Kullan hiinnan viikkokartta näyttää kullan hinnan hurjan viime aikojen nousun.
13.10.2024 USA:n keskuspankki FED, joka lienee vaikutusvaltaisin taloudellinen instituutio maailmassa, on päättänyt tehdä rahasta halvempaa. FED on lähtenyt aggressiiviseen elvytyspolitiikkaan vielä kun USA:n talous on kasvu-uralla. Kun FED viimeksi leikkasi korkoa 0,5 %:ia oli USA jo taantumassa. Nyt talous on kasvanut n. 3%:ia vuodessa FED:n tehdessä vastaavan suuruisen koron leikkauksen. Samalla kun dollari on heikentynyt on kullan arvo kasvanut räjähdysmäisesti (viereinen kuva). Tällä hetkellä kullan arvo on korjausliikkeen tarpeessa.
Markkinat odottavat taantuman alkamista ja jotkut sijoittajat ovat sitä mieltä, että se on jo alkanut. Taantuma hyödyttää velkaisten länsimaiden talouksia, koska se antaa perusteen leikata korkoa alle inflaatiotason, mikä tekee velan maksamisen halvemmaksi.
FED on siis lähtenyt jälleen talouden määrällisen elvytyksen tielle. Samaan aikaan monen asiantuntijan mielestä inflaatiota ei ole vielä kesytetty, vaikka viralliset inflaatiomittarit ovat osoittaneen selkeää laskua. Jos inflaatio pysyy tai jopa nousee nykytasosta, tilanne osoittautuu sikäli hankalaksi, että ei edes historian jyrkin korkojen korotus sykli saanut inflaatioita kuriin. Samalla korkojen nousu on vienyt maan hallintoa lähemmäksi konkurssia maan velanhoitokustannusten noustessa.
Inflaatio merkitsee rahan arvon heikkenemistä. Voidaanko tätä kehitystä mitenkään estää? Näyttää vahvasti siltä, että ei. Suurin syy on maan velkaspiraali, johon ei kenelläkään ole edes mitään yritystä hillitä. Kasvavat velanhoitokustannukset lisäävät maan budjettivajetta, joka aiheuttaa velkaa pitää otta lisää, mikä taas lisää korkokustannuksia. Näin ollaan kierteessä, josta ei ole ulospääsyä. Nimenomaan maan kasvavat velanhoitokustannukset pakottavat FED:n laskemaan korkoja, ostamaan valtion velkakirjoja ja aloittamaan talouden elvytystoimet. FED:n suorittamat toimet lisäävät maan rahavarantoja, joka lisää inflaatioita ja nostaa samalla valtion menoja.
Kuvassa alhaalla vasemmalla USA:n valtion budjetti talousvuodelta 2024. Siitä nähdään, että korkokustannukset muodostavat jo maan toiseksi suurimman kuluerän. Ei mene montakaan kuukautta kun korkokustannukset ylittävät sosiaaliturvakustannukset ja näin korkojen maksuista tulee maan budjetin suurin yksittäinen kulu.
Kukaan poliitikko ei suostu valtion tukien leikkaamiseen vaan pikemmin ovat niitä kasvattamassa. Varsinkin kun ns. baby boomers - ikäluokka, joka muodostaa 22 % maan populaatiosta, on tulossa eläkeikään. Tukien leikkaaminen merkitsisi nyt varmaa äänien menetystä vaaleissa. Lisäksi geopoliittisista syistä ei myöskään voida puolustusmenoja leikata ollaan jo tiellä, jossa valtion velka tulee lähivuosina vain jatkamaan kasvuaan. Maan hallitus ei voi hidastaa kulutuksen kasvua puhumattakaan erilaisista leikkauksista.
Entä verotulot? Voisiko niiden lisääminen auttaa? Tästä ei ole apua. Vaikka veroprosentti nousisi 100:aan se ei estäisi valtion velan kasvua. Forbesin mukaan maassa on 806 miljardööriä, Näiden omaisuuden konfiskointi auttaisi maata yhden vuoden eteenpäin. On varmaa, että nykyinen velan kasvun trendi on väjäämätön.
