Johdanto


Nyky-yhteiskunnassa nähdään homoseksualismi normaalina, sopivana ja terveenä seksuaalisuuden ilmaisumuotona kahden ihmisen välillä. Tällainen näkemykselle annetaan vahvasti tukea kaikkien
tiedotusvälineiden kautta. Mutta onko tämä näkemys sopusoinnussa Jumalan tahdon ja Raamatun moraalikäsityksen kanssa? Monet homoseksualismin puolustajat sanovat, että raamattu ei oikein tulkittuna tuomitse homoseksuaalisuutta tai edes sisällä mielipidettä rakastavasta ja sitoutuneesta homoseksuaalisesta suhteesta.

Humanistinen näkemys seksuaalisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Näkemys homoseksuaalisuudesta normaalina käyttäytymismuotona on ollut yleisesti hyväksytty joitain vuosikymmeniä. Sitä ennen homoseksuaalisuus pidettiin yleisesti epänormaalina ja luonnon vastaisena vuosituhansia. Hyvin laajasti asiasta enimmäkseen vaiettiin. Humanistisen maailmankuvan ongelma on kysymys siitä, mistä syntyy käsitys oikeasta ja väärästä. Määräävinä sen moraalikäsityksessä on se, mikä tuntuu oikealta tai
mikä yhteiskunnan toiminnan kannalta on hyvä tai huono. Tällöin joudutaan käsityksiin, jotka helposti liukuvat sinne tänne ajan saatossa. Humanismissa on Jumala siirretty syrjään ´kaikkitietävän´ ihmisen tieltä. Olemme todistamassa tapahtumaa, jossa Jumalan autoratiivinen ja absoluuttinen standardi oikeasta ja väärästä ollaan siirtämässä syrjään tai määrittelemässä uudestaan.

Löytyykö raamatusta tukea sille ajatukselle, että homoseksuaalinen elämäntyyli on täysin yhteensopiva raamatun opetuksen kanssa? Tämän kirjoituksen tarkoituksena on osoittaa, että homoseksuaalisuus on ristiriidassa Raamatun hyväksymän maailmankuvan kanssa. Asiasta löytyy tukea sekä vanhan, että Uuden Testamentin (UT) puolelta. Vanhan Testamentin (VT) puolella asia on esitetty niin selvästi, että homoseksuaalisuuden puolustajat ovat joutuneet pilkaten hylkäämään koko vanhan testamentin opetuksen.

Raamatullisen avioliittokäsityksen lähtökohta löytyy 1. Moos 2:24; Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi. Jeesus toistaa tämän saman Uudessa Testamentissa Matt. 18:5-6. Raamatullinen avioliiton määrittely ei selvästikään jätä tilaan ajatukselle homoseksuaalisesta läheisyydestä tai avioliitosta. Sodoman kaupungin hävityksen yhteydessä olevassa tekstissä 3. Mooseksen kirjassa annetaan selvästi kielto homoseksuaalisuudelle. Uudessa testamentissa Paavali pitää homoseksuaalista kaipuuta ja käyttäytymistä ristiriidassa Jumalan mieleisen elämätyylin kanssa kirjoittaessaan asiasta roomalaiskirjeessä, 1. korinttolaiskirjeessä ja 1.kirjeessä Timoteukselle. Homoseksuaalisuuden puolustajat joutuvat hylkäämään Jumalan sanan auktoriteetin ja samalla kieltämään absoluutin, muuttumattoman ja universaalin olemassa olon. Kieltäessään absoluuttisen totuuden olemassaolon he ajautuvat suhteellisuuden loputtomaan suohon. Raamattu kannesta kanteen ei selvästikään hyväksy homoseksuaalista käyttäytymistä ja sanoo sitä synniksi, mutta tarjoaa toivoa niille, jotka kamppailevat sen asian kanssa.


