Jääkö öljyn hinta matalalle vuosiksi?

1.9.2015 Maailman talouden velka on kasvanut 57 000 miljardia dollaria siitä, kun viimeinen velkakuplapiikki oli vuonna 2008. Yksistään hyvin riskipitoista roskalainavelkaa on 248 miljardia dollaria.

Helposti saatava koroton velka, jota keskuspankit ovat jakaneet, on synnyttänyt kokonaisia teollisuuden aloja, jotka on rakennettu pelkästään velkarahalla. Saatavilla olevan keskuspankkien tarjoaman helpon rahan suurin ongelma juuri se, että valtavat määrät rahaa rahaa virtaa sijoituksiin, joiden mielekkyydestä ei ole mitään takeita.

Tällä hetkellä ollaan selkeästi tähän väärin sijoitettuun rahaan liittyvän velkakuplan puhkeamisen alkuvaiheessa. Näistä kuplista yksi suurimpia on USA:n liuskeöljytuotanto.

Talouskuplat puhkeavat tyypillisesti vähintään kaksi kertaa niin nopeasti kuin ne ovat syntyneet.

USA:n liuskeöljytuotannon aloittaminen on perustunut ajatukseen pitkän ajan melko stabiileihin hintoihin. Sopiva hintataso olisi ollut yli 80 dollaria barrelilta.

Viimeisen kuplan aikoihin öljyn hinta oli 147 dollaria barrelilta ja vajosi  nopeasti arvoon 32 $ barrelilta.

Kun katsoo vierestä grafiikkaa ja jos öljyn hinta on muuttunut vuosiksi alemmalle tasolle, ei liuskeöljytuotanto nouse enää kannattavaksi. Suurin vaara on, että tämä vaikuttaa velkakirjamarkkinoihin, jolloin nopeasti ongelma kasvaa vuoden 2008 subrime asuntokriisiä suuremmaksi.

Suuri pörssiromahdus vuonna 1929

2.9.2015 Maailman talouden äärimmäinen epävakaisuus pahenee pahenemistaan. Nyt voidaan katsoa, millä tavoin menneet talouskuplat ovat puhjenneet ja mitä on odotettavissa lähiaikoina. On hyvin todennäköistä, että romahdus tulee olemaan hyvin suuri, kun talouskuplatkin ovat ennätyksellisiä. Jos kuplien puhkeamisen seurauksen kurssit tipahtaa tyypillisesti 50-90 %,  lienee realistista nyt odottaa paikoitellen lähes 90 %:n rohahdusta.

Vuonna 1929 kuplan puhkeaminen tiputti kursseja 49 %:ia 2,5 kuukaudessa, vuonna 1987 40 %:ia 2,5 viikossa, vuonna 2000 36 %:ia kuukaudessa. Kiinan pörssikupla on nyt puhjennut 35 % kolmessa kuukaudessa.

Kuvat kertovat raa'an tosiasian; talouskuplat puhkeavat, aina. Ainoa mikä hämmästyttää nykyisessä kuplassa on se, että kuinka ihmeessä keskuspankkiirit saivat pitkitettyä kuplien puhkeamista näin kauan.

Vuoden 1987 pörssiromahdus.

Teknologiakupla puhkesi vuonna 2000.

Kiinan osakekuplan romahdus tänä vuonna.

3.9.2015 Ottaen huomioon tämän hetkisten talouskuplien suuruudet, voidaan arvioida kuinka suuri kriisi jo alkaneesta talouden romahtamisesta tulee. Näin arvioiden puhutaan 15 kertaa suuremmasta kriisistä kuin teknologiakuplan aiheuttama kriisi, 4 kertaa suurempi kuin 2008 asuntomarkkinakriisi ja 107 kertaa suurempi kuin mitä oli finanssikriisin 2008 pelastustarve pankeille.

USA opiskelijoiden lukukausimaksut ovat nousseet jyrkästi.

4.9.2015 Nykyinen USA:n velkakupla ei koske vain USA:n keskuspankkia, USA:n yrityksiä ja finanssimarkkinoita. Se on myös vakavasti levinnyt koskemaan USA:n kotitalouksia. Kun kupla puhkeaa, kotitaloudet joutuvat suuriin ongelmiin.

Viereisestä kuvasta näemme, kuinka lukukausimaksut ovat nousseet 499 % vuosien 1985-2011 aikana, kun samaan aikaan kuluttujahinnat ovat nousseet keskimäärin 114 %.    

Mistä tämänlainen outo kehitys johtuu? Halpa raha, jota keskuspankki FED on jakanut, on antanut mahdollisuuden myös opiskelijoille saada halpaa lainaa. Kun opiskelijoilla on ollut yhä enemmän lainarahaa käytössä, ovat opinahjot korottaneet vastaavasti lukukausimaksujaan. Lopulta kotitaloudet ovat kuormittuneet valtavalla lisävelalla.          

