USA:n valtion velka ja kulllan arvo

4.11.2024 Nyt juuri presidentin vaaleja ennen USA:n talouden signaalit ovat ristiriitaisia. Maan BKT oli melko vahva, mutta luottamusindeksi kansalaisten keskuudessa matala. Jälkimmäistä ohjaa valtion kulutuksesta seuraava inflaatio. Valtio menot on saavuttanut lukeman 6750 miljardia dollaria talousvuonna 2024. Talouden huolia lisää se, että nyt vaalien aikaan valtion velka saavuttaa 36 000 miljardia dollaria ja jos Trump valitaan presidentiksi, saatetaan valtion tuloverotusta kaventaa ja yhtiöiden verotusta vähentää 21 %:sta 15 %:iin tarkoituksena vauhdittaa talouden kasvua. Tällä hetkellä markkinat ovat alkaneet hinnoittelemaan Trumpin voittoa. Tällöin myös huolta aiheuttaa miten inflaatio vaikuttaa velkakirjojen korkoihin.

Stanley Druckenmiller, joka on suurimman rahaston hoitaja USA:ssa, kertoo markkinoiden antavan signaalin Trumpin voitosta. Samoilla linjoilla on myös Mark Zuckenberg, Metan toimitusjohtaja, jolla on pääsy maailman suurimpaan tietokantaan, joka ylläpitää tietoa massojen käyttäytymisestä. Myös Ukrainan presidentti on alkanut valmistautumaan Trumpin voittoon. Se saattaa merkitä USA:n asettuen vähenemistä ja siten pakottaa nopeaan rauhan rakentamiseen. Amazonin perustaja ja Washington Postin omistaja on ollut avoimesti Trumpia vastaan. Nyt hän on kehottanut lehteään arvostelematta ehdokkaita. Näin hän yrittää saada paremmat neuvotteluasemat Trumpin kanssa, jos Trump haluaisikin jotenkin kostaa kohteluaan.

Riippumatta kuka tulee valituksi presidentiksi jää USA:lle vaihtoehdoiksi; 1) korottaa veroja, 2) painaa lisää velkakirjoja tai 3) painaa lisää rahaa. Vaihtoehto 3 lienee helpoin, koska sen seuraukset peittyy inflaatioon. Liiallinen velkaisuus vie lopulta valtion uskottavuuden, joka taas johtaa syvään taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin. Vaikka inflaation on nyt tippunut 10 %:sta 4 %:een ei se merkitse, että inflaatio olisi voitettu. Välttämätön rahanpainanta tulee lähitulevaisuudessa jälleen kasvattamaan inflaatiota. Viereinen kuva näyttää kuinka valtion velalla ja kullan arvolla näyttää olevan selvä korrelaatio,

17.11.2024 USA:n uuden presidentin valinta on heti vaikuttanut voimakkaasti talousmarkkinoihin. Pörssit ja USA:n dollari ovat vahvistuneet. Tätä myötä on myös dollarissa mitattu kullan arvo laskenut ainakin väliaikaisesti.

Onko dollari nyt siirtynyt pitempi aikaiseen nousuvaiheeseen? Tuskin, USA:n hallinto ja keskuspankki FED tulevat ajamaan heikomman dollarin politiikkaa. Miksi? Koska se on ainoa reaalitalouspoliittinen keino USA:lle selvitä vielä vähän pidempään näkyvissä olevasta valtion talouden velkakriisistä. Historiasta voidaan ymmärtää, että joka kerta kun maan valuutta ja velkaongelma asettuvat arvioitavaksi, valuutan arvo uhrataan. Näin on tapahtunut siis poikkeuksetta.

On esitetty teorioita, jotka estäisivät dollaria heikkenemästä. Yksi tälläinen on ns. 'dollar milkshake' teoria. Sen mukaan dollarin kysyntä reservivaluuttana pysyy vahvana muihin valuuttoihin nähden sijoittajien hakiessa korkotuottoa ja pitäessä dollaria turvavaluuttana. Maailmalla on paljon dollaripohjaista velkaa, joka myös pitää dollarin kysynnän korkealla. USA:n harjoittamalla korkopolitiikalla on suuri vaikutus eri maiden kykyyn hallita velkojaan.

USA:n ja myös muiden länsimaiden ongelmat kiteytyvät inflaation hallitsemiseen. Yleensä ajatellaan, että on inflaatio on sama kuin liikkeellä oleva rahan määrä. Onhan loogista, että kun enemmän rahaa jahtaa noin määrältään vakioina pysyviä tuotteiden ja palveluiden määriä, niiden hinta nousee. Jos rahaa tulee liikkeelle 20 % enemmän tämä johtaa yleensä myös 20 %:n nousuun tuotteiden ja palveluiden hinnassa. Sanakirjat ja kirjallisuus tarjoavat valitettavasti inflaation määritelmäksi vain tavaroiden ja palveluiden hinnan nousua, mikä vain lisää vaikean käsitteen ymmärtämistä.

Vuodet 2021-2022 olivat inflaation huippuvuosia ja lisäsivät amerikkalaisten polttoaine- ja ruokakustannuksia lähes 20 prosenttia. Arvioidaan, että keskimääräisesti amerikkalaisten ruokakorin vuosihinta on noussut 4000 dollaria vuodesta 2020 lähtien. USA:ssa inflaation nousun pääsyy on hallinnon lisääntynyt kulutus. Sama ongelma on myös muissa länsimaissa. Oheinen kuva alhaalla vasemmalla näyttää kuinka USA:n hallinnon kulutus on kasvanut vuosina 2007-2021. Räjähdysmäinen kasvu tapahtui Bidenin hallinnon alkaessa. Ei ole merkkejä siitä, että Trumpin hallinto jotenkin painaisi jarruja hallinnon kulutuksessa eikä tehnyt sitä edellisellä kaudellaan. Trumpin lause `the Greatest Economy Ever´ voi saada tulevaisuudessa taaksepäin katsottaessa aikaan ikäviä muistoja.

Vuonna 2020 FED lisäsi tasettaan 1400 miljardilla dollarilla yhden kuukauden aikana huhtikuussa 2020, joka on enemmän kuin FED koko 95 vuotisen historiansa aikana on painanut. Trumpin tulevalla kaudella inflaatio tulee kiihtymään kun hallinnon kulutus jatkuu entiseen malliin. Toisaalta sen avulla voidaaan yrittää lievittää valtion velkaongelmaa, kun dollarin arvo alkaa jälleen luisumaan alaspäin. Kuva alhaalla oikealla osoittaa, että on aivan sama kuka USA:ta hallitsee velan oton kannalta. Sama kehitys tulee jatkumaan myös uuden hallinnon aloittaessa kunnes velkakriisistä tulee ylitsepääsemätön, eikä siihen mene enää kauan. Tällä karkuun päässeellä junalla ei ole jarruja.