6.12.2025 Tällä hetkellä USA:n velka on noussut 41 kertaiseksi vuodesta 1981 lähtien. Silloin presidentti Reaganin hallinto katsoi, että on välttämätöntä nostaa valtion velkakattoa. Valtion velka oli tuolloin 930 miljardia dollaria. Sen jälkeen presidentit Jonsson, Nixon, Ford, Carter jne jatkoivat samalla tiellä. Lopputulos nähdään viereisessä kuvassa. Tällä hetkellä velan määrä on yli 38 000 miljardia dollaria. Kuvasta nähdään myös, että samaan aikaan maan bruttokansantuote (BKT) on noussut 3 000 miljardista. 30 000 miljardiin eli vain 10 kertaiseksi.

Kun velka siis kasvaa neljä kertaa nopeammin kuin tulot, ei lopputulos voi olla muuta kuin katastrofaalinen. Vain toisen maailmansodan piikkiarvo ylsi lähelle samaa tasoa maan historiassa. Samalla on kansalaisten säästöaste pienentynyt dramaattisesti ja inflaatio, joka edelleen pysyy tavoitetason yläpuolella, on syönyt dollarin arvoa.

Tätä tahtia vuosisadan puolivälissä BKT on noussut 28 kertaiseksi vuodesta 1980 ja vastaavalla ajalla velka on noussut 185 kertaiseksi. Sitä ennen väistämättä USA:n talouden romahtaa velkakriisiin.


22.12.2025 USA:n velkavuoren kasvaessa paljastuu myös maan hallintoa vaivaavat korruptio ja vääristetyt viralliset taloustiedot. Eli maa on saamassa piirteitä, jotka tavallisesti ymmärretään ns. banaanitasavaltojen ongelmaksi. Lisäksi maata vaivaa inflaatio, vaikka viimeisimmät viralliset inflaatiotiedot kertoivat inflaation lievästä heikentymistä.

Trumpin hallinto väittää, että he ovat saaneet inflaation kontrolliin. Trumpin lähin talousasioiden neuvonantaja Stephan Miran väittää, että ‘markkinoihin pohjautuva’ inflaation olisi lähempänä tavoitelukua 2 %, vaikka viralliset inflaatiomittarit kuten kuluttujahintaindeksi (CPI) on lähempänä 3%:ia. Miran on ehdottanut FED:iä leikkaamaan korkoja kerralla 0,5% tavallisen 0,2%:n sijaan. Toisaalta monet FED:n viranomaiset ovat sitä mieltä, että inflaatio ei edelleenkään ole kontrollissa. Inflaatiopaineet näkyvät lähes puolessa niistä mittareista, joita käytetään henkilökohtaisessa kulutusmenoissa (PCE).
Kuinka akateemisesti koulutetuilla ihmisillä voi olla niin erilainen käsitys inflaation luonteesta. Todellisuudessa koko inflaation virallinen käsitys on ollut lähinnä vitsi jo vuosia. Kiistan kohteena on ollut vain kuvitteellisia inflaatiolukuja, jotka eivät vastaa todellisuutta. Suurin osa luvuista joita FED käyttää laskennassa eivät ole markkinapohjaisia vaan FED:n keksimiä. Lukuihin ei koskaan oteta mukaan energian tai ruuan hintaa. Luvuissa väitetään mm., että terveyshoidon kustannukset nousevat 2-5% vuosittain. Jos kysyy asiaa keneltä tahansa amerikkalaiselta ovat nämä luvut todellisuudessa selvästi korkeampia.

Tyypilliset amerikkalaisen nelihenkisen perheen tämän vuosikulut ovat virallisesti mitattujen tilastojen mukakaan tällä hetkellä:

Lastenhoito: 32 773 dollaria

Asuminen: 23 267 dollaria

Ruoka: 14 717 dollaria

Kuljetus: 14 828 dollaria

Terveydenhuolto: 10 567 dollaria

Muut välttämättömyystarvikkeet: 21 857 dollaria

Vaadittu nettotulo: 118 009 dollaria

Kun tähän lisätään liittovaltion, osavaltion ja FICA-verot, jotka ovat noin 18 500 dollaria, ja sadaan elämiseen vaadittu bruttotulo, joka on 136 500 dollaria.

Lastenhoito saattaa tuntua luvuissa korkealta mutta toisaalta asumiskustannukset taas pieneltä. Keskimääräinen asuntojen hinta Yhdysvalloissa on nyt yli 500 000 dollaria. 500 000 dollarin asuntolainan ottaminen 6,2 prosentin korolla johtaisi 3 047,41 dollarin kuukausittaiseen asuntolainan lyhennykseen.

Näitäkin tilastoja arvioimalla voi päätellä, että virallisia inflaatiolukuja vääristellään, jotta voitaisiin peitellä se tosiasia, että maassa on elintaso laskenut jo vuosikymmeniä. Kansalaiset ovat tästä hyvin tietoisia, mutta media ja viranomaiset eivät tahdo sitä myöntää.

1950-luvulla amerikkalainen perhe tuli hyvin toimeen yhden vanhemman palkalla. Tänä päivänä ovat molemmat vanhemmat työssä ja monilla perheillä on jättimäiset asunto-, luottokortti-, auto- ja mahdolliset opintovelat. Tämä ei olisi mahdollista, jos inflaatioluvut olisivat lähelläkään virallisesti ilmoitettuja. Näillä luvuilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Usein vedotaan siihen, että amerikkalaiset vaurastuvat, koska osakekurssit nousevat jyrkästi. On totta, että pörssi-indeksi S&P on noussut 400 % viimeisten 20 vuoden aikana. Mutta osakkeiden arvoja mitataan dollareilla, jonka arvo on pudonnut 40 % tuona aikana. Jos mitataan S&P:n arvoa kullassa, jonka reaaliarvo on säilynyt ajan saatossa, saadaankin viereisen kuvan kaltainen käyrä. Sen mukaan osakkeiden arvo onkin ollut enimmäkseen laskusuunnassa viimeisten 20 vuoden aikana. Markkinat kertovat näin maan todellisen tilan.