7 tai 10 kertaa sen määrän, mitä se saa talletuksista. Tällöin pankki ansaitsee sen verran kuin on velkakirjojen korko miinus tallentajille annettu korko.

Ansaintalogiikka toimii hyvin niin kauan kuin korot ovat matalia. FED kuitenkin laski markkinoille 5000 miljardia dollaria vuosina 2020-2022. Velkakirjojen korot ovat monen asian summa, mutta yksi merkittävä tekijä on inflaatio. Rahanpainanta synnitti inflaation, joka nosti velkakirjojen korkoa. Kun velkakirjojen korot nousee, laskevat velkakirjojen arvot samassa suhteessa. Nimenomaan maan pienet pankit omistavat satoja miljardeja ellei jopa tuhansia miljardeja pitkäaikaisia velkakirjoja.
Tilannetta on pahentanut voimakkaasti ennätysmäisen nopea keskuspankin koronnosto, joka on nostanut keskuspankkikorkoa 0,25 %:sta 5 %:iin yhden vuoden aikana. Kun pankit maksavat tallentajille hyvin matalaa korkoa ja tallentaja saisi nyt 4-5%:ia korkoa ostamalla lyhytaikaisia velkakirjoja, on ymmärrettävää miksi pankit alkavat kärsimään talletuspaoista. Vuonna 2022 talletuspako oli suurinta sitten vuoden 1945. Kun tallentajat vetävät rahaa pois pankista, täytyy pankin myydä sijoituksiaan kuten velkarkirjoja, jotta pankkin voisi säilyttää pääomavaatimukset.
Pankkien sijoituspääoman arvo tippunut sadoilla tuhansilla miljardeilla. Arvioidaan, että puolet eli yli 2000 pientä pankkia USA:ssa on nyt korkurssitilanteessa. Vaikka osasyynä tilanteeseen on pankkien huono riskien hallinta ei mitään ole enää tehtävissä siinä vaiheessa, kun tallentajat nostavat rahansa ulos pankeista.

14.5.2023 USA:n velkakattokeskustelu kuumenee jälleen kuun vaihteen lähestyessä. Niin kuin oheinen kuva kertoo velkakattoa on nostettu jatkuvasti riippumatta siitä hallitseeko USA:n politiikkaa demokraatit vai republikaanit.

Monet povaavat erilaisia katastrofikuvia tilanteesta. Sellainen ei kuitenkaan ole täysin kuvitteellista. Vuonna 2001 Argentiina horjutti maailman talouden tasapainoa velkakriisillään. Tapaus johti historian suurimpaan valtion maksukyvyttömyyskriisiin.. Pankkitilit maassa jäädytettiin, Argentiinan Peso romahti ja kadut täyttyivät väkivaltaisista mellakoista, kun miljoonat maan asukkaan ajautuivat köyhyyteen yhdessä yössä.

USA:ssa lisääntyy pelko Argentiinan kaltaisesta velkakriisin puhkeamisesta. Onko kuitenkin koko vuosittainen keskustelu turhaa, kun kuitenkin velkakattoa nostetaan? USA:n kaksi valtapuoluetta käyvät kuitenkin totista taistelua siitä, onko leikkauksia tehtävä ja minkälaisia. Jos sopuun ei päästä USA:n varat loppuvat tämän kuun viimeinen päivä. Samalla USA:n luottoluokitus tippuu, kun USA jättää maksamatta pakollisia velkojaan ja niiden korkoja. Tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Poliitikot kuluttavat mielellään rahaa, mitä eivät omista (lisäävät velkaa) ja ottavat veronmaksajilta varoja.

USA:n viranomaisten on vaikea tehdä suunnitelmia lähiviikoiksi eteenpäin. Virallisesti kansallinen velka saavutti rajansa 19. tammikuuta tänä vuonna. Tämän jälkeen on USA:n valtionvarainministeriö joutunut turvautumaan poikkeusmenettelyihin pitääkseen liittovaltion rahoituksen turvattuna. On melkoisen outoa, että maailman suurin talous ja yhden maailman vauraimpina pidetty maa joutuu lainaamaan tuhansia miljardeja, jotta maan talous pysyisi pystyssä.

USA:n hallinto keräsi viime vuonna verotuloja 5 000 miljardia dollaria. Vielä vuonna 2019 olisi tämä riittänyt täyttämään valtion rahoitustarpeet ja olisi jopa jäänyt ylijäämää. Mutta nyt tilanne on aivan toinen ja 5 000 miljardia jää kauas valtion kulutustarpeesta. Bidenin hallinto kieltäytyy tekemästä ýhtäkään leikkausta valtion budjettiin, vaikka todellisia leikkauskohteita löytyisi. Tällainen toiminta on ulkopuolisen silmissä epäpätevää ja holtitonta. Lisäksi ilmeisen tahallista.

USA:n poliitikot tietävät, että varat sosiaaliturvaan loppuvat muutaman vuoden sisällä. Siitä huolimatta vallitsee laaja yksimielisyys molempien puolueiden keskuudessa, että sosiaaliturvaan ei tehdä leikkauksia. Asiasta ei edes keskustella, joten mitään ratkaisua tulevaisuuden ongelmiin ei ole edes haettu.

