2.1.2015 USA:ssa  U.S. Department of Commerce, DOC, kertoi, että talous olisi kasvanut 5%:n vauhtia kolmannella neljänneksellä. Vahvat talousluvut tulivat juuri ennen joulua ikään lahjaksi. Uutinen oli hyvä osakemarkkinoille ja jotkut kuluttajat saattoivat innostua ylimääräisille jouluostoksille.

On kuitenkin useita tekijöitä, joka antavat vahvasti epäillä  DOC:n antamien lukujen luotettavuutta.

USA:n taloudella on ollut jo kohta kuusi vuotta hyvin tärkeä poikkeustila, joka merkitsee sitä, että korkoja on keinotekoisesti pidetty alhaalla ja taloutta piristetty mittavilla rahanpainamisoperaatioilla.

Tästä huolimatta kaksi tärkeää indikaattoria kertoo, ettei näistä toimenpiteistä ole ollut apua ja samalla vahvistaa epäilyt DOC:n luotettavuudesta;

1)   Työvoiman osallistuminen työmarkkinoille on historiallisen pieni.

2)   

     Rahan  kiertonopeus on lähellä historiallista minimiä

USA:n hallinto ja FED haluavat ylläpitää viimeiseen asti taloudellista fantasiamaailmaa, sillä kun uskottavuus tähän illuusioon katoaa, myös dollarin arvo romahtaa.

5%:n luku bruttokansan tuotteessa on kolmas korjattu luku, joka annettiin. Viimeiset korjaukset ylöspäin johtuivat DOC:n ilmoituksen mukaan pääasiassa henkilökohtaisen kulutuksen noususta (PCE, Personal Consumption Expenditures).

Tämä on hyvin epäuskottavaa, kun vielä huomioidaan, että mustana perjantaina myynti tipahti 11% edellisvuodesta ja jälleenmyyntitilastot osoittavat lisäksi, että jälleenmyynti viikonloppuna ennen joulua olisi tippunut lähes 10 %. Olisiko kenties tehty mittavia jouluostoksia jo heinä-, elo- syyskuussa? Tuskin.

3.1.2015 Lehdet kirjoittavat paljon Itä-Euroopan ja Lähi-Idän kriiseistä. Kiivasta tahtia on kaksi muuta kriisipesäkettä syntymässä.

Monet asiantuntijat pitävät Pakistania yhtenä maailman vaarallisimmista maista.  Pakistanissa asuu 185 miljoonaa ihmistä, siis enemmän kuin Venäjällä tai Japanissa.  Pakistan on maailman neljänneksi suurin ydinasemaa. Sillä on arviolta 100-120 ydinasetta. Tämä on kymmenen kertaa enemmän kuin Pohjois-Korealla ja enemmän kuin Israelilla tai Intialla.

Itsenäistyttyään vuonna 1947 Pakistan on ollut sodan partaalla toisen ydinasevaltion Intian kanssa. Intian ja Pakistanin välistä vahvasti rautalanka-aidoilla erotettua rajaa pidetään maailman vaarallisempana.

Pakistan ja Intia ovat julistaneet kolme sotaa keskenään, useita suuria taisteluita ja lukemattomia pieniä kahakoita.

Lisäksi Pakistanissa on syttymässä massiivinen sisällissota. Sota voi olla Talibanin ja siviiliväestön, muslimien ja kristittyjen tai sunnien ja shiiojen välillä.

Jos Pakistanissa ole sisällissota yltyy, sijoittajat ottavat rahansa pois maasta ja sijoittavat mahdollisesti USA:n markkinoille.

Afrikka on maailman nopeimmin kasvava maanosa sekä taloudellisesti että väestömäärältään. Nigeria on väestöltään ja öljyvaroiltaan Afrikan suurin maa.

Nigeria tuottaa enemmän öljyä kuin Qatar, Algeria, Norja tai IsoBritannia. Nigeria kulkee samanlaista tietä kuin Pakistan. Sisällissodan uhka pahenee päivä päivältä. Muslimilainen terroristi ryhmä Boko Harum kylvää maassa pelkoa ja tuohoa.

