5.2.2026 Vielä muutama päivä sitten oli kullan hinta reilusti yli 5000 dollaria unssilta ja hopean oli selvästi yli 100 dollaria unssilta. Sitten tuli nopeasti melkoinen korjausliike, mutta edelleen ovat kulta ja hopea melkoisesti nousseet viime vuodesta. Tasan vuosi sitten kullan hinta oli 2500 dollaria unssilta ja hopean 40 dollaria unssilta. Allaolevat grafiikat paljastavat nousuliikkeiden uskomattoman vauhdin. Tällainen liike kertoo, että finanssijärjestelmässä on pahasti pielessä.
Siitä lähtien, kun Yhdysvallat luopui kultakannasta vuonna 1971, USA:n rahoitusjärjestelmä on perustunut velkaan, jonka perustana ovat Yhdysvaltain valtionobligaatiot: nämä ovat pankkien omistamia arvokkaimpia omaisuuseriä, ja näiden joukkovelkakirjojen tuotot edustavat "riskitöntä" tuottoa, johon kaikki riskipitoiset omaisuuserät, kuten osakkeet, kiinteistöt ja myös jalometallit, hinnoitellaan. Tässä yhteydessä jalometallien nykyinen hintakehitys viittaa paniikin leviämiseen. Paniikki koskee suuria pääomapooleja, jotka pakenevat paperisista omaisuuseristä kiinteisiin omaisuuseriin, kuten jalometalleihin.
Toisin sanoen, kyseessä ei ole vain jalometallien nousumarkkinat vaan se edustaa tektonista muutosta. Alla olevien kaltaisia kaavioita ei näe kullan ja hopean osalta, ellei velkapohjaisessa rahoitusjärjestelmässä ole jotain hyvin pahasti vialla.
Huolimatta tehdyistä muutoksista USA jatkaa edelleen suurimittaista talouden alijäämän ajamista. Vaikka tullit ovat tuoneet maan talouteen 300 miljardia uutta rahaa, on USA:n hallinto kuluttanut varoja niin paljon, että vuoden 2025 budjettivaje on yli 1700 miljardia dollaria. USA:n hallinto ajaa nyt politiikkaa, joka on voimakkaasti inflatorinen. Nyt tapahtunut arvometallien korjausliike tarjoaa hyvän ostopaikan, sillä niiden nousu tulee jatkumaan ja uudet kaikkien aikojen ennätyshinnat ovat edessä.
Kullan hinnan kehitys viimeisten 20 vuoden ajalta.
Hopean hinnan kehitys viimeisten 20 vuoden ajalta.
19.2.2026 On tunnettu tosiasia, että Kiinan ilmoittamat taloudelliset tilastotiedot ovat hyvin epäluotettavia. Yleensä länsimaiden ilmoittamia virallisia taloustietoja pidetään luotettavina, mutta kestävätkö nekään tarkempaa tutkimista. Otetaan esimerkiksi USA:n ilmoittamat työllisyysluvut, joilla on hyvin suuri vaikutus mm. USA:n pörssikursseihin ja ovat tärkeät arvioitaessa maan yleistä taloudellista tilaa.
Näyttää siltä, että maan talouden virallista talousdataa jakavan viraston BLS (Bureau of Labor Statistics) julkaisemat tiedot ovat hyvin epätarkkoja. Äskettäin BLS korjasi vuoden 2025 työllisyyslukuja määrällä, joka herättää ihmetystä ja suorastaan hilpeyttä. BLS nimittäin poisti työllisyysluvuista peräti 69 %. Alunperin BLS ilmoitti, että maahan oli syntynyt vuonna 2025 584000 uutta työpaikkaa, mutta täsmennettyään nyt vuoden 2025 tietoja, se saikin uusien työpaikkojen määräksi viime vuonna 181000 uutta työpaikkaa. Eli siis 69% vähemmän. Väärällä tiedolla on ollut melkoinen taloutta vääristävä vaikutus. Esim. pörssikurssit ovat liikkuneet joka kuukauden 1. perjantaina ilmoitettujen työllisyystietojen vaikutuksesta. Voidaan siis sanoa, että tuhansia miljardia dollareita on ollut allokoituina vääriin paikkoihin perustuen vääriin tietoihin. Kurssien nousu on pitkälti perustunut annettuihin lukuihin, jotka ovat siis kertoneet, että talous voi hyvin ja työllisyys paranee. Nyt onkin suuri kysymys, kun totuus on paljastunut, onko aika tehdä melkoinen alaspäin korjaus pörssikursseihin.
Kuten alhaalla vasemmalla nähdään, että S&P 500 pörssi-indeksi ei ole juuri liikkunut minnekään viimeisten 3 kuukauden aikana. Lisäksi suurten yhtiöiden indeksi (punainen viiva kuvassa alhaalla oikealla) on alkanut liikkumaan merkittävästi alaspäin.