Sodoma ja Gomorra


Raamatun tarina Sodomasta ja Gomarrasta puhuu juutalaisen ja kristillisen tradition mukaan hyvin suorasanaisesti homoseksuaalisuudesta. 1. mooseksen kirjan 13. luvussa Jumala oli siunannut Aabrahamia ja Lootia suurella karjalla ja muulla omaisuudella. Tila alkoi käymään kummallekin ahtaaksi, joten Aabraham ja Loot päättivät lähteä kulkemaan eri teitä. Lootin tien päätyi Sodomaan, josta kuvataan seuraavaa 1. Moos 13.13; Mutta Sodoman asukkaat olivat turmeltuneita ja tekivät paljon syntiä Herraa vastaan. Tässä kohtaa ei tarkemmin selvitetä, mitä oli tuo synti mitä Sodomassa harjoitettiin. 1. mooseksen kirjan 18. ja 19. luvussa kerrotaan kolmesta miehestä, jotka vierailivat Aabrahamin luona. Myöhemmin osoittautuu, että nämä kolme miestä ovat kaksi enkeliä ja Herra itse. Sodoman synti on tullut niin suureksi, että Herra päätti tuhota kaupungin. Aabraham yritti kuitenkin pelastaa veljensä Lootin ja Herra lähetti enkelit kaupunkiin Lootin luo. Enkeleille selvisi nopeasti kaupungin moraalinen tila ja kehoittivat Lootia välittömästi jättämään kaupungin.

Loot oli heti tunnistanut, ettei vieraat olleet aivan tavallisia ihmisiä. Hän oli huolissaan vieraidensa kohtalosta. Vierailun ajasta kerrotaan 1. Moos 18:4-5: Ennen kuin he olivat asettuneet levolle, kokoontuivat talon eteen Sodoman asukkaat,kaupungin kaikki miehet, niin nuoret kuin vanhatkin. He huusivat Lootia ja sanoivat hänelle: "Missä ovat ne miehet, jotka tulivat tänä iltana luoksesi? Tuo heidät tänne, me haluamme maata heidät". Eniten keskustelua on aiheuttanut viimeinen lause, jossa vuoden 1992 käännöksessä käytetään maata sanaa. Joissakin käännöksissä tässä kohtaa käytetään tuntea sanaa. Alkukielen hebrean kielen sana on yada, joka yleisesti käännetään vanhassa testamentissa tuntea-sanalla. Miksi sitten monet käännökset antavat sanalle tässä kohtaa seksuaalisuuden leiman? Vastaus on sekä kontekstuaalinen että kielitieteellinen. Samassa kirjassa 1. moos 4:1, 17,25 kerrotaan, kuinka Aatami tunsi (heb. yada) Eevan ja tuloksena oli lapsi. Sanalla on siis muuallakin raamatussa selvä seksuaalinen merkitys. Samainen merkitys käy ilmi jakeissa 6 - 8; Loot meni ulos heidän luokseen, mutta sulki oven perässään. Hyvät miehet, älkää sentään tehkö niin pahaa tekoa. Minulla on kaksi tytärtä, jotka ovat vielä neitsyitä. Minä tuon heidät teille, saatte tehdä heille mitä haluatte. Mutta näihin miehiin älkää koskeko, sillä he ovat hakeneet kattoni alta. Tekstissä käy ilmi monessa kohtaa, että ahdistelijat eivät olleet asukkaita yleisesti, vaan nimenomaan vain miehiä. Ihmetystä herättää se, että Loot olisi ollut julma ja rakkaudeton isä, että olisi tarjonnut tyttäriään miehillä. Mutta todennäköisesti Loot pelasi vain aikaa. Hän tiesi miesten elämäntyylin ja että heitä kiinnosti vain toiset miehet ja näin oli tietoinen, ettei hänen tarjoustaan tultaisi ottamaan vakavasti.

Jatkossa enkelit pelastavat Lootin vaikeasta tilanteesta yliluonnollisella tavalla jakeissa 10 ja 11; Mutta miehet,
jotka olivat talossa, ojensivat kätensä, vetivät Lootin sisälle ja sulkivat oven. Taloon pyrkivien miesten silmät he sokaisivat niin, ettei yksikään enää kyennyt löytämään ovea
. Moraalista sokeutta seuraa fyysinen sokeus. Enkelit pelastavat Lootin ja hänen vaimonsa ja tyttärensä. Sen jälkeen Jumalan tuomio tulee Sodomaan ja Gomorraan ja kaupunki tuhoutuu täydellisesti. Uudessa Testamentissa kohdassa Matt.10:14-15 Jeesus mainitsee Sodoman ja Gomorran saaman kohtalon. Samoin Juuda 6-7 ja 2 Pietarin kirje 2:4-6 käyttää esimerkkinä Sodomaa ja Gomorraa malliesimerkkinä seksuaalisesti irstailusta ja paatuneesta
pahuudesta, jonka Jumala rankaisee.


3. Mooseksen kirja


3. Moos 18:22; Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on
kauhistuttava teko.


3. Moos 20:13; Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat
molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. He ovat itse
ansainneet kuolemansa.