USA:n opiskelijoiden kokonaisvelan kasvu.

Vuoden 2008 alussa oli USA:n opiskelijoilla velkaa yhteensä n. 115 miljardia dollaria. Tällä hetkellä velan kokonaismäärä on 1300 miljardia dollaria. Siis kasvua on ollut peräti 1034 % seitsemän vuoden aikana.

Toisin kuin asuntolainan, autolainan tai luottolainan suhteen, opintovelkaa ei voi jättää perimättä konkurssin vuoksi. Opintolainataakka on velallisella niin kauan kuin se on maksettu kokonaan.

Kun otetaan huomioon ne 3 300 miljardia dollaria, joka kotitalouksilla yhteensä on ja lisätään siihen opintovelat, päästää lukuun 4 600 miljardia dollaria. Tämä velka jää suureksi ongelmaksi kotitalouksille, kun velkakupla puhkeaa.                   

5.9.2015 Monet indikaattorit viittaavat siihen suuntaan, että osakemarkkinoiden nyt alkanut alaspäin liike tulee saamaan historialliset mittasuhteet.

Yksi tällainen on marginaalivelka, joka syntyy kun sijoittajat hakevat vipuvaikutusta osakemarkkionoilla. Toisin sanoen tällöin sijoittajat ottavat velkaa osakkeiden ostoa varten.

Tällainen osakepeli on uhkapeliä velalla. Kun kurssit alkavat laskea nopeasti yhä useammat sijoittajat joutuvat tilanteen, missä heidän on pakko osallistua osakkeiden myyntiin, jotta voivat maksaa ottamansa lainan (margin call) takaisin. Tämä johtaa voimakkaasti kiihtyvään osakkeiden arvon laskuun.

Velanottoon on innostanut sijoitusta varten otettujen lainojen matala korko.

USA:n osakkeet ovat valmiina voimakkaaseen alaspäinliikkeeseen seitsemän vuotta kestäneen nousuliikkeen jälkeen.

Osakkeiden ostoa varten otettu velka on jälleen ennätykselliselä tasolla.

USA:n osakeindeksistä S&P voidaan löytää kohdat, joissa selkeästi on kurssia manipuloitu keskuspankin toimesta.

6.9.2015 Monet sijoittajat elävät tällä hetkellä käsityksessä, että osakekurssien korjausliike olisi jo tapahtunut ja nyt palataan nouseviin kursseihin. Totuus taitaa olla kuitenkin se, että nyt vasta tietty eliittisijoittajapiirit ovat rahastanut pois voitot. Tämä sama piiri, johon kuuluu tuo 1%:ia sijoittajista, jotka omistavat 90% maailman varallisuudesta.

Mutta varsinainen putoaminen illuusiosta reaalitalouteen on vasta alkanut. Tämän hetkisessä korjausliikkeessä USA:ssa näkyy selvästi keskuspankin, FED, manipulaatio. Oikeat sijoittajat ja investoijat eivät nimittäin laita erottelematta miljardien ostotoimeksiantoja osakkeisiin heti markkinoiden avauduttua.

Jos katsomme viereistä kuvaa voimme nähdä, kuinka voimakkaat kurssiliikkeet tapahtuvat juuri markkinoiden ensimmäisen aukiolotunnin aikana.

Teknisesti FED ei saa ostaa osakkeita suoraan, mutta vuonna 2010 voimaan astunut laki sallii FED:n ostaa muiden instituutioiden kautta. Näitä ovat muut keskuspankit ja hyvin todennäköisesti Sveitsin keskuspankki, joka avoimesti ostaa suuret määrät osakkeita USA:n markkinoilta.

7.9.2015 Useat sijoittajat elävät käsityksessä, että vuoden 2008 tapaista kriisiä ei voi enää tulla. He ovat valitettavasti väärässä.

Vuoden 2008 kriisi oli osake- ja pankkikriisi. Mutta todellinen KRIISI tulee koskemaan velkakirjoja ja niihin liittyviä johdannaisia, joiden yhteisarvo on 600 000 miljardia dollaria.

FED toimii kuten se olisi huolissaan osakkeista, mutta todellisuudessa huolenaihe on velkakirjat. Jos arvioi FED:n toimintaa velkakirjojen kautta, alkaa sen toimien tarkoitus selvetä.

Velkakirjat ovat nimensä mukaisesti velkaa. Velkakirja tehdään silloin kun lainaaja lainaa rahaa lainanantajalta. Velkakirjoista merkittävimpinä ja samalla luotettavimpina pidetään valtion velkakirjoja. Nämä velkakirjat luodaan kun joku lainaa rahaa k.o. valtiolle.