Sisäiset levottomuudet eri maissa lisäävät pääoman siirtymistä USA:n markkinoille.

5.1.2015 V. 2015 käänteentekevä vuosi?

Jääkö vuosi 2015 historiaan yhtenä ihmiskunnan merkittävämpänä vuotena? Edellytyksiä tähän ainakin on.

Vuosi on alkanut taloudessa vauhdikkaasti. Öljyn hinta on tippunut käsittämättömällä vauhdilla alle 50 dollarin barrelilta ja eurolla saa tänään n.1,19 dollaria, joka on yhdeksän vuoden pohjat.

Kullan hinta on koko vuoden 2014 ollut käytännössä paikallaan ja nyt pienoisessa nousussa yhdessä dollarin kanssa, mikä sekin on poikkeuksellinen tilanne.

Vuoden vaihteessa on tapana pyrkiä ennustelemaan, mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu. Tässä on näkemykseni vuodesta 2015. Toivon, että useimmissa kohtaa ennustukseni menisi vikaan, mutta olen pyrkinyt olemaan realisti. Ei pidä myöskään aliarvoida sitä, mitä FIAT-rahapolitiikkaa kontrolloivat taikurit pystyvät hatustaan vetämään.

Aina kun öljyn hinta on romahtanut on se aiheuttanut sekä vakavia geopoliittisia ja taloudellisia ongelmia.  Näin tulee myös käymään tänä vuonna.

Öljyn hinta tulee tippumaan n. 30 dollariin barrelilta. Sitä ennen tapahtuu korjausliike n. 60 dollariin barreli.

-      Kullan ja raaka-aineiden hinnat tulevat vielä laskemaan.

-    Kasvavat markkinat tulevat heikkenemään johtuen raaka-aineiden hintojen alenemisesta ja velkojen aiheuttamasta paineesta. Varsinkin dollaripohjaiset velat joutuvat vaikeuksiin dollarin vahvistuessa.

-   Kiinan kasvun hidastuminen jatkuu. Kiinan asuntokuplassa ilmenee räjähtämisen merkkejä.

-   Saksan talousluvut heikkenevät. Perimmäisenä syynä on heikko väestön ikärakenne. Taloudelliset elvytystoimet eivät auta.

-     Kreikka tarvitsee lisää EU-rahaa tai eroaa kokonaan EU:sta.

  -    Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana USA:n osakemarkkinat kääntyvät voimakkaaseen laskuun.

6.1.2015               2000 …2007…2015

Jokainen uusi kriisi on ollut aina edellistä suurempi. Vuonna 2000 teknologiaosake kupla puhkesi, vuonna 2007 puhkesi asuntokupla ja seuraava kriisi koskee joukkovelkakirjalainoja ja johdannaisia.

Vuonna 2008 kriisissä velka koski 45 biljoonaa dollaria. Tällä hetkellä globaali joukkovelkakirjalainat käsittävät 100 biljoonaa dollaria ja tämä kasvaa nopeasti.

USA otti vuonna 2014 lisää velkaa 1,5 biljoonaa dollaria, joka on suurin vuosittainen velanotto ja velanotto on noussut kolmena perättäisenä vuonna. Minkäänlaista merkkiä velanoton vähenemiselle puhumattakaan takaisin maksulle ei ole. Ottamalla uutta velkaa kyetään maksamaan vanhaa.

Joukkovelkakirjalainainoista 81% ovat sidoksissa korkoon, joten koron nosto aiheuttaisi suuria ongelmia.

Korkopohjaiset globaalit johdannaismarkkinat  555 biljoonan suuruiset.  Tämä tarkoittaa, että eri taloudelliset toimijat ovat lyöneet veroa korkojen nousemista vastaan  tämän summan verran. Summa on kuusi kertaa suurempi kuin maailman koko bruttokansantuote.

Suuri ongelma on,  jos yksittäiset maat joutuvat maksukyvyttömään tilaan. Esim. Espanjan velkakirjamarkkinat ovat 1 biljoonan suuruinen. Mutta näihin liittyvät johdannaiskauppa on 10 biljoonan suuruinen.

