10.3.2025 Euroopan talousveturi Saksa on talousvaikeuksissa. Maan yli vuosikymmenen harjoittama sosiaalinen politiikka ja löysä rahapolitiikka on ajanut maan ahdinkoon. Sen sijaan, että maa olisi keskittynyt konkreettiseen tuotannon kehittämiseen, on maa painannut rajattomasti uutta rahaa stimuloidakseen taloutta. Nyt alkavat ongelmat näkyä maan velkakirjamarkkinoilla. Bloomberf kirjoittaa, että maan velkakirjamarkkinat ovat pahimmassa myyntipaniikissa sitten vuoden 1990. Vastaava ei siis ole nähty sitten Berliinin muurin kaaduttua. Varsinainen katalysaattori reaktioille oli Saksan ilmoitus laittaa 800 miljardia euroa infrastruktuuriin ja maan puolustukseen.

Viereinen kuva näyttää, kuinka maan teollisuustuotanto on laskenut jyrkästi lähes vuosikymmenen. Tämä näkyy myös teollisuutuotteiden määränä verrattuna muihin maihin (kuva vasemalla alhaalla). Saksa ja koko Eurooppa kärsii siitä, että katoavalle työvoimalle ei löydy korvaavaa väestöä. Länsimaissa syntyvyys on ollut hyvin alhaista jo vuosikymmeniä.

Jättiläismäinen rahanpainanta auttaa vain hetkellisesti. Nyt on Saksa ja koko Eurooppa suurten taloudellisten haasteiden edessä.

25.3.2025 Runsas viikko sitten kulta nousi historian ensimmäisen kerran yli 3000 dollaria unssilta. Vuoden 2023 lopulta kulta on noussut 45.3 % ja yksitään tänä vuonna 14,3%. Ylitettyään 3000 $ rajapyykin on kulllan arvo pysynyt sen yläpuolella. Kun huomióidaan ne syyt, jotka ovat pitäneet kullan hintaa voimakkaassa nousussa, voidaan olettaa, että nousu tulee jatkumaan.

Mikä ajaa kultaa aina vain ylemmäksi? Onko kehitys kestävää? Käynnissä oleva taloussota nostaa kullan arvoa. Monet sijoittajat ovat huolissaan lisääntyvistä tulleista, jotka ajavat kuluttajahintoja ylemmäksi ja hidastaa talouden nousua. Samalla on lisääntynyt pelko inflaation noususta. Trumpin yllätystäyteinen talouspolitiikka aiheuttaa epävarmuutta. USA:n tullit ovat aiheuttaneet sen, että suuret määrät kultaa on siirtynyt Lontoosta ja Aasiasta New Yorkiin.

Pelko alkavasta taantumasta nostaa kullan arvoa. Atlantan FEDin ennuste on liittovaltion BKT:stä 1. neljänneksellä laski nopeasti 2,3 %:n noususta -2,8 %:n laskuun (oheinen kuva). Analyytikot syyttävät tästä taloussotaa ja taantumapelkoa, mutta kehitys on ollut negatiivinen jo pitkään. Vuoden 2008 jälkeinen rahanpainanta on aiheuttanut talouteen vääristymiä ja huonoja investointeja sekä massiivisen velkakuplan. Rahanpainta on jouduttu lopettamaan hintainflaation vuoksi, mutta taloudessa ei nyt voida siirtyä normaaliin korkotasoon vaan korkoja joudutaan leikkaamaan. Korkoleikkaukset eivät pelasta väärinohjattua taloutta vaan se vain sopivaa mustaa joutsenta ajamaan maata seuraavaan finanssikriisiin.

Inflaatiopelko ajaa kullan hintaa ylös. Helmikuun kuluttajahintaindeksi CPI antoi toiveita, mutta pelko nousevista hinnoista elää yhä. Korkoleikkaukset rohkaisevat lainanottoon, mutta se kasvattaa rahavarantoa, joka merkitsee inflaation nousua.

Keskuspankit ovat jatkaneet suuria kultaostojaan. Ne ovat ostaneet yli 1000 tonnia vuodessa nyt kolme vuotta peräkkäin. Jatkuva kulllan kysyntä on nyt esiintyvän jyrkän kullan hinnan nousun takana. Vuosina 2010-2021 keskuspankit ovat ostaneet keskimäärin 473 tonnia kultaa vuodessa. Nyt ylitetty 3000 dollarin hinta ei tulle laskemaan kullan institutionaalista kysyntää.

Näyttää siis siltä, että kullan 3000 dollaria unssilta oli vain yksi virstanpylväs kullan hinnan nousevassa kehityksessä eikä ole näkyvissä mitään syytä miksei nousu jatkuisi.