Kiina on vähentänyt rajusti USA:n velkakirjaomistuksiaan viime vuosina.

10.7.2026 Maailmassa on käynnissä kiihtyviä sotia monessa paikassa. Samaan aikaan myös taloudellinen sota on käynnissä monella rintamalla ja nekin lisääntyvät. Monelta saattaa jäädä tällaiset sotaponnistukset kokonaan huomaamatta. Tässä kirjoituksessa otetaan pari esimerkkiä edellä mainitusta.

Kolme päivää sitten Yhdysvallat iski rautatiesiltaan Golestanin maakunnassa Iranin koillisosassa. Tämä saattaa tuntua oudolta, sillä varsinainen kiinnostus sodassa on ollut kuka hallitsee Hormuzin salmea. Kyseinen kohde sijaitsee noin 1500 km:n päässä Persianlahdelta ja myös 1500 km päässä varsinaisista taisteluista. Isku ei ollut ensisijaisesti kohdistunut Irania kohtaan, vaan Kiinaa ja Venäjää.

Kyseinen silta yhdistää Kiinan öljyn saantiin, Venäjän kauppakäytävään ja Yhdysvaltain dollarin pitkän aikavälin eloonjäämiseen. Golestanin halki kulkeva rautatie on osa kansainvälistä pohjois-etelä-kuljetuskäytävää (INSTC), joka on yksi tärkeimmistä tällä hetkellä rakennettavista kauppareiteistä koko planeetalla. Se yhdistää Intian satamat etelässä, ylös Iranin läpi, Venäjälle ja poikki Kiinaan. Iran on koko tämän käytävän selkäranka. Jos tämä väylä tuhotaan, niin Intia ei pääse Venäjälle maata pitkin, Venäjä ei pääse Intian valtamerelle maata pitkin ja Kiinan maayhteys Lähi-itään vaikeutuu huomattavasti. Kun Yhdysvallat pommitti Golestanin siltaa, se ei vain tuhonnut infrastruktuuria vaan katkaisi tärkeän osan toimitusketjusta, josta Kiina, Venäjä ja Intia kaikki ovat riippuvaisia. Tämä osa Iranin sotaa on samalla sotaa Kiinan energiaomavaraisuutta ja Venäjän pyrkimystä välttää länsimaiset pakotteet vastaan. Miten Kiina voisi vastata? Kiina voi tehdä jotain mielenkiintoista dollarivarannoillaan seuraavien kuukausien aikana. Tällaisen taloudelliset iskun ovat monesti tehokkaampia kuin sotilaalliset.

Kiina on jo pitempään käynyt taloudellista sotaa USA:ta ja dollaria vastaan. Kiina luopuu USA:n velkakirjaomistuksistaan ja dollareistaan. Samalla Kiina lisää kullan omistustaan. Tässä näkyy viime vuosien kehitys;

Kiinan Yhdysvaltain valtion velkakirjojen omistukset:

Maaliskuu 2021: 1100 miljardia dollaria.

Maaliskuu 2022: 1000 miljardia dollaria.

Maaliskuu 2023: 869 miljardia dollaria.

Maaliskuu 2024: 767 miljardia dollaria.

Maaliskuu 2025: 765 miljardia dollaria.

Maaliskuu 2026: 652 miljardia dollaria.

Kiinan kultavarannot (tonnia)

Maaliskuu 2021: 1 948.

Maaliskuu 2022: 1 948.

Maaliskuu 2023: 2 113.

Maaliskuu 2024: 2 262.

Maaliskuu 2025: 2 306.

Maaliskuu 2026: 2 313.

Kiina on siis viiden viimeisen vuoden aikana vähentänyt USA:n velkakirjoja 448 miljardin dollarin arvosta. Samaan aikaan kultavaranto on kasvanut 19 prosenttia. Tämä vaikeuttaa USA:n velan saantia. USA:n valtion velka on nyt 40000 miljardia dollaria ja nykymenolla vuonna 2056 tulee olemaan 182000 miljardia dollaria. Jonkinlaisen käsityksen tämän summan suuruudesta saa, kun ajattelee, että sen on sama kuin kaksi kertaa koko maapallon nykyinen bruttokansantuote.