Miksi esim. USA luo velkakirjoja? Koska USA kuluttaa enemmän rahaa kuin se saa verotuloja. Se tekee velkakirjojen avulla lisää velkaa, jolla se voi maksaa kuluja, joihin sillä ei muuten ole varaa. USA on myynyt velkakirjoja yli 30 vuoden ajan ja on kerännyt sitä kautta rahaa yli 16 000 miljardia. USA ei pysty maksamaan velkaansa pois ja velkakirjojen ostajat saavat vain korkoa, mutta eivät saa koskaan sijoitustaan takaisin.

Elliot-aaltoteoria tukee käsitystä, että osakemarkkinoiden alamäki tulee jatkumaan.

8.9.2015 Ralph Nelson Elliot kuvasi 1930-luvulla teorian, jota lukuisat sijoittajat hyödyntävät tänä päivänä eri markkinoilla. Teoria on ihmisjoukkojen mielialaa mallintava psykologinen teoria, jota voidaan käyttää erilaisiin hinta-aika käyriin talousmarkkinoilla. Tyypillinen tapa on hyödyntää teorian ennustamia liikkeitä osakeindekseihin.

Eliottin aaltoteoria koostuu impulssiaallosta, joka muodostuu kolmesta erillisestä impulssiaallosta ja kahdesta niiden välisestä korjausliikkeestä. Teoria määrää kolme sääntöä, joita ei voida koskaan rikkoa, koskien aaltojen välisiä suhteita ( 1. Impulssiaallon sisällä joko 1. tai 5. aalto ovat lyhyempiä kuin 3. aalto, 2. Impulssiaallon 2. aalto ei koskaan ole korkeampi kuin ensimmäinen aalto, 3. Impulssiaallon 4. aalto ei koskaan mene 1. aallon päälle.). Näiden viiden aallon jälkeen tulee kolmiosainen korjausaalto.

Jos seuraamme Dow Jones, DJ, indeksin kehitystä vuodesta 2009 lähtien käyttäen Elliot-aaltoanalyysiä saadaan viereinen kuva. Teoria tukee käsitystä siitä, että DJ-indeksin viimeaikainen liike ylös on vain korjausliike. Tämä näkyy kuvassa aaltona B. Seuraavaksi tulisi teorian mukaan alkaa liike C voimakkaasti alaspäin.

9.9.2015 Osakekurssien teknisessä analyysissä seurataan usein vastus- ja tukilinjojen rakentamia lippuja ja viirejä.

Tällä hetkellä USA:n tärkeimmät osakeindeksit ovat viirin sisässä. Mielenkiintoista on nähdä rikkoutuuko viirin muodostamat tukilinjat alas- vai ylöspäin. Kuvio näyttää kuitenkin tyypilliseltä viiriltä, joka vie kurssia alaspäin.

Indeksi, jota on myös kuvattu 'pelko'indeksinä, on VIX-indeksi. Se heijastaa markkinoiden heiluntaa. Mitä suurempi arvo VIX-indeksi, sitä enemmän markkinat heiluvat. Lisääntyvä heilunta kertoo markkinoilla vallitsevasta epävarmuudesta. VIX-indeksi näyttää olevan lipun sisällä.

Kun yhdistetään osakeindeksien ja VIX-indeksin liike, päätyy väkisin mielikuvaan, että kohta mennään alaspäin osakkeiden arvossa ja melkoisella vauhdilla.

S&P-indeksin tekninen analyysi viittaa kurssilaskun jatkuvan.

VIX-indeksi vahvistaa pelon vallanneen osakemarkkinat

10.10.2015 Peräti kahdeksan taloussykliä yhtyy negatiiviseen suuntaan juuri nyt. Näin ei ole tapahtunut vuoden 1929 jälkeen. Tämä saattaa merkitä länsimäisen velkaan perustavan talouden loppua. Keskuspankkien holtiton rahankäyttö lankeaa näin karmealla tavalla koko ihmiskunnan maksettavaksi.

Tällaisen käsityksen vahvistaa myös FED:n entinen pääjohtaja, joka äskettäin totesi;

"Debt, deficits and entitlement programs entitlement are all coming to a head in a few months, all over the world."

eli

" Velka-, alijäämä- ja etuisuusohjelmat tulevat tiensä päähän muutamassa kuukaudessa kaikkialla maailmassa".

Tällä hetkellä sijoittajat ympäri maailmaa jännittävät jälleen kerran sitä, nostaako FED korkoa vai ei. Näin on tapahtunut vuodesta 2006 lähtien lukuisia kertoja. Vuonna 2006 FED viimeksi nosti korkoa. Siitä lähtien on harjoitettu ns. nollakorkopolitiikkaa. Korkojen pitkittynyt pitäminen lähellä nollaa on alkanut syömään uskottavuutta USA:n talouden suotuisasta tilasta.