Toisin sanoen velkakirjalainamarkkinat ovat kaikkien kuplien äiti.

7.1.2015 Sveitsin pankit tarjoavat asiakkailleen negatiivista korkoa. Sveitsi käyttää oma valuuttaansa frangia.

Vuonna 2011 alkoivat  euroalueen PIIGS (Portugali, Italia, Irlanti, Kreikka ja Espanja) olemaan heikossa kunnossa. Varsinkin Kreikan talous näytti olevan romahduspisteessä. Tämä on aiheuttanut voimakkaan valuuttapaon pois eurosta. Euroa on vaihdettu voimakkaasti myös Sveitsin frangiin.

Kun euroa myytiin voimakkaasti ja frangia ostettiin, frangin arvo nousi voimakkaasti suhteessa euroon. Sveitsin kansalaisille jäi paljon rahaa ostaa ulkomaisia tuotteita.

Sveitsiläiset eivät olleet ilmeisesti tyytyväisiä koska vienti heikkeni ja turismi väheni. Tämän vuoksi Sveitsin keskuspankki, SNB, rajasi EUR/CHF:n kurssin keinotekoisesti 1.20:een. Jos kurssi menee sen alle, SNB painaa lisää frangeja ja ostaa niillä euroja.

Euroalueen painuessa inflaatioon ja nyt virallisesti deflaatioon, on euro heikentynyt ja muut valuutat suhteessa nousseet. Poikkeuksen on näin ollen muodostanut Sveitsin frangi.

8.1.2015 Merkit heti vuoden alusta viittaavat siihen, että vuodesta 2015 tulee maailman taloudessa olemaan poikkeuksellinen.

Punaisena lippuna on öljyn hinnan romahdus. Tämä viittaa selvästi, että jokin maailman taloudessa on pahasti vialla. Ainakin maailman talous on merkittävästi hidastunut.

Arvometallien hinta on ollut pienoisessa nousussa, mutta tullee vielä hakemaan pohjalumensa.  Kulta laskenee vielä alle 1000 dollarin ja hopea alle 14 dollarin.

Dollari jatkaa vahvistumistaan, vaikka on ilmeistä, että dollari tulee menettämään reservivaluutan asemansa. Silti finanssikriisin vallitessa monet myyvät muut sijoituksensa ja ostavat dollaria. Dollari nousee vielä jonkun aikaa, mutta aloittaa sitten pitkän jatkuvan laskunsa. Viime vuonna dollari teki yhden voimakkaimmista nousujatksoistaan.

Valtion joukkovelkakirjat kokevat romahduksensa tänä vuonna. Japanin, Euroopan ja Yhdysvaltojen hallitukset ovat käytännössä konkursissa. Valtiot eivät selviä velkojen maksuistaan ja sosiaaliturvaa, terveydenhoitoa, eläkevakuutuksia koskevista velvoitteistaan.

Valtiot eivät voi inflaation avulla päästä pois veloistaan, varsinkin kun dollari vahvistuu. Sijoittajien luottamus valtion velkakirjamarkkinoihin katoaa.

Euron heikentyminen johtaa romahdukseen. Euro heikkeni viime vuonna 14,2 prosenttia suhteessa dollariin.

Monet syyt Euroopan yksivaluuttajärjestelmästä on tehnyt toimimattoman. Siihen ei olisi alunperinkään pitänyt ryhtyä.

Työttömyys euroalueella on hälyyttävän korkea nuorisotyöttömyyden saavuttaessa 60 % monella Euroopan alueella.

Euroopan johtajat ovat menettäneet todellisuudentajunsa jahdatessaan Euroopan varakkaiden rahoja erilaisilla konfiskaatioihin tähtäävillä lainsäädäntömuutoksilla.

Monet sosiaaliset ja poliittiset protestit muodostavat ruutitynnyreitä eripuolilla Eurooppaa.

Jos Kreikka eroaa eurosta, aiheuttaa se dominoefektin, jolloin myös Espanja, Portugali, Italia ja jopa Ranska harkitsevat eroa eurosta.

