14.6.2023 Yhdysvalloissa inflaatio pysyttelee edelleen korkealla huolimatta siitä, että FED on nostanut 14 kuukauden aikana 0,25 %:sta 5,25 %:iin. Tähän löytyy kaksi pääasiallista syytä. Ensinnäkin FED käyttää vääriä työkaluja inflaation hiilitsemiseen ja toisaalta USA:n hallinto jatkaa edelleen pandemian aikaista kulutusta.

FED toistaa samoja virheitä, joita tehtiin viimeisen suuren inflaation aikaan 1970-luvulla, keskittyen korkojen nostoon sen sijaan että pyrkisi vähentämään talousmarkkinoilla liikkuvia likvidiä varoja. Vuosina 1972-1975 kuluttajien hintaindeksi, jota pidetään virallisena inflaation mittana, nousi 3,3 %:sta 11,1 %:iin. FED yritti vähentää inflaatiota korkoja nostamalla. Tämä ei onnistunut ja sen sijaan maahan saatiin aikaan taantuma. Vuonna 1980 inflaatio oli 13 %.

Nykyistä inflaatioita FED ei ole onnistunut vähentämään korkoja nostamalla. Sen sijaan talouden kiristäminen on poistanut markkinoilta likvidejä varoja n. 500 miljardia dollaria, jonka ansiosta inflaatio on pudonnut 8,9 %:sta n. 5 %:iin. Rahaa on edelleen liikkeellä liikaa, minkä osoittaa pankkien lainoitukset ja se, että monen teknologiaosakkeet lähenevät kaikkien aikojen huippua, vaikka yritysten kasvu on hyvin pysähtynyttä. Monet teknologia osakkeet ovat nousseet kuplatasolle tekoäly-manian vuoksi. Esim Nvidia yhtiön markkina-arvo on noussut alle 300 miljardista yli 1000 miljardin alle puolessa vuodessa nimenomaan tekoälytuotteittensa ansiosta.

Kaikki merkit viittavat siihen, ettei FED pysty taltuttamaan inflaatiota koron nostoillaan. Ainoa mahdollisuus on saada 'ylimääräiset' likvidit varat pois markkinoilta.

26.6.2023 USA:n dollari on alkanut heikentyä verrattuna muihin suuriin valuuttoihin, kuten euroon, puntaan ja Sveitsin frangiin, nähden. Dollari sai huippuarvonsa lokakuussa 2022 näihin valuuttoihin verraten. Dollarin arvoja mittaava dollari-indeksi nousi vuosina 2021-2022 arvosta 90 arvoon 112. Syynä oli maan keskuspankin kiristyvä rahapolitiikka. Sen jälkeen lasku on ollut syvää, sillä dollari on menettänyt arvostaan n. 20 prosenttia. Ainoastaan Japanin jeniin verrattuna dollari on osoittanut jonkinlaista vahvuutta, varsinkin viime kuukausina, kun Japanin pankki on päättänyt jatkaa löysää rahapolitiikkaansa ja rahanpainantaansa. Dollari on kuitenkin suhteessa jeniinkin huomattavasti piikkiarvoa alempana.

Jos ajatellaan talouden perusasioita, pitäisi dollarin kuitenkin olla vahvempi muita valuuttoja. USA:n keskuspankkikorko (5,25%) on korkeampi kuin muualla (Euro 3 %, Punta 5 %, Sveitsin frangi 1,75 %). LIsäksi USA:n keskuspankki FED on oletettavasti pidemmällä inflaation taltuttamisessa kuin muut keskuspankit. FED on ilmoittanut toisin kuin muut keskuspankit pysäyttäneensä ainakin osittain korkojen nostot.

Miksi kaikesta edelläolevasta huolimatta dollari on alkanut näyttämään heikolta? USA:ta on pidetty hyvin kehittyneenä maana, jonka instituutiot ovat vakaita ja vahvoja. Maa on kuitenkin muuttunut maaksi, joka muistuttaa yhä enemmän kehittyvien maiden talouksia. Viime aikainen uutisointi on paljastanut, että USA:n merkittävät instituutiot ovat korruptuneita. Korruptuneisuuden taso muistuttaa paljolti maita, joita kuvaillaan banaanitasavalloiksi. Näiden maiden piirteisiin kuuluu mm. vaalien häirintä, ilmaisunvapauteen puuttuminen, vastustajien vankilaan kopittaminen jne.

USA:n tilaa siis kuvaan tänä päivänä hyvin korruptio, laittomuus, valtava velkaisuus, suuri budjettivaje ja hajoava infrastuktuuri. Näihin nähden ei ole ihme, että dollari arvostus alkaa pikku hiljaa muistuttamaan sitä arvostustasoa, mitä valuutat saavat kehittyvissä maissa.