Nyt korosta päätetään 16-17.9. eli ensi viikon keskiviikkona ja torstaina. FED voi köytännössä tehdä korkeintaan symbolisen koron noston, joka pienuudeltaan jää merkityksettömäksi. Tällainen voisi olla esim. 0,35% tai 0,5 %. Tämän jälkeen korko tullee pysymään hyvin pitkään tällä tasolla.

Minkä vuoksi USA ei voi nostaa korkoja lähellekään historiallisia normaalitasoja (n. 4%)?  Yksin syy on 9 000 miljardin dollarin rahamäärä, joka on maailmalla dollaripohjaisena velkana. Koron nosto merkitsee dollarin vahvistumista. Tätä ei maailmalla olevat dollaripohjaista velkaa omistavat kestä. Toinen syy on pankkien hallussa oleva 156 000 miljardin korkopohjaiset johdannaiset. Kolmas syy on USA:n heikko talous, joka ei kestä koron nostoa.

11.9.2015 Valtamedian talousasiantuntijat ovat jo alkaneet suosittelemaan osakkeiden ostoja nyt kun osakkeiden hinnat ovat laskeneet. Analyyttiselle teknisiä indikaattoreita seuraavalle asiantuntijalle tilanne näyttää kuitenkin aivan toisenlaiselta.

Alla olevasta kuvasta nähdään, että USA:n osakkeiden hinta-aikakäyrä on liikkunut tyypillisen 'megafonin' sisällä. Tässä rakenteessa kurssit saavat jatkuvasti uusia korkeampia huippuarvoja ja matalampia pohja-arvoja.

Näyttää selvältä, että voimme olla lähellä kaikkien aikojen osakekuplan puhkeamista, joka aiheutuu velkakuplasta.

Seuraavan suuri liike osakemarkkinoilla on valmiina alkamaan.

Indikaattoreiden ja osakekurssin välinen ristitiita tulee korjautumaan.

Sanghain osakeindeksi

12.9.2015 Maailmanlaajuinen osakkeiden hintojen romahdus on jo alkanut. 25 maassa on menossa täysmittainen romahdus. Oheisissa kuvissa on 7 merkittävää osakeindeksiä ja suunta näyttää täysin selvältä.

Dow Jones USA

FTSE USA

Hong Kong

Venäjä

Australia

Brasilia

13.9.2015 Kansainvälinen järjestelypankki (BIS, Bank of International Settlements) on Sveitsin merkittävimpiä pankkeja. Se hoitaa osaa kansainvälisistä valuuttavarannoista ja pidetään eräänlaisena pankkina maailman keskuspankeille.

BIS kertoo olevansa huolissaan velkojen määrästä ja pitää mahdollisena, että muutokset keskuspankkien viitekorossa voi laukaista velkakriisin.

Myös Kiina on ottanut kerännyt valtavasti velkaa vuoden 2009 jälkeen, eikä voi toimia sellaisena 'iskunvaimentimena' kuin vuoden 2008 kriisissä. Tällä kertaa ei millään taholla ole tarvittavia resursseja, joka estäisi romahduksen tapahtumasta. 

14.5.2015 Markkinat heiluu ennätysmäisesti ylös ja alas. Tällä hetkellä suurin syy siihen on Yhdysvaltojen keskuspankin, FED:n, odotettu korkopäätös. Kaikki odottavat FED:n oraakkeleiden nyt astuvan alas norsunluutorneistaan ja kertovat mikä on ohjauskorkojen lähitulevaisuus.

Talouslehdet ovat alkaneet ennakoimaan, että olemme nyt siirtyneet pysyvämpään laskusuhdanteeseen. Viime viikonloppuna taloustieteen nobelisti Robert Shiller tuli julkisuuteen ja varoitti jälleen kerran, että osakkeet ovat merkittävästi yliarvostettuja. Kuusi ja puoli vuotta on FED painanut hupirahaa (funny money) tyhjästä ja monet sijoittajat ovat tuudittautuneet ikuiseen nousuun, jonka FED turvaa.

Lukuisat tekniset indikaattorit ja talousluvut viittaavat, että laskukausi on alkanut. Voiko FED enää tehdä mitään sen estämiseksi. Nollakorkopolitiikan ja rahan pumppauksen lisäksi aseet alkavat jo olla käytetty. Onko enää markkinoiden kannalta merkitystä nouseeko korko vai ei?