Näyttää siltä, että vuodesta 2015 tulee euron lopun alku.

12.2.2015 Japani on ollut yli 20 vuotta keskusjohtoisen Keynesialaisen talouspolitiikan painajaismainen malliesimerkki. Japanin kuplatalous puhkesi vuosina 1989-1990. Siitä lähtien ei Japanissa ole juurikaan ollut mitään kasvua.

Japanin keskuspankki on yrittänyt hoitaa tätä ongelmaa nollakorkopolitiikalla ja aloittamalla 9 erilaista määrällistä elvytysohjelmaa (QE), joiden määrä on ollut yhteensä 50% Japanin bruttokansan tuotteesta.

Tänä aikana eivät bruttokansantuote eikä työllisyys ole parantanut merkittävästi.

Japani on ollut esimerkkinä siitä, ettei velkakuplaa saa poistettua tekemällä rahasta halvempaa.

Tämä ei ole kuitenkaan estänyt maita eri puolilla maailmaa yrittämästä samaa politiikkaa taistellessa velkaongelmaa ja deflaatiota vastaan.

Tulos politiikasta on ollut kaikkialla sama kuin Japanissa vuodesta 1990 alkaen; vaatimaton kasvu ja krooninen korkea työttömyys. Vuoden 2008 jälkeen ns. talouden elpyminen on ollut heikointa sitten toisen maailman sodan jälkeen.

Miksi keskuspankit ovat ajautuneet näin järjettömään politiikkaan? Ainoa syy on, että he ovat ryhtyneet kaikkiin mahdollisiin toimiin, jottei valtion velkakirjat romahda.

Keskuspankit ovat leikanneet korkoja, jotta niiden valtavat velat olisivat hallittavissa. Keskuspankit tähtäävät inflaatioon, jotta velat olisivat käyttökelpoisia ja siirtävät näin eteenpäin väistämätöntä velkojen uudelleen järjestelyä. Keskuspankit pelkäävät velkadeflaatiota, koska se räjäyttää velkakirjakuplan ja vie valtiot vararikkoon.

Tämän vuoksi velkakirja ovat kolminkertaistuneet viimeisen 15 vuoden aikana.  

13.1.2015  Yksi vanhimpia perussääntöjä pörssikaupankäynnissä on 'älä tartu putoavaan puukkoon'. Öljyn hinnan suhteen on monille käynyt tämä vahinko. Yleisesti on julistettu pohjan saavutetun 90, 80, 70, 60, 50 ja nyt 40 dollarin kohdalla.

Syiksi on kerrottu, että Saudi-Arabia tarvitsee yli 90 dollarin kurssia tai 25 % Kanadan tuotannosta tulee kannattomaksi tai puolet Teksasin tuotannosta ei kannata alle 70 dollarin hinnoilla.

Kaikesta tästä huolimatta öljyn hinta on laskenut nyt alle merkittävän vastustason 47,25 dollaria. Maailman talouden hidastuminen ja kilpailu markkinaosuuksista saattaa viedä hinnan edelleen alaspäin.

Katsottaessa hyvin pitkän ajan hintoja nähdään suurten noususyklien jälkeen hinnan asettuneen 20 dollarin lähettyville.

17.1.2015  555 biljoonan dollarin vedonlyönti

 Suuret sijoittajat, jotka käyvät kauppaa johdannaismarkkinoilla, ovat sijoittaneet 555 000 000 miljoonaa dollaria korkojohdannaisiin. Korkojohdannaiset ovat arvopapereita, joiden arvo riippuu korkojen kehityksestä.

Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että FED:n normalisoidessa korkotason, romahduttaa velkakirjamarkkinat  ja samalla myös johdannaismarkkinat.

Lehdistössä esiintyvät toistuvat kirjoitukset FED:n korkojen nostosta on jonnin joutavaa tyhjää puhetta. FED ei voi nostaa korkoja oleellisesti, koska se romahduttaa markkinat.

