6.11.2022 Inflaatio on ollut korkeimmillaan monessa länsimaassa kymmeniin vuosiin. Tämä on aiheuttanut myös merkittäviä korjauksia ylöspäin sosiaaliturvamaksuissa. USA:n hallinto on ilmoittanut tehtäväksi korjaukseksi 8,7 %, mikä on suurin korjaus 40 vuoteen. Tämä merkitsee maan budjettiin 100 miljardin dollarin lisäystä. Tämä tietysti maksetaan painamalla lisää rahaa, mikä nostaa elinkustannuksia entisestään.

Sosiaaliturvajärjestelmät länsimaissa ovat alusta lähtien perustuneet ajatukselle, että sen uudet maksajat maksavat uusille etujen saajille. Tässä mielessä se täyttää Ponzi-järjestelmän määritelmän. Tämä voi olla toimiva malli niin kauan kun väestörakenne on siihen sopiva ja talous kasvaa.

Sosiaaliturvajärjestelmä antaa monessa maassa kansalaisille harhakuvan, ettei heidän tarvitse lainkaan säästää vaan sosiaaliturva huolehtii tulevista maksuista. Kun maan talous menee huonommin, verotaakka kasvaa ja samalla pitää maksaa valtion byrokratian rattaissa kasvavalle joukolle toimistotyöntekijöitä.

Sosiaaliturvajärjestelmät ovat nyt useassa länsimaassa ääripisteessään. Jotta järjestelmä toimisi pitäisi perheissä olla vähintään 2,2 lasta per perhe. Tästä ollaan jääty pahasti jälkeen. USA:ssa sosiaaliturva rahoittaa 50 miljoonan eläkeläisen eläkkeet eli joka kuudes amerikkalainen elää eläkkeen varassa. Kun 1960-luvulla yhtä eläkeläistä kohden oli viisi sen maksavaa työtekijää, on vuonna 2030 enää kaksi työntekijää eläkeläistä kohden.

USA:ssa sosiaaliturva maksaa paitsi eläkeläisten palkat myös niiden 8 miljoonan amerikkalaisen, jotka ovat eivät kykene työhön, toimeentulon. Tämä kaikki on johtanut siihen, että kun USA:ssa vuonna 1937 meni 2 %:ia palkasta sosiaaliturvamaksuihin siihen menee nyt 12,4 %:ia. Koska sosiaaliturvajärjestelmä on pahasti alirahoitettu, nousee työntekijöiden sosiaaliturvamaksut tulevaisuudessa varmasti. Myös useimmissa länsimaissa eläkeläiset maksavat veroja enemmän kuin vastaavasta palkasta maksetaan veroja.

Kuluttajahintaindeksiä, CPI:tä, käytetään yleisesti arvioitaessa kustannusten ja siis inflaation nousua. CPI:n ongelma on, että valtiot valitsevat indeksiin haluamiaan asioita, jolloin indeksistä tulee valtion tarkoituksellisesti manipuloima luku. Tällöin lopputuloksesta tulee aina se, että CPI aliarvioi todellista inflaatioita. Todellista inflaatiota mittaa paremmin valtion rajavarannon kasvu.

Sosiaaliturva kattaa myös terveyden huollon menot. USA:ssa tämä muodostaa n. 50 %:ia sosiaaliturvan menoista ja on varmassa kasvussa väestön ikääntyessä. Nuoret amerikkalaisilta kysyttäessä, aikovatko he saada joskus sosiaaliturvamaksuistaan hyötyä, vain hyvin harva siihen uskoo. He ovat oikeassa, Ponzi alkaa olla tiensä päässä.

12.11.2022 Viime torstaina BLS (the Bureau of Labor Statistics) julkaisi uutisen, joka riemastuttu suurta sijoittajakuntaa ja sai aikaan melkoisen pörssinousun. S&P 500 indeksi nousi ennätyksiä hipovat päivänousun 5,5, %:ia ja teknologiapörssi Nasdaq 7.3 %. Nousun aiheutti odotettua pienemmät kuluttajan hintaindeksin arvot, jotka mittaavat inflaation suuruutta. Samalla dollari menetti jyrkästi arvoaan.

Onko nyt keskuspankkien harjoittama korkojen nostopolitiikka tuottanut tulosta ja inflaation myrsky väistymässä? Tuskin. Todennäköisempää on, että kuluttajien hintojen inflaatio jatkuu suurena koko vuosikymmenen.

Kuluttajahintojen nousu on seurausta rahavarannon kasvusta. Syyskuusta 2019 huhtikuuhun 2022 FED kasvatti tasettaan 5000 miljardia dollaria tyhjästä luodulla rajalla. Sen jälkeen on FED vähentänyt tasettaan vaatimattomat 300 miljardia dollaria. On selvää, että inflaatiolle jää vielä runsaasti tilaa pysyä nykyisellä tasolla tai kasvaa. Inflaatiota pahentaa pandemian aikaan luonut sulkutoimet, jotka ovat rikkoneet tavaran kuljetusketjuja.

Kun maailmaan on levitetty kuormattu ylimäärin velkaa, kestää jonkin aikaa, kun sen seuraukset alkavat näkyä kaikille. Pinnan alla on jo pitemmän aikaan syntynyt monenlaisia halkeamia ja rikkoutumia talousjärjestelmään. Tuore Wall Street Jounal paljastaa paikkoja, missä nämä murtumat alkavat näkyä. Lehti kertoo, että yhtiöt USA:ssa tarvitsevat vuosina 2022 ja 2023 vähintään 200 miljardia dollaria uutta rahaa kattamaan nousevat korkokustannukset. Tällaiset lisäkustannukset tulevat kestämään vuosia niin kauan kuin inflaatio on korkea.

Näin yhtiöt USA:ssa kuten Euroopassakin jakaantuvat kahteen ryhmään; niihin, jotka pystyvät toimimaan tuottojen varassa lisääntyvistä korkokustannuksista huolimatta ja niihin, jotka eivät pysty. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat ne lukuisat yhtiöt, joiden toiminta on perustunut pääosin halpoihin lainoihin. Näiden yhtiöiden määrä on kasvanut voimakkaasti vuosia jatkuneen nollakorkojen aikaan. Nyt nämä zombiyhtiöt ovat nyt kuoleman omia. Suuri konkurssiaalto on edessä ja samoin laskevat pörssikurssit tulevat jatkumaan pitkään.