Jos korot nousevat, se merkitsee dollarin vahvistumista. Kiinan yuan myös vahvistuu, koska sen hinta on edelleen sidottu dollariin. Tällöin Kiinan devalvaatio osittain valuu hukkaan ja Kiina voi joutua uusiin toimiin yuanin heikentämiseksi.

Merkitseekö kuvion murtuminen nousun jatkua?

15.9.2015 Logiikka ja järki on heittänyt kuperkeikkaa ja elämme ylösalaisessa maailmassa. Tämä pitää paikkansa erityisesti myös talouselämässä. Tänään tuli USA:n markkinoilla uutisia, jotka kertoivat, että teollisuuden tuotantoluvut olivat erityisen heikkoja. Koska nykyään huonot uutiset ovat hyviä uutisia (ja päinvastoin) osakemarkkinoille, lähtivät osakkeet jyrkkään nousuun. Tämä reaktio perustuu ajatukseen siitä, että huonot uutiset merkitsevät sitä, että FED ei nostakaan korkoja tai jopa aloittaa uudestaan määrällisen elvytyksen, joka tuo osakemarkkinoille sijoitusrahaa ja kurssit nousee.

FED:n harrastama politiikka on luonut taloudellisen hirviön, joka vääristää kaikkia talousmarkkinoita, jossa kurssiliikkeet ovat juuri päinvastaisia, mitä järki sanoo.

Tämänpäiväinen kurssiliike rikkoi viereisen kuvan vastuslinjan. Nähtäväksi jää merkitseekö tämä, että nousu jatkuu vai osoittautuuko vastuslinjan murtuminen vääräksi signaaliksi. Paljon asia riippuu ylihuomisen aikana tapahtuvasta USA:n korkopäätöksestä.

18.9.2015 Koko talousmaailma pidätti kun Yhdysvaltojen keskuspankki, FED, teki korkopäätöksensä eilen. FED piti viitekorkonsa lähes nollassa. Näin ollut viimeiset seitsemän vuotta ja samalla FED osoitti, ettei talous ole toipumassa. Nollakorkoa pidetään pääasiassa, koska talouden tila ei anna myöten nostaa korkoa. On käsittämätöntä, että tästä huolimatta FED väittää talouden kehittyvän suotuisasti.

FED:n puheenjohtaja Janet Jellen antoi tapansa mukaan positiivisia lausuntoja maan taloudesta; "..taloudellinen aktiviteetti paranee kohtuullista vauhtia.., asuntosektori on kehittynyt edelleen.., työmarkkinat ovat parantuneet, lisää työpaikkoja, työttömyys vähentynyt …"

Tästä huolimatta ei edes aivan pieni koron nosto ollut mahdollista. Melkoinen ristiriita sanojen ja tekojen välillä.

Paljon FED asettaa painoarvoa työmarkkinoiden suotuiselle kehitykselle. Jokainen, joka on edes hiukan vaivautunut tutkimaan työllisyystilastojen todellista sisältöä, tietää, että tämä usein toistuva väite on törkeä valhe.

Tässä muutamia oikeita lukuja, joista ei näytetä puhuttavan;

1)   Tietokone- ja elektoniikka-alalla menetettiin yli 200 000 työpaikka. Keskiansiot ovat alalla yli 71 000 dollaria vuodessa. Mutta lyhytaikaisella avustajille löytyi 256 000 työpaikkaa. Heidän keskiansionsa on 29 800 dollaria vuodessa.

2)   1,4 miljoonaa työpaikka menetettiin tuotannon alalla, jossa keskipalkka on 53 000 dollaria vuodessa. Samaan aikaan ravintolatyötekijoitä palkattiin 1,4 miljoonaa. Heidän keskipalkkansa on 17 000 dollaria vuodessa.

3)   949 000 kestokulutustuotteiden parissa työskentelevää, joiden keskitulo on yli 56 700 dollaria, menettivät työpaikkansa. Samalla 950 000 uuttaa sosiaalityöntekijää, joiden  keskipalkka on 28 340 dollaria, palkattiin.

4)   343 000 77 000 dollaria vuodessa palkkaa saavaa viestintä-alan työntekijää sai lähteä kun taas terveydenhoitoala sai 332 000 uutta työpaikkaa. Heidän keskiansionsa on 27 000 dollaria vuodessa.

Pelastaako valtavien rahamäärien painaminen tyhjästä koko maailman?

20.9.2015 FED ei nostanut korkoja ja todelliset syyt olivat sellaiset, mistä FED ei voi puhua. Ensinnäkin USA:n talous ei voi läheskään niin hyvin kuin millaisen kuvan FED pyrkii antamaan. Toiseksi FED oli huolissaan Euroopan ja Lähi-idän taloudellisen ja poliittisen sekasorron vaikutuksesta. Kolmanneksi FED  ei voi sallia dollarin enää vahvistua, koska muuten menettää kilpailukykynsä kansainvälisillä markkinoilla. FED tietää myös, että koronnosto merkitsisi pahasti velkaantuneille länsimaille lisääntyviä kustannuksia ja ennen kaikkea veisi lähemmäksi suurempaa velkakriisiä.

