8.2.2022 Viime perjantaina USA:n työllisyystilastot toivat toivorikkaan uutisen; koheneva talous on tuonut 1,2 miljoonaa uutta työpaikkaa. Ainoa ongelma vain on, että tämä on aivan uskomaton vale, jonka tarkoitus oli saada amerikkalaiset uskomaan talouden menevän hyvin. Tämän fantasiaraportin luoja on BLS (Bureau of Labor Statistics).

Raportin uskottavuus karisee jokaisen silmissä viimeistään kun katsoo tarkemmin, millä aloilla työpaikkoja on luotu raportin mukaan tammikuussa. Viime kuukauden kaupan alan työpaikkoja ei ole voinut juuri syntynyt, kun 90 %.ia myynnistä osui syyskuun ja vuoden lopun lomapäivien väliin. Tällöin vähittäismyyntiala palkkasi kausityötekijöitä suuren joukon. Kun lomat oli ohi työtekijät saivat lähteä. Nyt kuitenkin BLS ilmoittaa, että tammikuussa vähittäismyynti olisi lisännyt 61000 työpaikkaa. Mitään myynnin kasvua ei ole koskaan tapahtunut alkuvuonna. Samanlaisia epätodellisia lukuja raportti toi esille myös vapaa-ajan ja majoitukseen liittyvissä työpaikoissa. Kun lomakausi on ohi nämäkään eivät lisäänny, kuten raportti väittää.

Muista lähteistä voidaan lukea, että todellisuudessa USA menetti lähes 300 000 tuhatta työpaikkaa tammikuussa. BLS:n virheelliset luvut johtuvat paljolti siitä, että se käyttää laskentamallia, jossa käytetään vuodenaikaan sovitettua korjausta. BLS:n laskentahuijaukset kertovat, että yht'äkkiä olisi luotu yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa.

Osakemarkkinat eivät kerro talouden nousseet niin kuin kuvitteellinen työpaikkojen lisäys siihen viittaa. Ohessa nähdään pienten yhtiöitä kuvaavan indeksin Russell 2000 kehitystä. Indeksi on herkkä talouden tilan mittari ja on nyt tippunut vahvan tukitason alapuolelle.

13.12.2022 Tuleeko talouden seuraavassa vaiheessa lisää inflaatiota vai deflaatio? Kumpaankin löytyy omat perustelunsa. Sillä kumpi sitten toteutuu on suuri merkitys, kuinka kannattaa sijoittaa. Tällä hetkellä on inflaatio suurimmillaan moneen kymmeneen vuoteen ja pahimmillaan voisi kääntyä hyperinflaatioon.

Itse pidän inflaation jatkumista todennäköisempänä, sillä kun nyt vihdoin jättisuhteet saanut rahanpainannan asteettaisella lopettamisella saattaa olla katastrofaaliset seuraukset taloudelle ja koko ihmiskunnalle. Useimmat teolliset maat luovat edelleen rahaa tyhjästä mahdollistaakseen ihmisten tavallisen elämän. Näin ihmiset saavat asumistukia, ruokatukia ja ilmaisen terveydenhuollon, jos heidän tulonsa ja varansa ovat vähäiset.

USA:ssa valtion velka yritti äskettäin historiallisen 30 000 miljardin dollarin rajan ja kuluttaa 3000 miljardia dollaria enemmän kuin saavat verotuloja. Voi vain kuvitella millaiselta maa näyttäisi, jos sillä ei olisi käytettävissä tuota 3000 miljardia dollaria. Olisiko sillä toimivaa sotavoimaa? Syntyisikö maahan miljoonia asunnottomia, jotka eivät pystyisi maksamaan vuokraansa ja miten valtio siihen suhtautuisi?

Monet suuret ruokatavaraketjut varoittavat, että ruuan hinnan nousuille ei näy takarajaa. Samaan aikaan kuluttajan hintaindeksit ovat historiallisen korkeita useassa teollisessa maassa. Tästä huolimatta on niitä talousoppineita, jotka näkevät, että edessä on deflaatio. Tähän on perusteensa. Negatiiviset reaalikorot ovat historiassa edeltäneet taantumaa. Rahan siirtymisnopeus on kaikkien aikojen pohjalukemissa. Yltiöpäinen velanotto johtaa heikkenevät kasvuun ja huonompaan tuottoon. Nämä kaikki voisivat johtaa ennemmin deflaatioon kuin rajuun inflaatioon. Puhutaan myös käteisansasta (liquidity trap), joka nähdään selvästi oheisessa kuvassa. Siitä voidaan havaita rahavarantojen kasvavan samalla kun rahankierto heikkenee.

Yleinen sääntö talousopissa on ollut heikkenevä kasvu silloin, kun velka on suurempi kuin 60%:ia bruttokansatuotteesta. Tämä on USA:ssa ja useimmissa läntisissä teollisuusmaissa jo pitkälti ylittynyt.

On siis paljon asioita, jotka puoltavat deflaation tulemista. Jos talous olisi jonkinlaisessa normaalitilassa näin voisi uskoa tapahtuvan ja näyttää siltä, että kaikki edellä mainitut deflaation merkit ovat jo pitkään olleen voimassa ja mitään merkkejä deflaatiosta ei ole näkynyt. Näyttää siltä, että talous on siirtynyt tilaan, jossa sen ainoa mahdollisuus selvitä on se, että keskuspankit lykkäävät rahaa markkinoille hiiren klikkauksella tietokoneen näyttöruudulla. Vain jos tämä loppuisi voisi talous siirtyä deflatoriseen tilaan. Saattaa olla, että tulee jonkinlainen 'musta joutsen', joka antaa perusteen resetoida nykyinen talous ja siirtyä suoraan uuteen talousjärjestelmään ja digitaaliseen rahajärjestelmään.

