2.5.2020 Viruspelon laukaisema talouskriisi ajaa maailman talouden ensin taantumaan ja myöhemmin lamaan, koska talous on jo valmiina ollut hyvin heikko. Pandemian jälkeiset tapahtumat globaalissa taloudessa olisivat toteutuneet ennemmin tai myöhemmin ilman virustakin.
Tekijät, jotka ovat johtaneet poikkeuksellisen
riskipitoiseen talousjärjestelmään, saivat alkunsa viimeisestä suuresta
talouskriisistä vuonna 2008. Kriisin jälkipyykkiä ei osattu hoitaa oikein ja
keskuspankit manipuloivat markkinoita ennen näkemättömällä tavalla.
Velkakriisin hoidon pohjana on ollut Kiinan ostamat velkakirjat, mikä on
pitemmällä aikavälillä kestämätöntä,
Mihin vallitseva kaaos päättyy? Onko edessä niin
kuin monet näkevät ennen näkemätön hyperinflaatio? Joka tapauksessa maailma
näyttää muuttumaan pysyvästi. Vaikka rajoitteet poistettaisiin, tuskin näemme
ryntäystä ravintoloihin, urheilukilpailujen katsomoihin, lomamatkoille jne.
Monet alat tulevat kärsimään pitkään. USA on muutamassa viikossa saanut yli 20
miljoonaa uutta työtöntä. Löytyykö kaikille töitä heti, kun kriisi on ohi? Ei
löydy, sillä elpyminen tulee olemaan hidasta ja paluuta ’normaaliin’ ei ole
tule ehkä vuosiin, jos sittenkään.
Kun rajoitteet poistuvat ja ihmiset alkavat
kulkemaan kaduilla ja joukkoliikenteessä, voi olla, että virus palaa uudelleen. Tämä viruksen toinen aalto on helposti pahempi kuin ensimmäinen.
Uudet hoitomenetelmät tuskin ehtivät tulla apuun. Uuden rokotteen kehittäminen
vie helposti 1,5 vuotta. Jos kolmessa kuukaudessa ehtii maailman ja talous
mennä näin sekaisin, kuinka paljon ehtiikään tapahtua 1-2 vuodessa.
Keskuspankkien rajoittamaton rahanpainanta ei auta
pitkään. Olisihan se vallan outoa, jos vaurautta ja hyvinvointia voitaisiin
luoda vain painamalla rajaa tyhjästä. USA:ssa, kuten myös muualla, keskuspankit
keskittyvät pelastamaan pankkeja, rahastoja ja suuria yrityksiä. Viidessä
vuodessa kansallinen velka voi kaksinkertaistua. Tämä kaikki vie lopulta
hyperinflaatioon.
Olisiko raamatullinen Jubilee-vuosi (riemuvuosi) ja velkojen anteeksianto ratkaisu? Se voi kuulostaa hyvältä. Antaisihan se monelle hyvän uuden alun. Ongelmana vain on, että tällöin menettäjinä ovat pankit, vakuutuslaitokset, eläkerahastot ja asuntorahoittajat. Eli ne, joilla on valta ja jotka sanelevat säännöt. Ei vaikuta siis kovin todennäköiseltä.
Monet hakevat turvasatamia kuten valtion velkakirjoja, osakkeita ja käteistä. Tällä kertaa voi olla, että niistä ei ole apua. Hyperinflaatio aiheuttaisi korkojen rajun nousun (1970-luvulla korot olivat lähellä 20 prosenttia). Velkakirjat ja osakkeet menettäisivät suurimman osan arvostaan. Eri valuutat aloittaisivat kilpajuoksun kohti arvoa nolla. Arvometallit voisivat tarjota taloudellista turvaa, sillä niillä on taipumus säilyttää arvonsa vaikeissa taloudellissa tilanteissa.
On syytä varautua useaan vuoteen, jossa taloutta hallitsee ja suurelta osin omistaa keskuspankit. Kansalaiset voivat odottaa erilaisen valvonnan ja jopa tyrannian lisääntymisen. Hyvin nopeasti otetaan todennäköisesti käyttöön elektroninen raha. Tämä mahdollistaa verotuksen ja kulutuksen tarkan seurannan.