Aina vuoteen 2008 saakka FED on pystynyt laajentamaan rahakantaansa melko tasaisesti ja maltillisesti, kunnes vuonna 2008 FED aloitti ennen näkemättömän rahan painannan, kun jättimäinen pankki Lehman Brothers oli ajautunut konkurssiin. Tämä on vienyt USA:n ja samalla koko maailman talouden sellaiselle alueelle, missä ei koskaan aikaisemmin ole oltu. Tällaisessa tilanteessa on useita hyvin huolestuttavia piirteitä. Rahanpainanta, jolle FED keksi nimen QE (quantitative easing), määrällinen elvytys, ei ole tuottanut mitään niitä tuloksia, joita sen odotettiin tuovan.

Syyskuun 10:stä päivästä vuodesta 2008 maaliskuuhun vuonna 2010 FED laajensi rahakantaansa 850 miljardista 2 100 miljardiin eli 2,5 kertaiseksi 18 kuukaudessa.

Syyskuusta 2008 syyskuuhun 2015 FED on yhteensä kasvattanut rahakantaansa peräti 3225 miljardia dollaria eli 44 kertaiseksi.

Valtava määrä ilmaista rahaa on luonut kaikkialle maailmaan valtavia talouskuplia, jotka ovat nyt alkaneet puhjeta. Raaka-ainekupla on jo puhjennut. Brasilian, Kiinan  ja Venäjän kuplat ovat puhjenneet. Nyt alkaa erilaiset velkakirjakuplat puhkeamaan.

23.9.2015 Lehman Brothers, joka oli yksi maailman suurimpia investointipankkeja, ajautui konkurssiin 15. syyskuuta 2008. Pankki ilmoitti, että sillä oli 768 miljardia dollaria velkaa, joita se ei pysty maksamaan.

Maailman talous on tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa. Voiko jossain olla Lehman Brothersin kaltainen pankki, joka on kaatumispisteessä.

Tällainen löytyy yllättävän läheltä. Merkit viittaavat siihen, että maailman suurimpiin pankkeihin kuuluva Deutche Bank, DB,  on suurissa ongelmissa.

Vuoden 2014 alkupuolella DB:n osakkeita myytiin hintaan 50 dollaria osakkeelta. Tällä hetkellä pankin osakkeita myydään 29 dollaria osakkeelta.

DB:tä pidetään yleisesti korruptoituneena ja holtittomana pankkina, joka ottaa suuria riskejä. Kaikki menee hyvin niin kauan kuin riskinotto onnistuu, mutta DB:n on joutunut kasvavassa määrin tappioiden kierteeseen.

Lehman Brothersin ongelmista kertoi vuonna 2008 juuri ennen konkurssiaan massiivisista irtisanomisista. Myös DB on nyt ilmoittanut irtisanovansa n. 23 000 työntekijäänsä. Tämä on lähes neljäsosa koko DB:n koko työtekijämäärästä.

DB on viime aikoina joutunut syytteisiin monenlaista laittomuuksista ja joutunut maksamaan mittavia korvauksia.

Mitä muita merkkejä on näkyvissä, jotka kertovat pankin vaikeuksista?; Vuoden 2014 maaliskuussa DB myi 8 miljardin euron arvoisesti osakkeitaan 30%:n alennuksella. Tämän vuoden maaliskuussa pankki ei läpäissyt stressitestiä ja sille annettiin vakava varoitus sen pääomarakenteesta. DB on joutunut kiinni markkinoiden manipuloinnista ja saanut siitä sakkoja. Pankin johtokunta on viime aikoina saanut merkittävästi lisää valtaa, mikä tyypillisesti tapahtuu, kun pankki on vakavassa kriisissä. Kreikan velkakriisi vaikuttaa merkittävästi DB:n toimintaan, varsinkin, kun Kreikka ajautuu täydelliseen maksukyvyttömyyteen. S&P alensi DB:n luokitus BBB+:aan ja pankki alkaa lähenemään roskapankkiluokitusta.

Ei ole nähtävissä mitään merkkejä siitä, että DB:n toiminta olisi terveellä pohjalla. DB:llä arvoidaan olevan 75 000 miljardia dollaria sijoitettuna johdannaismarkkinoilla. Tämä on valtava määrä, kun ajatellaan koko Saksan  bruttokansantuotteen olevan 4 000 miljardia dollaria. Siis, jos DB menee nurin, ei koko Euroopassa ole riittävästi rahaa ongelman ratkaisemiseksi. 