Tämän on selvästi paljastanut FED:n entinen puheenjohtaja Ben Bernanke, joka piti puheen useille rahastojen edustajille. Hän sanoi, ettei korot voi normalisoitua hänen elinaikanaan, joka voidaan laskea 20-30 vuotta.

FED voi nostaa korkoja vain minimaalisesti. Nosto voi olla luokkaa 0,25-0,3%. Ehdoton maksimi on luokkaa 0,5 %.

18.1.2015  Tarkastellessa länsimaiden velkaisuutta, katsotaan usein virallisia lukuja, mutta unohdetaan ne velat, jotka liittyvät valtioiden velvoitteisiin. Jo nämä huomioidaan ovat useimpien Euroopan maiden, USA:n. Kiinan ja Japanin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen selvästi yli 300 %.

1%:n koronnosto USA:ssa merkitsisi 100 miljardia lisää koronmaksamista vuodessa. Tämähän tietysti maksettaisiin ottamalla lisää velkaa. USA otti vuoden 2014 lopulla 8 viikon aikan 1 biljoonan lisää velkaa selvitäkseen vanhojen velkojen maksusta.

Velkakirjamarkkinat ovat historian suurin kupla, keskuspankkien politiikka keskittyy velkakirjamarkkinoiden ja suurten pankkien johdannaismarkkinoiden ylläpitämiseen. Jos velkakirjamarkkinat romahtavat , maat ja pankit joutuvat maksukyvyttömiksi. Korot voivat nousta vain sen jälkeen kun velkakirjamarkkinat ovat romahtaneet. Jokainen kupla puhkeaa jossain vaiheessa.

20.1.2015  Torstaina Euroopan keskuspankin, EKP, pääjohtaja kertoo määrällisen elvytyksen määrästä. Tällä hetkellä odotetaan EKP:n aloittavan elvytyksen ostamalla pankkien velkakirjoja mahdollisesti usealla kymmenellä miljardilla eurolla kuukaudessa.

Varakkaat euromaat Saksa, Itävalta, Hollanti ja Suomi vastustavat elvytysohjelmaa. Näiden maiden vienti kyllä hyötyy elvytyspaketista, mutta ne ymmärtävät, ettei elvytysohjelmasta ole pitkäaikaista hyötyä taloudelle.

Välimeren maat, Ranska, Espanja, Kreikka ja Portugali liputtavat voimakkaasti elvytyksen puolesta.  Ne tarvitsevat ohjelmaa pitämään velkakirjojen korkoja alhaalla ja stimuloimaan vientiä ja kauppatasetta.

Kun EKP aloittaa elvytyspolitiikan, kuvittelee USA sen talouden nousseen riittävästi, ettei se enää tarvitse QE:tä. Vuonna 2015 kuitenkin tulee USA:lla selväksi sen talouden hidastuminen ja se joutunee jälleen turvautumaan uuteen QE-ohjelmaan  (QE4).

21.1.2015  Länsimaiden hallitukset ovat huomanneet, ettei veromaksajilta kerätyt varat riitä kattamaan niitä velvoitteita, joita hallitukset ovat ottaneet hoitaakseen. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on kehitetty valtion joukkovelkakirjat.

Tämä on johtanut velkakirjakuplaan. Suurilla pankeilla on ollut etuoikeus pitää yllä velkakirjahuutokauppaa.

Ne ovat tehneet tämän mielellään, sillä näin ne ovat saaneet riskittöminä pidettyjä vakuuksia turvaamaan biljoonien arvoista johdannaiskauppaa. Yhden miljoonan dollarin investoinnilla on voitu taata 15 miljoonan dollarin arvoisesti johdannaiskauppaa. Johdannaiskaupoista saatavat tulot ovat pankkien päätulonlähde.

Maan hallitusten tehtävä on sitten pelastaa pankit, jos kaupat epäonnistuvat. Periaatteena on siis "yksityistä voitot, mutta sosialisoi tappiot". Koska pankit pitävät hallussaan valtion joukkovelkakirjat, he voivat aina uhata alkavansa myymään alennushintaan velkakirjoja. Tämä vie koko sosiaaliturvajärjestelmän nurin.Korkojohdannaisissa lyödään eräällä tavalla vetoa siitä mitä korko on jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Tällainen voisi olla esim., että kymmenen vuoden valtion joukkovelkakirjan laina on yli 3,25 % ensi kesäkuussa. Jos asia toteutuu voitat ja jos ei, niin häviät. Asiathan ovat hyvin jos nämä vedonlyönnit ovat tasapainossa.