16.5.2020 Maailman talous on romahtamispisteessä, eikä vieläkään monet ole lainkaan ajan tasalla asian vakavuudesta. Keskuspankkien painaessa ennätysmääriä rahaa markkinoille, on osakkeille riittänyt ostajia, jotka kuvittelevat saavansa niitä nyt alennuksella. Edessä on kuitenkin historian suurin varallisuuden tuhoutuminen. Seuraavien vuosien aikana on edessä 80-90 prosentin putoaminen osakkeissa, velkakirjoissa ja kiinteässä omaisuudessa. Korot nousevat samalla voimakkaasti.
Talouden kriisi koskee koko maailmaa, myös kaukoidän kasvavia markkinoita kuten Kiinaa ja Japania. Valtiot yrittävät ratkaista valtavaa velkaongelmaa ottamalla vain lisää velkaa keskuspankkien avustuksessa. Tämä tie johtaa väistämättä tuskaiseen talousjärjestelmän tuhoutumiseen ja uuden alkamiseen. USA:n työttömien määrä on nyt noussut lähes 30 miljoonaan ja USA:ssa toisessa neljänneksestä odotetaan 40 %:n laskua maan bruttokansantuotteesssa. USA:n todellinen työttömyys John Williamsin ShadowStatsin mukaan on nyt 39%.
Monet sijoittajat odottavat, että nykyinen viruspelon aiheuttama kriisi alkaa pian olla ohi. Todellisuudessa vaikutukset tulevat jatkumaan vuosia, koska todellinen syy ei ole virus vaan taloudellisen rakenteiden heikkous ja velkaisuus. Vuonna 1999 maailman velka oli 80 000 miljardia dollaria, vuonna 2006 ennen talouskriisiä 125 000 miljardia dollaria ja tällä hetkellä 270 000 miljardia dollaria. Parissa vuodessa päästää yli 300 000 miljardin dollarin velkaan. Jos pankkeja menee konkurssin, nousee velka yli 500 000 miljardin. Johdannaimarkkinoiden romahtaessa päästään helposti tästä moninkertaisiin velkataakkalukemiin.
Samalla kun maailman talouden aikapommi räjähtää, osakemarkkinoilla teknologia indeksi Nasdaq saavutti tämän vuoden uudet huippulukemat. ILO (The International Labour Organisatiön) raportoi 1,6 miljardin työpaikan globaalisti olevan menettämisuhan alla. Tämä on lähes puolet globaalista työvoimasta, joka on 3,3 miljardia. Erityisesti heikossa asemassa on 2 miljardia työtekijää, jotka ovat epämuodollisessa työsuhteessa. Jos tällainen työntekijä jää työttömäksi, hän jää ilman tuloja, ruokaa ja sosiaalista turvaa. Tämä olisi ihmiillinen tragedia vailla vertaa ja länsimaalaiset ihmiset elävät vailla mitään tietoa tästä.
Iso-Britanniassa 23 miljoonaa ihmistä, joka on puolet maan aikuisväestöstä, saa tulonsa valtiolta. Tähän kuuluu pakkolomautetut, työttömät, valtion työntekijät ja eläkeläiset. Tämä on uskomaton määrä ihmisiä, joista suurin osa ei tee tuottavaa työtä. Näille ihmisille pitää taata toimeentulo, mutta ongelma on, ettei ole rahaa.
Monia länsimaita on kohdannut nyt jättiläismäinen työttömyys. Suuren ongelman muodostaa se, että monet eivät tule saamaan aikaisempia töitään takaisin. Tämä johtaa joko tulojen, ruuan ja asunnon puuttumiseen tai valtion pitää avustaa näitä työttömiä pysyvästi. Kumpikin näistä vaihtoehdoista johtaa tuhoon. Tulojen puute johtaa kurjuuteen ja lopulta lukuisat ihmiset menehtyvät. Rahanpainanta ei myöskään ole ratkaisu. Jos rahaa painetaan määrättömästi siten, että sen arvo ei ole kiinnitetty mihinkään, rahasta tulee arvotonta hyperinflaation seurauksena. Tästä on ollut hyvänä esimerkkinä Venezuela, jossa suurin osa väestöstä elää selvitymiskamppailun keskellä.