Miten pitäisi varautua inflaation tai deflaatioon? Inflatorisessa tilanteessa kannattaa omistaa kultaa, pörssiosakkeita ja kiinteää omaisuutta kuten hopeaa, ruokaa, polttoainetta ja kiinteistöjä. Huonoin vaihtoehto tässä tilanteessa on omistaa valuuttaa, jonka arvo tippuu kuin kivi. Deflatorisessa tilanteessa taas käteisen omistaminen on kannattavaa, sillä tavarat ja palvelut halpenevat jatkuvasti. Myös kullan omistaminen on historiallisesti hyvin kannattava deflatorisessa taloudessa. Näyttää siltä, että kultaa kannattaisi omistaa sekä inflatorisessa että deflatorisessa tilanteessa.

26.2.2022 Maailman talous kokee uuden koetinkiven Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Ukrainan epädemokraattisesti valittu hallitus on saanut kahdeksan vuotta NATO:n (North Atlantic Treaty Organization) ja lännen tuella pitää pelon ja epävakauden ilmapiiriä Ukrainassa ja sen lähiympäristössä. Nyt on ärsytetty Venäjän karhu lähtenyt viimein sotapolulle, mikä tuskin yllättää ketään. Venäjälle on ollut liikaa se ajatus, että NATO saisi ydinaseensa kahden minuutin päähän Moskovasta. Toisaalta länsi ja NATO ovat ilmaisseet asian niin, että kuka tahansa itsenäinen ja suvereeni maa saa liittyä halutessaan NATO:on. Asia ei ole kuitenkaan aivan näin suoraviivaista, vaan NATO voi päättää yksivaltaisesti kenet se hyväksyy NATO:on ja kenet ei. Putin olisi halunnut myös Venäjän liittyvän NATO:on, mutta tämä lähestymisyritys on torjuttu. USA:n olisi voinut halutessaan kokonaan välttää Ukrainan sodan yhdellä ainoalla lauseella; "emme hyväksy Ukrainaa NATOn jäseneksi". Mikään poliittinen kädenvääntö ei kuitenkaan koskaan oikeuta aloittamaan sotaa.

Sota romahdutti Venäjän markkinat välittömästi ja samoin länsimaiden pörssit liikahtivat voimakkaasti. Venäjän pörssin avauduttua sodan aloittamasta alkavan aamuna, pörssi aloitti 50 %:ia edellispäivää alempana, mikä lienee sekin historiallista. Samoin pörssit kaikkialla laskivat merkittävästi, mutta toipuivat nopeasti. Venäjän tunkeutumisella Ukrainaan tulee olemaa sekä Venäjän että maailman talouteen laajat ja pitkäaikaiset seuraukset. Jo tällä hetkellä nouseva inflaatio koettelee USA:n ja EU:n taloutta.

Sota on USA:lle melkoinen liiketoimi. Tämä näkyy suoraan niiden yhtiöiden pörssikursseissa, jotka ovat kytkeytyneet sotateollisuuteen. Tällaisia yhtiöitä ovat mm. General Dynamics (noussut 52 %), Lockheed Martin (noussut 90%) ja Northrop Grumman (noussut 143 %). Tilanteen jatkuessa tällaiset huikeat kurssinousut ovat vasta alkusoittoa.

Yksi niitä harvoja asioita, mistä demokraatit ja republikaanit USA:ssa ovat samaa mieltä, on rahan käyttö puolustusbudjettiin. Tämä on hyvin avokätistä. Presidentti Trump nosti puolustusbudjettia 100 miljardia dollaria astuessaan virkaansa ja presidentti Biden nosti sitä edelleen 30 miljardia dollaria. Puolustusbudjetin koko on nyt 738 miljardia dollaria. Tämä on melkoinen summa, joka hyvin näkyy oheisessa kuvassa. USA:n puolustusbudjetti on suurempi kuin 11 seuraavaksi suurimman budjetin omaavan maan budjetit yhteensä. Se on kasvanut jatkuvasti eikä kasvua hillinnyt edes USA:n vetäytyminen Afganista. Yli puolet amerikkalaisista uskovat, että puolustusbudjetin taso on oikea, vaikka se korkeimmillaan USA:n historiassa.

Sotateollisuudella on USA:ssa myös suuri työllistävä vaikutus. Ala työllistää 2,2 miljoonaa amerikkalaista. Sen lisäksi tulee vielä lukuisat valtion työntekijät, joiden työ kytkeytyy sotateollisuuteen.

USA:n kenraalien halutessa enemmän varoja joukoilleen, USA:n presidentit ovat yleensä myöntyväisiä. Lisäksi USA:n kongressi on täynnä poliitikkoja, joiden suurimpien rahoittajien joukossa on sotateollisuuden edustajat.

Myös EU maat lisäävät aseostojaan konfliktin edetessä, mikä tuo runsaasti lisäostoja USA:n sotateollisudelle. Jo nyt NATO:n Euroopan maat käyttävät 3-4 kertaa enemmän puolustukseen kuin Venäjä ja rahamäärä on noussut seitsemänä vuotena peräkkäin. Myös Venäjän lähellä ovat maat kuten Suomi ja Ruotsi ovat nostaneet viime vuosina puolustusmenojaan. Suomi nosti puolustusbudjettiaan 2,2 %:ia viime vuonna ja Ruotsi suunnittelee peräti 40 %:n nostoa vuosina 2021-2025.