7.6.2026 Viime perjantaina osakemarkkinat näyttivät epävakauden merkkejä. Hyvätkään talousuutiset eivät olleet merkityksellisiä, kun osakkeet rymisivät alaspäin. Samalla velkakirjojen korot nousivat. Kuva oikealla alhaalla, missä on kuvattu 30 vuoden USA:n valtion velkakirjojen korkojen kehitystä, on tämän hetken tärkein taloudellinen käyrä. Osakkeet ja valtioiden velkakirjat saattavat alkaa pian menettämään arvoaan hyvinkin nopeasti. Länsimaiden velkakriisi alkaa vihdoin näkemään myös markkinoilla.

Amerikkalaisten perheiden talous on ennen näkemättömien haasteiden edessä. Velkaisuus on huippulukemissa ja samoin maksukyvyttömyys ja konkurssit. Samaan aikaan ruuan, välttämättömyystarvikkeiden, energian ja vakuutusten hinnat ovat jyrkässä nousussa. Ei ihme, että amerikkalaisten luottamus talouteen on historiallisessa pohjalukemassa t.s. kuluttajien luottamusindeksi on saavuttanut matalimman arvonsa historiassa. Mutta reaalitodellisuudesta irti olevat pörssikurssit ovat jo pitkään rikkoneet huippulukemia. Alkaako tämän aika pian olemaan ohi?

Korkojen nousu kasvavan inflaation myötä nousi perjantaina pelon aiheeksi huolimatta hyvistä työllisyysluvuista. Inflaatio on nousupaineessa jo ennen Hormuzin salmen kiinni menemistä. Nousevan inflaation pelko tiputti Nasdaq-teknologiaindeksin arvoa lähes 5 %. Presidentti Trumpin kommentti talousuutisesta kertoo myös yleensä sijoittajien tavasta nähdä asioita: ”Juuri julkaistun erinomaisen työllisyysraportin perusteella osakkeiden pitäisi nousta, ei laskea… Näin on ollut jo 200 vuotta. Kasvu ei tarkoita inflaatiota! Miten muuten maa voisi saavuttaa SUURUUDEN??? Presidentti DJT”.

Niin kuin monet myös Trump on sokea inflaation vaaroille. Puhe hintainflaatiosta on sinänsä harhaanjohtavaa, sillä perimmiltään kyse on käytetyn valuutan ostoarvon heikkemisestä. Tähän vaikuttaa paljon Hormuzin salmen sulku, joka aiheuttaa pulaa öljystä, kaasusta, ureasta, rikistä, lannotteista ja heliumista. Asiaa ei auta vaikka keskuspankit aloittaisivat jälleen voimakkaan rahanpainannan. Lopulta valtion tulot romahtavat kun hyvinvointikustannukset nousevat. Lopulta valtion pakotteet tukevat markkinoita ja taloutta romahtamasta globaaliiin lamaan.
USA:n velka/BKT oli vain 32 % viimeksi kun oli suuri öljykriisi vuonna 1973. Kriisi johti 11 %:n inflaatioon ja 10 vuoden valtion velkakirjan korko oli 9 %. Kaikki G7 valtiot kokivat samanlaisia ongelmia kuten kuvassa vasemmalla alhaalla nähdään. Pahiten se vaikutti Iso-Britannian ja Japanin talouteeen. Koska velka/BKT oli tuolloin selvästi pienempi kuin nykyään, jäi valtioille enemmän operointitilaa kuin nyt, jolloin jo pieni taantuma saattaa laukaista velkaloukun. Tässä tilanteessa valtioille ei jää muuta mahdollisuutta kuin kaventaa menoja jyrkästi. Näin tehtiin vuonna 1973 ja siitä huolimatta korkotaso oli huomattavasti nykyistä korkeampi kuten taulukosta voidaan nähdä.
24.6.2026 Odotettu energiashokki on vielä tulematta. Öljyn hinnan kohtuullisen maltillinen hinta on hämmästyttänyt monia, sillä kyseessä on historian suurin energiakriisi. Yksi syy tähän on Kiinan suuri joustokyky. Se on pystynyt vähentämään hämmästyttävän paljon öljyn tuontia suurten öljyreserviensä ja teollisuutensa sopeutumiskyvyn ansiosta. Toisaalta matala öljyn hinta ja samalla maltillinen inflaatio on tällä hetkellä hyvin tärkeätä USA:lle. Voidaan siis myös epäillä, että on USA:n valtion taholta harrastettu markkinoiden manipulointia. Trumpin harrastama markkinoiden verbaalinen manipulaatio on ollut hyvin läpinäkyvää. Yhdysvaltojen ja Iranin välinen aiesopimusta (MOU) allekirjoitettettiin viikonloppuna. Tämä on rauhoittanut markkinoita. Sotavastaisuus USA:ssa, syksyn vaalit ja inflaatiopelot vievät USA:n pois sotimasta Lähi-Idässä toistaiseksi, vaikka vetäytyminen näyttää USA:n kannalta nöyryyttävänä ja antautumiselta. USA on suostumassa lähes kaikkiin Iranin vaatimuksiin. Trumpin kommenteista voi päätellä, että USA joutui pakon edessä perääntymään, koska Hormuzin salmen sulku uhkasi viedä globaaliin lamaan. Historiallisesti täysin poikkeavaa on, että öljyvarastojen maailmanlaajuinen pieneminen ja pohjan ollessa jo näkyvissä, öljyn hinta on ollut selvässä laskusuunnassa. Tämä hämmentää talousihmisiä ja ainoa löytyvä mahdollinen syy on, että odotukset maailman siirtymisestä voimakkaaseen taantumaan, jolloin öljyn kysyntä laskee.