Korkojohdannaisista vetoa lyövät käyttävät melko monimutkaisia malleja siitä minne suuntaan korot ovat menossa. Jos nyt tulee voimakas heilahdus jonnekin suuntaan nämä mallit, joissa oleellisena osan on inhimilliset olettamukset, murtuvat ja tämä aiheuttaa mittavia tappioita. Tällöin voi tulla ketjureaktio, jolloin yhä useammat mallit pettävät. Tämä voi aiheuttaa korkojohdannaisten romahtamisen. Näillä 'vedonlyöntimarkkinoilla' liikkuu 550 biljoonaa dollaria.

Johdannaiskauppojen edellytyksenä on vakuuden olemassaolo. Ylivoimaisesti käytetyin vakuus on USA:n valtion joukkovelkakirjat, joita pidetään luotettavimpana sijoitusinstrumenttina. Muita vakuuksia ovat mm. Japanin ja Saksan valtion velkakirjat.

Kun korkoja on pidetty nollassa ja samalla on pumpattu markkinoille 10 biljoonaa dollaria vuodessa, ovat keskuspankit näin aiheuttaneet sen, että velkakirjat ovat ylihinnoiteltuja.  Keskuspankit yrittävät saada kasvua aikaiseksi tukemalla taloudellisten instituutioiden johdannaiskauppaa.

Kun velkakirjakupla puhkeaa ja korot nousevat, niin romahtavat myös korkojohdannaiset, joita on siis 80 % kaikista johdannaisista. Jos tätä katsoo, niin vuosi 2008 oli kevyttä lämmittelyä siihen, mitä nykyisestä kuplasta seuraa.

Monimutkaisemmaksi asian tekee se, että monet  johdannaiset ovat ns. luottoriskijohdannaisia. Maksamalla tietyn summan kuukaudessa ostaja varmistaa, ettei johdannainen menetä arvoansa. Tällöin jos vakuutena oleva varanto menettää arvoansa jonkin kynnysarvon alle, joutuu johdannaisten myyjä maksamaan ostajalle merkittävän summan. Tästä aiheutuu pankeille merkittävät menetykset. Tästähän oli kyseessä vuonna 2008. Nyt riskit ovat moninkertaiset ja johdannaismarkkinat muodostavat todellisen taloudellisen ydinpommin.

Jos nämä TBF-pankit (TBF= Too Big to Fail) kaatuvat, aiheuttaa se monelle kansalaiselle suuria ongelmia. Jos nämä pankit yritetään pitää pystyssä, aiheutuu myös kansalaisille valtavasti maksettavaa. 

Johdannaismarkkinoita ei kaiken lisäksi ole mitenkään säädelty, joten alalla rehottaa myös korruptio. Esim. siten, että myyjä maksaa luototuslaitokselle luokittamisesta.

24.1.2015 Vuoden 2015 alku on alkanut voimakkailla kurssimuutoksilla, mutta tämä on vasta alkua siitä mitä koko vuonna tulee tapahtumaan.

Dow Jones indeksi tippui ensin 700 pistettä ja sitten nousi 600 pistettä ja tippui jälleen 700 pistettä. Liikkeet S&P 500:lla ja Nasdaq:lla ovat olleet samankaltaisia.

Kulta on noussut yli 110 dollaria pohjilta 1167 dollaria unssilta  ja tällä hetkellä 1295 dollaria unssilta. Samanlaiset liikkeet ovat olleet myös hopealla ja platinalla.

Euro on tippunut koko alku vuoden ja varsinkin sen jälkeen kun EKP ilmoitti alkavansa määrällisen elvytyksen.

