5.4.2026 Iranin sota on aiheuttanut sen, että Persian lahden öljy- ja kaasutoimitukset ovat suurelta osin estyneet. Noin 20% maailman öljystä, dieselistä, lentopolttoaineesta, bensiinistä ja kaasusta tulee Persian lahdesta. Nämä on nyt siis pois maailman markkinoilta ja tämä aiheuttaa merkittävää polttoaineiden hinnan nousua kaikkialla. Monet ajattelevat, että tämä ei vaikuta USA:n hintoihin, koska USA on öljyn suhteen omavarainen. Tämä ajatus ei pidä paikkansa, sillä myös USA hinnoittelee öljytuotteet globlaalien öljyfutuurihintojen mukaisesti. Toisin sanoen öljyn hinnoittelun maassa määrää globaalit markkinat.
Hormuzin salmen sulku vaikuttaa öljyn lisäksi myös monen muun tuotteen saantiin. 44 % maailman rikkivarastoista, 31 % ureasta, 18 % ammoniakista ja 15 % fosfaateista kuljetetaan salmen kautta. Joten salmen sululla on valtava vaikutus myös maatalouteen. Eri maiden hallitukset suunnittelevat erilaisia säännöstely- ja rajoitustoimenpiteitä. Tällaisia olisivat liikenteen osalta esim. etätyö, alhaisemmat nopeusrajoitukset, joukkoliikenteen suosiminen, kimppakyydit jne. Yleisesti lehdistö on kertonut, että tuleva öljyshokki on hallittavissa ja nopeasti ohimenevä.

Jos tutkitaan viereisen kuvan mukaista öljyshokkeja vuosilta 1970-2026, voidaan todeta, että öljyshokin vaikutus taloudelle riippuu pitkälti niistä taloudellisista olosuhteista, missä öljykriisi tapahtuu. Toisen maailmansodan jälkeen on ollut puolisen tusinaa öljykriisiä, joilla on ollut vaikutusta talouteen. Vuoden 1973 öljykriisi osui pahaan aikaan. USA:ssa oli tällöin jo ennen öljykriisiä korkea työttömyys ja inflaatio. Tämä johti stagflaatioon: korkea työttömyys, korkea inflaatio ja hidas talouden kasvu. Tällainen kombinaatio on pahin mahdollinen taloudelle.

Vuoden 1979 Iranin vallankumous ja sitä seurannut Iranin ja Irakin välinen sota aiheuttivat öljykriisin, joka vei USA:n taantumaan. Tällöin keskuspankki nosti korot 20 %:iin, jotta inflaatio saataisiin kuriin. Vuoden 1980 Irakin hyökkäys Kuwaitiin nosti öljyn hinnan kahdessa kuukaudessa 15 $:sta 42 $:iin. Sota oli kuitenkin lyhyt ja sen taloudelliset vaikutukset jäivät vähäisiksi. Vuoden 2007-2008 talouskriisi oli monimutkainen ja se nosti öljyn hinnan lähes kolminkertaiseksi, huippuhinnan ollessa 147 $ barrelilta. Globaalin talousjärjestelmän romahdus oli tällöin muutaman tunnin päässä, kun lopulta USA:n veronmaksajat pelastivat kaatumassa olevat pankit. Vuoden 2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti öljyn hinnan hetkellisesti 139 $:iin barrelilta. USA ei tällöin virallisesti ajautunut taantumaan. Kuvassa vasemmalla alhaalla on koottu eri öljyshokit ja niiden vaikutukset talouteen.

Samanlainen öljyshokki voi siis aiheuttaa joskus siirtymän taantumaan ja joskus se sitä aiheuta. Mitään selkeää yhteyttä on vaikea löytää ja se riippuu millaisissa taloudellisissa olosuhteissa öljyshokki syntyy. Tärkeää on öljykriisin kesto, inflaatio ennen öljyshokkia, vallitseva rahapolitiikka ja sen ajoitus ja yleinen energiapolitiikka. BlackRockin toimitusjohtajan mukaan pitkittynyt öljyn hinta yli 100 dollarin barrelilta johtaa lopulta syvään taantumaan. Kuvassa oikealla alhaalla näkyy öljyn hintakehitys viime aikoina. Ollaan siirrytty yli 100 dollarin hintoihin ja asiantuntijat epäilevät hinnan pysyvän korkealla aina ensi vuoden lopulle asti.
21.4.2026 Viime viikon perjantaina nähtiin historian nopein ja suurin pörssi-indeksien nousu muutamassa päivässä USA:ssa, kun toiveet USA:n ja Iranin välisen sodan loppumisesta heräsivät. Trumpilla on tapana harrastaa verbaalista osakekurssien nostatusta. Nousua vauhditti myös toiveet Lähi-Idän öljytoimitusten uudelleen alkamisesta, mikä laski nopeasti öljyn hintaa. Kurssien nousu tapahtui kuitenkin matalalla voluumilla, mikä kertoo, että suuret instituutiot eivät osallistuneet vedätykseen. Rauhantoiveet Lähi-idässä ovat hyvin hauraat.
Salmen, joka on kapeimmalta kohdaltaan vain 33-34 km leveä, on viime aikoina osoittautunut olevan elintärkeä maailman taloudelle. Hormuzin salmen läpi kulkee 20 % maailman öljy- ja kaasutoimituksista. Laivat eivät kulje salmen läpi, koska on uhka, että Iran estää sen aseellisesti. Lisäksi mitkään vakuutusyhtiöt eivät korvaa mahdollisia vahinkoja. Kuva vieressä näyttää kuinka dramaattisesti eri Persian lahden maiden kuljetukset tyrehtyivät sodan alettua.

Salmen sulku aiheuttaa hyvin monimutkaisen tilanteen energiamarkkinoilla, jonka purkaminen normaaliksi vie aikaa vaikka salmi aukeaisi huomenna täysin vapaaksi. Lisäksi osa Persian lahden maiden tuotantolaitoksista on vaurioitunut Iranin pommituksista niin pahoin, että kestää kuukausia tai jopa 1-2 vuotta ennen kuin toiminta palautuu sotaa edeltävälle tasolle. Sota siis aiheuttaa pitkäaikaisia tuotantohäiriöitä ja tämä kaikki merkitsee, että öljyn hinta tulee lähiajat pysymään korkealla ja samoin myös inflaatio. Asiantuntijoiden laskelmien mukaan vaikka tilanne palaisi normaaliksi huhtikuun loppuun mennessä markkinoilta olisi hävinnyt 1,12 miljardia barrelia öljyä, kun öljyn vuotuinen tuotanto on ollut 8,2 miljardia barrelia.

Jo ennen sotaa oli inflaatio nousupaineessa USA:ssa ja länsimaissa. Sota takaa lähitulevaisuudessa korkean öljyn hinnan ja nousevan inflaation.