Nämä jakeet Vanhasta Testamentista hyvin selvästi ja suorastaan karmaisevalla tavalla kieltävät homoseksuaalisen käytännön ja sen harjoittamisen. Saman sukupuolen välinen seksuaalinen kanssakäyminen ei ollut silloin eikä ole nykyäänkään sopusoinnussa Raamatun ilmoituksen kanssa. Kuinka
homoseksuaalisuuden puolustajat käsittelevät nämä jakeet? Yksi tapa on selittää, että tämä Raamatun kohta soveltuu vain sen aikaisille juutalaisille, eikä sido Uuden Testamentin aikaista kristillisyyttä. On totta, että Jeesus ei tuominnut ketään. Se näkyy Hänen tehtävässään, joka on kerrottu jakeessa Joh. 12:47; Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on ne kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa,
vaan pelastamaan sen
. Toisaalta Jeesus ei tullut kumoamaankaan Vanhan Testamenttia Matt. 5:17; Älkää
luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan.

Homoseksuaalisuuden puolustajat sanovat, että Vanhan Testamentin lait eivät sido meitä, koska olemme nyt Uuden Testamentin ilmoittaman armon alla. Tällöin meidän ei tarvitse noudattaa Vanhan Testamentin
kieltoja tai lakeja. Matt 5:17 kertoo asian toisin.

Koskeeko 3. Mooseksen kirjan 18:6-23 vain juutalaisia ja ovat liitoksissa juutalaiskulttuuriin? Jakeet 18:24-30 kertoo taas, että Jumala ei hyväksy homoseksuaalisuutta yleisesti ilman etnistä rajoitetta. Jumalahan tuomitsi myös Sodoman ja sen asukkaat, jotka eivät olleet juutalaisia. 3. Mooseksen kirjassa olevat ruokavaliota koskevien säännösten huomiotta jättämisestä nykykristillisyydessä ei tarkoita, että myös homoseksuaalisuutta koskevat Jumalan tuomiot eivät koskisi nykyaikaa.

Miksi kristityt voivat jättää 3. Mooseksen kirjan ruokavalioita koskevat rajoitteet huomioimatta? Yksinkertaisesti siitä syystä, että raamattu näin kehottaa. Jeesus Uudessa testamentissa puhui kaikki ruuat
puhtaiksi Mark. 7:19; Eihän se mene hänen sydämeensä -- vatsaan se menee, ja sieltä se sitten ulostuu." Näin Jeesus teki selväksi, että kaikki ruoka on puhdasta.

Missään Raamatussa ei lue, että Jumala olisi tuominnut Israelia ympäröiviä kansoja niiden ruokavalion perusteella. Onko jossain kohtaa Raamatussa kohta, jossa Jumala olisi poistanut homoseksuaalisuuden syntien listalta? Ei ole. Vaikka Jumala on muuttanut lakiansa ruokavaliota ja muita kulttuurisidonnaisia tapoja kohtaan, Hän ei ole tehnyt sitä homoseksualismin suhteen.

Raamatusta on mahdollista erottaa, mikä on tarkoitettu pysyväksi ohjeeksi ja mikä on väliaikaista. Jos Jumala ei ole kumonnut Hänen lakiaan jossain, niin se on voimassa. Niille, joiden mielestä Raamattu ei kiellä homoseksualismia, muodostuu ongelmaksi, miksi sitten kieltää eläimiin sekaantuminen tai pedofilia. Nämä ovat samalla tavoin kuin homoseksualismi syntiä 3. Mooseksen kirjan 18. luvun mukaan. Lienee itsestään selvää, että homoseksualismin kannattajat pitävät tällaisia käytäntöjä iljettävinä.

Teologit ovat perinteisesti erottaneet toisistaan seremonia- ja moraalilait. Seremonialakeihin kuuluu mm. uhrit,
pappeus, temppeli ja juhlakalenteri. Näihin kuuluvat Israelia koskevat erilaiset säännökset, kuten kankaiden, siementen ja karjan sekoittamista määräävät ohjeet. UT:ssa meidän ylimmäinen Pappi on Jeesus Kristus. Tällöin myös kumoutuu VT:n pappeuteen liittyvät säädökset. VT:ssa Jumalan tuomiot tulivat moraalilain perusteella ei seremonialain mukaan.


Kuolemantuomio

Raamatussa mainitaan jossain tapauksissa homoseksualismin ansaitsevan kuoleman tuomio. Tällainen on esim. 3. Mooseksen kirja 20:13. Tällaista vaatimusta kuitenkaan tuskin kukaan nykypäivänä vaatii ja sitä pidetään vanhanaikaisena äärimmäisenä vihapuheena.