USA:n velkariippuvuuden ongelmat pahenevat korkojen noustessa. Kun velkaa ei makseta pois, pitää uusi laina ottaa uusin ehdoin. Viime aikoina velkojen ehdot ovat siis huonotuneet velanottajan kannalta.

Velkakatto USA:ssa ja globaalisti jatkaa nousuaa vääjämättä. Lopulta riski kaatuu kansalaisten käsiin, sillä veronmaksajat ovat viime kädessä velan todellisen maksajat.

31.5.2023 Muinaisen Babylonian hallitsijat keksivät keinon. jolla välttää väkivaltaiset kapinat. Silloisessa maailmassa ihmiset ajautuivat äärimmäisiin velkoihin. Tämä yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, joka uhkasi silloisen hallitsevan eliitin valta-asemaa. Heidän ratkaisunsa oli pyyhkiä kaikki velat olemattomiin - ns. "debt jubilee".

Velkojen nollaus toimi yhteiskunnallisten paineiden laukaisijana. Käytäntö levisi laajalle silloisessa maailmassa eri sivilisaatioissa. Raamatussa 4.Mooseksen kirjassa kerrottu velkojen nollaus eli "debt jubilee" tapahtui 49 vuoden (7 x 7 vuotta) sykleissä. Olisiko mahdollista, että tällainen käytäntö asetettaisiin uudelleen voimaan hallitusten, yhtiöiden ja kansalaisten velkojen noustessa kestämättömiin lukemiin.

Velkojen pois pyyhkiminen ei luo taianomaisesti uutta varallisuutta. Se vain yksinkertaisesti jakaa varallisuuden uudelleen. Se siirtää valtavan määrän omaisuutta niiltä, jotka ovat olleet voittajia omaisuuden luonnissa, niille, jotka ovat siinä hävinneet. Tästä on nähty jo esimakua pandemian aikana, jolloin USA:ssa n.s. PPP- ja opintovelat annettiiin anteeksi. Tämän suuruista velkojen anteeksiantoa ei ole historiassa rauhan aikana koskaan aikaisemmin ollut. Pelkästään opintovelkojen anteeksiannon kustannuksien arvellaan olevan vähintään 590 miljardia dollaria.

Kaikki eivät olleet tyytyväisiä näihin toimenpiteisiin ja monet pitivät sitä samana kuin kaadettaisiin lisää polttoainetta jo liekehtivään inflaatioon. Lisäksi monet ajattelivat, että tällainen velkojen anteeksianto, saattoi johtaa holtittomaan rahan käyttöön. Lisäksi pääteltiin, että noiden velkojen maksumieheksi tulivat myös ne, jotka olivat pitkään eläneen hyvin kurinalaisessa taloudessa.

Kulutusluottojen määrä USA:ssa on ollut räjähdysmäisessä kasvussa. Kuten oiheisesta kuvasta nähdään on se noussut yli 16 000 miljardin dollarin. Kun korot nousevat, tulee velkojen hoitokustannukset monen kuluttajan kohdalla käymään kestämättömäksi. Nyt Bidenin hallinto on osittanut, että tarvitaan vain presidentin kynää pyyhkimään pois millardeja velkoja. Paine jatkossa tällaiseen toimintaan kasvaa varsinkin ennen vaaleja.

Opintovelkojen jubilee-vuosi saattoi olla vain esikuva tulevasta. Perässä saattaa tulla luottokortti-, autolaina- tai asuntolaina jubilee. Millä nämä sitten maksetaan. Verotulot eivät riitä siihen lähelläkään eikä niitä voida niin paljon nostaa. AInoa jäljelle jäävä keino on aloittaa rahan painanta. Tämä nostaa inflaation uusiin huolestuttaviin lukuihin. Kulutusluottojen huolestuttavat määrän lisäksi tulee valtion velan kestämättömäksi käyvä suuruus.

Maailman historian suurimman velan omistaja on USA:n valtio ja tämä velka vain jatkaa jokavuotista vääjäämätöntä kasvuaan. Lopulta tulee väistämättä seinä vastaan ja tämä päivä alkaa jo olemaan melko lähellä. Käsityksen tämän velan suuruudesta saa kun ajattelee, että saisit tuloja 1 dollarin joka sekunti eli n. 31 miljoonaa dollaria joka vuosi. Tällöin kestäisi yli miljoona eli tarkalleen ottaen 1008278 vuotta maksaa USA:n valtion velka pois.

USA:n valtion velka tulee kasvamaan niin kauan kunnes vihdoin päädytään poliittisesti lähes mahdottomalta tuntuvaan päätökseen leikata valtion kuluja. Jos korot palaisivat se historialliseen keskiarvoon, veisi velkojen korkojen maksaminen yli puolet nykyisistä verotuloista. Lisäksi tämäkään korkotaso ei riitä taltuttamaan inflaatiota, ei edes lähelläkään. Lopullinen ansa korkojen noustessa on se, että vatlion saaman tulot eivät riitä maksaamaan edes velkojen korkoja.

Lopulta päädytään siihen, että taloujärjestelmä täytyy resetoida. Miten tämä tapahtuu? Tästä on esitetty monenlaisia arvioita, mutta mitään varmuutta siitä ei ole. Jonkinlainen jubilee vuosi voisi varmaan olla osa sitä. Yksi keino on antaa inflaation laukata ja syödä velkaa pois. Mahdollinen velka-jubilee loisi uusia suuria häviäjiä ja uusia suuria voittajia.