Nykyisten talousongelmien juuret eivät löydy viruspelosta. Jo elokuussa 2019 kävi ilmi, että jotain perustavaa laatua oli vialla talousjärjestelmässä, kun FED alkoi pumpaamaan satoja miljardeja järjestelmään REPO-markkinoiden ongelmien takia. Virallista syytä tähän ei koskaa kerrottu, mutta on selvä, että asia liittyi velkaisuuteen ja johdannaismarkkinoihin.
Talouden romahtamista ei voi välttää kasvattamalla velkamarkkinoita. Mitä nopeammin voidaan lopetta velan kasvatus, sitä pienimmin vahingoin selvitään. Nyt velka on jo päästetty järjettömiin mittasuhteisiin ja seuraamuksetn voivat olla kohtalokkaat.
25.5.2020 Markkinat ovat olleet tänä vuonna historiallisen oudot. Perussyy siihen on ollut voimakas reaktio pandemiaan ja jo pitkään jatkunut heikko talous velkakuplineen. Pörssit ovat kokeneet historiallisen suuren romahduksen; 34 %:ia muutamassa viikossa. Tämän jälkeen on nähty taas yksi suurimmista nousuista; yli 30 % maaliskuusta. Laskumarkkinoista siirryttiin nousumarkkinoihin viidessä viikossa.
Monet sijoittajat ennakoivat nyt V-muotoisen toipumisen jatkuvan tämän vuoden loppuun.Tällaista toipumista on vaikea ymmärtää. Koskaan historiassa ei ole maailma ollut suljettu siihen tapaan kuin on nähty viimeisten 2-3 kuukauden aikana. Tämä on luonut valtavan massatyöttömyyden ja yrityksille mittavia ongelmia.
Sijoittajat odottavat nopeata toipumista, mutta tulevat tässä suhteessa syvästi pettymään. Varsinainen isku on vielä tulematta. Talouden romahduksen vaikutukset tulevat muutaman kuukauden viiveellä. USA:n velkaongelmat ovat ylitsepääsemättömän tuntuiset, Euroopan pankkikriisi on lähes vuorenvarmasti edessä ja Kiina kärsii suuresta tavaroiden menekkiongelmista sekä myös velkaisuudesta. Lisäksi taustalla häämöttää pelko pandemian toisesta aallosta, jonka tuleminen on nykytiedon valossa hyvin todennäköinen.
Monet taloustieteilijät mittaavat talouden kuntoa pörssikurssien arvoilla. Tässä he haksahtavat pahasti; pörssikurssit eivät mittaa talouden tilaa. Pörssikurssit mittaavat pikemminkin sijoittajien tunteita kuin talouden todellista tilaa. Nyt nähtävä pörssikurssien nousulle ei välttämättä nähdä jatkoa. Vastaavanlainen V-muotoinen toipminen nähtiin tapahtuneet vuoden 1929, 2001 ja 2008 talousromahduksissa. Näissä tapauksissa pörssikurssit tippuivat voimakkaasti V-mutoisen toipumisjakson jälkeen. Kun talouden reaaliteetit tulevat sijoittajille selväksi, on jyrkkä laskukierre hyvin todennäköinen skenaario nytkin.
Alla olevissa kuvissa nähdään hyvin keskuspankkien reaktio vallitsevaan kriisiin. 10 vuotta kestänyt ainutlaatuinen taloudellinen kokeilu päättyy nyt kliimaksivaiheeseen. USA:n rahavaranto on nostettu 23,1 %:ia pandemian aikana ja samaan aikaan keskuspankin tase on aloittanut lähes pystysuoran nousun. Kaikki tämä on järjettömyyden huippu. Tulevaisuudessa taloushistoria tulee muistamaan keskuspankkien nykyisen toiminnan esimerkkinä siitä, kuinka ei ainakaan tulisi toimia.