Se, joka vaatisi kuoleman tuomiota homoseksualismista, puhuu tosiasiassa Raamattua vastaan. Henkilön, joka on Jumalan totuuden lähettiläs, ei ole oikeutettu sellaista vaatimaan, vaan asia on Jumalan päätettävissä. Tällainen Jumalan päättämä kuoleman tuomio löytyy sekä vanhasta että uudesta testamentista (Roomalaiskirje 1:24-32).

Raamattu ei vaadi jokaisesta homoseksuaalisesta teosta kuolemantuomiota. 1. kuninkaiden kirjassa kuningas Asan mainitaan olleen hallitsijan, joka oikein Jumalan silmissä. Hän poisti homoseksualismin maasta (1. kuninkaiden kirja 15:11-12). Asannin teko oli Jumalan mieleinen. Hän ei teloittanut homoseksuaaleja, vaan karkoitti osan heistä maasta. Vasta Asanin pojan Josafatin tullessa kuninkaaksi poistettiin homoseksualismin harjoittajat maasta (1.kuninkaiden kirja 22:47). Ne, jotka halusivat pysyä Jumalan valitseman kansan joukossa, vaadittiin tekemään parannus homoseksualismin synnistä. Kaksi sataa vuotta myöhemmin
kuningas Joosia teki samoin kuin Asan (2.kuninkaiden kirja 23:7).

Jumalan suorittama maksimirangaistus homoseksuaalisuudesta on kuolemanrangaistus, joka käy ilmi 2. Mooseksen kirjasta ja toteutuu Sodoman asukkaiden kohdalla. Seremonialain rikkomuksesta ei vanhassa testamentissa yhdessäkään kohtaan ole sovellettu kuoleman rangaistusta. Näyttää siis ilmeiseltä, että Jumalan asettama homoseksuaalisuuden kielto kuuluu moraalilakien joukkoon ja näin ollen koskee kaikkia ihmisiä kaikkialla.


Historiallinen näkökulma

Monet näkevät 3. Mooseksen kirjan homoseksuaalisuuden kiellon siten, että se on nähtävä historiallisesta asiayhteydessä, eikä näin ollen ole sovellettavissa nykymaailmaan. He sanovat, että Raamattu kieltää vain tietynlaisen homoseksuaalisuuden ilmentymän. Näin 3. Mooseksen kirjassa olevat homoseksuaalisuuden kiellot liittyvät heidän mukaan uskonnollisten rituaalien harjoittamiseen, joita ovat esim. epäjumalan palvelu tai temppeliprostituutio. Näin heidän mukaan heteroseksuaalinen ja homoseksuaalinen rakkaus ovat yhtä hyväksyttäviä niin kauan kuin siihen ei liity epäjumalan palvelukseen liittyviä menoja,

Ajatusmalli, että tietyntapainen homoseksuaalisuus on hyväksyttävää, aiheuttaa väistämättä ristiriitoja. Ajatellaan, että joku hyväksyisi eläimiin sekaantumisen seksuaalisena ilmenimismuotona. Tällöin voitaisiin edellä olevan mallin tavoin ajatella, että jos eläimiin sekaantumiseen ei liity uskonnollisia menoja, voitaisiin myös se hyväksyä yhtä hyvin homoseksuaalisuus irrallisena epäjumalan palveluksesta. Näin vanhassa testamentissa kuvatut eläimiin sekaantumisen kiellot liittyisivät vain uskonnollisiin rituaaleihin.


Uusi testamentti

Room. 1:26-27; Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.

Roomalaiskirjeen alkujakeet kiteyttävät hyvin kristillisen ajattelun perusteet. Sen ensimmäisen luvun jakeissa 26-27 on kysymys homoseksuaalisuudesta esitetty tavalla, mitä on vaikea kiistää. Jumala on pyhä ja hänen vihansa kohdistuu jumalattomuutta, epävanhurskautta ja kaikkea epäpyhyyttä kohtaan. Ihminen ei ole niin viaton ja tietämätön, etteikö häntä voisi pitää vastuullisena teoistaan. Jumala pitää ihmisen taipumusta vaimentaa totuus pahana tekona, kapinana Jumalaa vastaan. 1. luku kertoo, että Jumalan voima ja jumalallisuus on niin selvästi kaikkien nähtävissä, jotta kukaan ei voi vedota tietämättömyyteen kieltäessään totuuden.