Brent-öljyn noustua yli 104 dollarin tynnyriltä on aina seurannut talouden taantuma.

24.7.2026 Monet länsimaissa ajattelevat, että sodalla jossain tuhansien kilometrien päässä ei ole vaikutusta elämäämme kotimaassa. Tosiasiassa se voi aiheuttaa nykyhistorian suurimman kriisin ihmiskunnalle. Riskianalyysin perusteella voidaan päätellä, että Iranin sodan aiheuttama Hormuzin salmen liikenteen keskeytyminen, voi laajentua yleiseksi sivilisaatiokriisiksi. Kun energiahuolto ja merenkulku romahtavat, voimme joutua 1800-luvun kaltaiseen maailmaan, jossa infrastruktuuri ei toimi.

Harva tietää, että 1900-luvun tärkeimpänä keksintönä voidaan pitää Haber–Bosch-menetelmää. Se on kemiallinen teollisuusprosessi, jossa ilmakehän typpi (N₂) ja vety (H₂) muutetaan ammoniakiksi (NH₃). Menetelmä vaatii korkean paineen (yli 200 baaria) ja lämpötilan (n. 500 °C) sekä katalyytin reaktion mahdollistamiseksi. Keksintö on mahdollistanut teollisten lannoitteiden valmistuksen ja sen avulla voidaan ruokkia nykyään noin puolta maailman väestöstä. Koko elämäntapamme riippuu öljyn, maakaasun ja konttilaivojen keskeytyksettömästä kulusta. Pullonkaula Persianlahdella voi aiheuttaa elintarvikepulaa, sähkökatkoja ja toimitusketjujen romahtamisen kaikilla mantereilla. Useimmat ihmiset eivät edes osaa kuvitella, millaista elämä olisi ilman niitä mukavuuksia, jotka Persianlahden vienti mahdollistaa. Kun Haber-Bosch-prosessi – kemiallinen reaktio, joka ruokkii puolta maailmaa – pysähtyy, lannoitepula johtaa elintarvikepulaan ja sitä kautta yhteiskunnan romahtamiseen. Persianlahden alue tuottaa noin kolmanneksen maailman ureasta ja neljänneksen ammoniakista, salmen sulkeutuminen on nostanut maailmanmarkkinahintoja jyrkästi ja jättänyt suuria lannoitelasteja loukkuun.
Persian lahden sota aiheuttaa energiakriisin, johon ollaan tulossa ensi kuun loppupuolella. Kysymys on ainoastaan siitä, kuinka paha kriisistä tulee. Jos Hormuzin salmi pysyy kiinni ja sota jatkuu, tulee kriisistä syvä. Kuukausia on öljyn hinta pysynyt maltillisena, koska sijoittajat ovat uskoneet sodan rauhanomaiseen ratkaisuun. Öljyn varmuusvarastojen ehtyessä ja sodan jatkuessa on öljyn hinta jälleen alkanut nousta. Brent-öljy nousi eilen 100 dollariin tynnyriltä. Oheinen kuva näyttää, että joka kerta kun Brent-öljy nousee 104 dollariin tynnyriltä ollaan ajauduttu taantumaan. Öljypula on aiheuttanut jo nyt varsinkin Aasiassa matkustusrajoituksia ja polttoaineiden säännöstelyä. Jalostetun öljyn pulaa lisää myös sota Venäjän ja Ukrainan välillä. Ukraina on kohdistanut iskuja Venäjän öljyn jalostuslaitoksiin. Tästä on seurannut, että Venäjä, joka on ollut diesel-öljyn suurin vientimaa, on kokonaan lopettanut diesel-öljyn viennin.
On suuri uhka, että nyt alkavana viikonloppuna Lähi-idän kriisin nousee uudelle tasolle, mikä merkitsee entistä haastavampia öljymarkkinoita. Markkinat rauhoittuvat vasta kun taantuma vähentää öljyn kysyntää. Sitä ennen maailman talous voi olla ennennäkemättömän kriisin partaalla.