Inflaatiota seurataan pääasiassa kahdella mittarilla kuluttajan hintahindeksillä (CPI) ja tuottajan hintaindeksillä (PPI). CPI mittaa myöhäisen vaiheen inflaatiota, hetkeä jolloin hinta on jo siirtynyt kuluttajalle. PPI taas mittaa aikaista inflaatiota, jolloin hinta on vasta muodostumassa tehtaassa tai tukkukaupassa. Tällä hetkellä USA:n PPI hinnat nousevat voimakkaasti. Viimeinen vuositason PPI oli 6,5 %, vastaava luku oli viimeksi pandemian aikana marraskuussa 2022. Kuva ohessa näyttää kuinka inflaatio-odotukset vaikuttavat korkoihin. Kahden vuoden valtionvelan korko on rikkonut pitkäaikaisen laskutrendin.

Sota lisää inflaatiopaneita, jotka ennen sotaakin olivat voimakkaat. Osakkeet ovat pysyneet nousuvoittoisina, vaikka kurssien heiluminen on voimakasta. USA:n ja länsimaiden velkaantumiskehityksessä ei näy laantumisen merkkejä ja keskuspankit joutuvat yhä jatkuvasti turvautumaan rahan painantaan ja tästä rahasta suuri osa päätyy osakemarkkinoille. Lähes ainoa asia, joka hillitsee osakkeiden nousua, on korkojen nouseminen. Kasvavat korot ovat myrkkyä ylivelkaisille maille. Trump tekee kaikkensa pitääkseen korot alhaalla.

USA:n velkaantumiskehityksessä ei näy pienintäkään hillintymistä. Alle vuosi sitten USA:n valtion velan velkakattoa nostettiin 5000 miljardilla dollarilla ja nyt USA:n valtion velka on jo noussut 3000 miljardia dollaria (kuva vasemmalla alhaalla). Tätä vauhtia joudutaan velkakaton uudelleen nostosta kiistelemään jo ensi vuonna. 3000 miljardin vuosittainen kasvu on täysin kestämätöntä ja velkakriisin täytyy lähestyä nopeasti. Ainoa velanhoitolääke, jonka USA:n keskuspankki FED:llä on mielessä on rahanpainanta ja oikealla alhaalla oleva kuva, jossa verrataan pörssi-indeksi 500:n kehitystä suhteessa FED:n taseeseen antaa karun, mutta todellisen kuvan pörssi-indeksin kehityksen syistä.