25.9.2015 Näillä sivuilla on jo pitkään kirjoitettu niistä syistä, miksi länsimaita vaivaavat talouskuplat tulevat puhkeamaan. Monet kysyvät milloin se tapahtuu, kun mitään ei ole vielä tapahtunut. Vastaus on, että se tapahtuu juuri nyt silmiemme edessä. Ihmetellä täytyy, kuinka vähän asiasta vielä uutisoidaan valtamediassa.

Tällä hetkellä kaikki suurimmat osakemarkkinat ovat romahduksen kourissa. Viimeisten 60 päivän aikana ovat osakkeet tippuneet viimeksi saman verran kriisivuonna 2008.  Edelleen monet sijoittajat puhuvat pienestä korjausliikkeestä, mikä tarjoaa hyviä ostomahdollisuuksia. Toivottavasti he ovat oikeassa, mutta tosiasiat puhuvat sitä vastaan.

Kun vuonna 2008 syyskuun 29. päivä Dow Jones indeksi putosi 777 pistettä, olivat kaikki kauhuissaan ja syystä. Mutta nyt huipusta lähtien on DJ tippunut kolme kertaa niin paljon. Lisäksi viimeisten 60 päivän aikana on DJ kaksi suurimpiin kuuluvaa yhden päivän pudotusta. Sijoittajilla pitäisi hälytyskellojen jo soida. Kaiken lisäksi se mitä USA:ssa on nähty on pientä verrattuna siihen, mitä muualla maailmassa tapahtuu.

Dow Jones on tippunut 2000 pistettä huippuarvostaan. Indeksi tippui historiallisesti kahtena peräkkäisenä päivänä 500 pistettä. Kiinan Shanghai Composite Index 40 prosenttia huippuarvostaan tänä vuonna. Japani Nikkei indeksi on tippunut 3000 pistettä tämän vuoden huipustaan.

Saksan osakkeet ovat halventuneet neljäsosan ja suunta uhkaa jatkua voimakkaasti. Autoyhtiö Volkswagenin skandaali on saanut huomiota kaikkialla maailmassa ja Deutche Bank on suurissa ongelmissa. Englantilaiset osakkeet ovat halventuneet 16 prosenttia ja vauhti voimistuu. Ranskan osakkeet ovat pudonneet 18 prosenttia ja näyttää vahvasti siltä, että Ranska on ajautumassa Kreikan tielle. Italian osakkeet ovat heikentyneet 15 prosenttia ja Italia tulee olemaan huononevan taloustilanteen vuoksi otsakkeissa lähiaikoina.

Brasilia on Etelä-Amerikan tämän vuoden finanssikriisin ytimessä. Brasilian osakkeet ovat pudonneet 12 000 pistettä huipustaan ja maa on virallisesti taantumassa. Intian osakkeet pudonneet lähes 4000 pistettä ja maan vienti uhkaa heikentyä entisestään. Yllättävää kyllä Venäjän osakkeet ovat pudonneet vähemmän kuin muilla tässä listassa huolimatta öljyn hinnan romahduksesta. Osakkeet on siellä tipahtaneet n. 10 prosenttia.

On syytä varautua pitkittyvään vuosia kestävään talouskriisiin, jonka varhaisessa alussa nyt olemme.

Dow Jones indeksin alamäki tullee saamaan jatkoa.

26.9.2015 On selkeästi nähtävissä, että maailman pörsseissä pörssi-indeksit ovat jo nähneet huippunsa ja ovat nyt selkeästi siirtyneet laskusuuntaan. Kuplan puhkeamiselle on tyypillistä nyt nähtävä hyvin voimakas kurssien heilunta. Jos pörssikupla nyt todella puhkeaa, on nyt nähtävä lasku vain ensi askel hyvin pitkässä laskutrendissä.

Yleensä pidetään varmana merkkinä pysyvän laskusuhdanteen alulle 20 % laskua. Dow Jones on nyt tippunut 16 % ja hyvin kriittisenä tukilinjana pidetään 16 000 pisteentasoa, jonka rikkoutuminen antaa vauhtia laskulle.

Nyt eletään hyvin klassista kurssien romahdusaikaa, joka on tyypillisesti elokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Tähän aikaan on merkittävä romahdus tapahtunut vuosina 1973-74, 1982, 1987, 1990, 2001-2002, 2008 ja 2011.

Elliotin aaltoteoria antaa Dow Jones indeksin jatkokehitykselle kaksi vaihtoehtoa, jotka näkyvät viereisessä kuvassa. 

Dow Jones pitkä alamäki saattaa olla alkanut.