Sveitsin keskuspankki lopetti paineiden alla frangin ja euron välisen kurssin naulauksen. Tämä aiheutti satojen miljardien tappiot rahastoille, valuuttakauppiaille, keskuspankeille jne.

Öljyn hínta on painunut n. 44 dollariin barrelilta.

Kaikki tämä on vasta alkua tälle vuodelle, josta näyttää tulevan historiallinen monessa suhteessa.

Tänä vuonna hallituksia kaatumaan, valuuttoja romahtamaan ja nykyinen rahajärjestelmä tulee olemaan hajoamaisillaan.          

Tänä vuonna voidaan lisäksi odottaa, että pienen korjausliikkeen jälkeen öljyn hinta tulee laskemaan edelleen aina 30 dollariin asti. Dollarin vahvistuu ja euro tulee romahtamaan edelleen. Raju osakkeiden sahausliike jatkuu, Dow Jones tulee tekemään merkittävän korjausliikkeen alas.  Kulta ja hopea nousevat vielä hetken aikaa, mutta tuleva myös vielä hakemaan uuden pohja-arvot deflaation saadessa vauhtia.

Ihmiskunnan taloushistorian suurin kupla eli valtion velkakirja markkinat puhkeavat sekä Euroopassa että USA:ssa.

28.1.2015  Talouden syklisyyttä kuvaava paljon mainetta saanut tarkkuutensa vuoksi on Armstrongin Economic Confidence Cycle. Malli käyttää lukuisia eri parametreja ja pitkää ajanjaksoa, joka yltää aina Rooman valtakuntaan asti.  Hänen tarkka mallinsa osoittaa merkittävän käännepisteen tämän vuoden lokakuuhun. Armstrongin mukaan tähän ajanjaksoon kohdistuu valtavan suuri valtion velkakirjojen romahtamisen alkaminen. Tämä johtaa korkojen nousemiseen ja voimakkaaseen inflaatioon.

Kuznets:in aalto, jonka on kehittänyt Simon Kutznets, joka aaltoilee tulojen epätasa-arvoisuuden mukaan. Se sai pohja-arvon vuonna 2013, jolloin tuloerot olivat matalimmillaan. Sen jälkeen on alkanut nousu, joka jatkuu aina vuoteen 2025 asti.

Lisääntyvät tuloerot lisäävät sosiaalista tyytymättömyyttä, luokkataisteluja, lisääntyvää rikkaisiin kohdistuvaa hyökkäilyjä, neo-Nazismi nousua jne. Tavallisesti tulojen epätasa-arvo laskee taantuman aikaan ja nousee nousevan talouden aikaan. Nykyisessä syklin nousussa kuitenkin tapahtuu päinvastainen ilmiö; Globaalin talouden hidastuessa tulojen epätasa-arvo kasvaa. Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy lähivuosien aikana.

Merkittävien sotien sykli kestää 53,5 vuotta. Tällä hetkellä sykli on voimakkaassa nousussa ja huippu saavutetaan vuonna 2020.

Sotasykli vaikuttaa tällä hetkellä merkittävästi taloudelliseen kehitykseen. 

31.1.2015 Tällä viikolla FED toi esille paljon odotetun näkemyksensä siitä, milloin se nostaa korkoja. FED kertoi, että korko olisi nousussa jossain vaiheessa, mutta riippuu taloustiedoista ja asia vaatii kärsivällisyyttä.

Mitä tämä nyt sitten tarkoittaa? FED ei juuri sano mitään, mutta sijoittajat ovat edelleen vakaassa uskossa, että korko nousee tämän vuoden aikana. Korko saattaa sijoittajien mukaan nousta kesäkuussa. FED kuitenkin pidättää mahdollisuuden muuttaa näkemystään mikäli jotain suurta tapahtuu.

Ongelma on siinä, että jokaisella maailman kolkalla on tapahtumassa jotain suurta kuten Kiinan talouden hidastuminen, Ukrainan kriisi, Syriza-puolue Kreikassa, Venezuelan suuret talousongelmat ja ristiriitaiset taloussignaalit USA:ssa. Tämä kyllä viittaa siihen, että FED saa hyviä selityksiä olla nostamatta korkoja.