28.9.2015 Jos viereisen kuvan megafoni rakenne toteutuu Dow Jones, DJ, indeksin kohdalla, DJ saavuttaa arvon n. 5500-6000 alkuvuodesta 2017.

Kävikö paavi romuttamassa USA:n osakekurssit? Tuskin sentään. Mutta melkoinen sattuma on, että heti viimeisten Paavien vierailujen jälkeen USA:ssa on USA:n pörssi-indeksit ovat pudonneet melkoisesti. Miten käy nyt, kun paavi Franciscus juuri vieraili USA:ssa. 

29.9.2015 Eilen osakkeet kokivat jälleen voimakkaan laskun. Voidaan puhua toisesta mustasta maanantaista noin kuukauden sisällä. Sekä Dow Jones että S&P indeksi rikkoivat tärkeät tukitasot.

Tänään USA:n pörssi-indeksit ovat yrittäneet toipua eilisestä voimakkaasta laskusta, mutta toistaiseksi yritys on ollut voimaton.

Maailman pörssien jatkuessa romahdustaan, erityisesti huolestuttavaa on, että lasku monessa maassa tapahtuu huolimatta voimakkaista keskuspankkien harjoittamista elvytystoiminnoista huolimatta.

Japanin keskuspankki jatkaa määrällistä elvytystä, mutta osakkeet jatkavat voimakasta laskuaan. Samaan aikaan Kiinan keskuspankki käyttää 20 miljardia dollaria päivässä tukeakseen markkinoita. Tästä huolimatta osakekurssit jatkavat alas valumistaan.

Tämä on täysin ainutlaatuista. Aikaisemmin riitti pelkkä vihje keskupankilta, että he löysentävät rahapolitiikkaansa, saamaan aikaan merkittävän osakerallin. Tiedetään, että USA:n keskuspankki tukee myös nyt osakemarkkinoita, vaikka ei virallisesti harjoita määrällistä elvytystoimintaa. Myös USA:n osakemarkkinoiden romahdus jatkuu.

Kaikki viittaa siihen, että keskuspankkien harjoittamassa epäonnistuneessa talouspolitiikassa on loppupeli menossa. 

Japanin Nikkei-indeksi on voimakkaaasti laskemassa.

Kiinan osakemarkkinat ovat romahtaneet.

30.9.2015 Lehman Brothers, AIG vuonna 2008..onko vuonna 2015 vuorossa Deutshe Bank, Petrobras tai Glencore? Mikä ihmeen Glencore?

Glencore Internationalin tuntee muutaman kuukauden sisällä jokainen.

Glencore on pääkonttoriaan Sveitsissä pitävä monikansallinen raaka-ainekauppaan ja kaivostoimintaan erikoistunut jättiyritys. Vuonna 2014 yritys oli rankattu 10. suurimmaksi yritykseksi, kolmanneksi suurimmaksi perheyritykseksi maailmassa ja maailman suurin raaka-aine kauppaa käyvä yritys. Vuonna 2010 yhtiön hallussa oli 60 % maailman sinkkimarkkinoista ja 50 % kuparimarkkinoista. Yhtiö harjoittaa myös merkittävää vilja- ja öljykauppaa.

Maailman raaka-aineiden kysynnän romahtaessa on Glencore nyt ajautunut merkittäviin ongelmiin. Maanantaina yhtiön osake romahti lähes 30 prosenttia ja laskenut kokonaisuudessaan n. 80 prosenttia. Monet talousanalyytikot epäilevät pysyykö yritys pystyssä tämän vuoden loppuun asti.

Jos yritys kaatuu sillä voi olla valtavat seurannaisvaikutukset. Yhtiön toimintaan nimittäin kytkeytyy tuhansien miljardin edestä johdannaisia maailman laajuisesti. Jos yhtiö ajautuu konkurssiin, se voi aiheuttaa suurimman taloudellisen katastrofin vuosikymmeniin.

Raaka-aine hintojen laskun ikävät seurannaisvaikutukset alkavat näkymään kaikkialla maailmassa. Glencoren tapaisia seuraamuksia on useita ja vastaavanlaisia nähtiin vuoden 2008 romahduksen aikoihin, jolloin raaka-aineiden hinnat viimeksi romahtivat.

Glencoren talousluvut olivat odotetusti kehnot maanantaina. Vuonna 2013 myynti oli 240 miljardia dollaria ja tämän vuoden arvio 162 miljardia dollaria. Nettotuotto oli tippunut 4,3 miljardista 1,47 miljardiin. Tämä saattaa vielä tuntua melko hyvältä tuotolta, mutta ei sen jälkeen kun huomioidaan yhtiön olevat velkaa 45 miljardia dollaria. Yhtiön maksama velkojen korko yksistään on 1,25 miljardia dollaria vuodessa.