Kuvassa oikealla alhaalla nähdään USA:n korkojen kasvun historia. Vast´ikään korkojen maksu ylitti 1000 miljardia dollaria vuodessa. USA:n velkatilanteen heiketessä ulkomaalaisten USA:n velkakirjojen ostajien into ostaa USA:n velkaa laantuu.
22.10.2014 USA:n tatlouden lähitulevaisuuden näkymät eivät ole hyvät. Vielä vuonna 2023 bruttokansantuote (BKT) nousi 3,4 %, mikä antoi toiveita talouden elpymisestä. Vuoden 2024 BKT kuitenkin on tippunut 1,6 %:iin. Ja vuoden 2025 ennuste näyttää BKT:n heikkevän edelleen. Tilanne alkaa näyttämään heikommalta kuin vain lyhyt aikaiselta taantumalta. Samalla dollari on paineen alla inflaatiopaineessa ja kestämättömän velkataakan alla. Samalla ulkomaalaisten sijoittajien into ostaa USA:n velkakirjoja heikkenee, mikä voi lopulta uhata dollarin asemaa maailman reservivaluuttana.
USA:n asuntomarkkinat muodostavat todellisen aikapommin, jossa on tuhansia miljardeja vuonna 2026 lankeavia velkoja. Tällöin maksukyvyttömyys uhkaa koko alaa, joka on nojautunut matalaan korkotasoon. FED:n korkojen nosto kierros on pahentanut ongelmaa, joka uhkaa koko maan talousjärjestelmää.
USA:n taloutta aktiivisesti seuraavat tietävät, että maan todellinen työllisyystilanne on selvästi heikompi kuin virallisista tilastoista voisi päätellä. Maan työmarkkinatilanne on heikentynyt lisääntyvän automaation ja ulkoistamisen seurauksena.
Jos haluaa varautua ensi vuoden talouskriisin, arvometallien osto näyttää jälleen olevan viisasta. Kullan hinta rikkoa jatkuvasti kaikkien aikojen huippulukemia. Seuraava merkittävän korjausliike saattaa kaikkien aikojen ostopaikka.
Kullan arvo on dollareina on noussut 28,1% vuoden alusta ja euroina 27,1%. Jos verrataan vuoden takaisiin arvoihin luvut ovat 42,3 % ja 35,0 %. Kysymys milloin voisi olla aika suuremman korjausliikkeen kiinnostaa sijoittajia. On olemassa näkökantoja, jotka puoltavat ajatusta, että kullan hinta ei olisikaan vielä ääriarvossaan. Kesäkuusta 2023 dollareina ja lokakuusta 2023 euroina kullan arvo on jatkuvasti saanut uusia kaikkien aikojen huippuarvoja. Tällä hetkellä on vaikea kuvitella, että kullan hinta ei ylittänyt 2000 dollarin arvoa melkein neljään vuoteen ja nyt noussut yli reilut 30 % alle puolessa vuodessa.
Oheinen kuva näyttää näyttää vuodesta 1970 lähtien kullan nimellisen hinnan, kullan inflaatiokorjatun hinnan ja taantumakaudet USA:ssa. Kuvan perusteella kullan arvo, jos inflaatio huomioidaan onkin juuri tällä hetkellä hieman alle vuoden 1980 tammikuussa olevan arvon. Tällä perusteella voisi kullalla olla vielä nousuvaraa. Lisäksi nousu 2000-luvulla on selvästi maltillisempi kuin 1970-luvulla.
Tähän täytyy myös huomata, että inflaation laskutapa on oleellisesti muuttunut. Tavalla, jolla se on laskettu viimeisten runsaa 40 vuoden aikana, antaa selvästi pienemmän inflaatioluvun kuin aikaisemmin ja näin kaikkien aikojen huipun pitäisi olla vielä korkeampi, jos silloin olisi käytetty nykyistä laskentatapaa.
On siis täysin mahdollista, että kulta edelleen jatkaa nousuaan. Myös kullan kysyntä on pysynyt korkealla keskuspankkien jatkaessa kultaostojaan ja geopolittisten kriisien syventyessä. Lisäksi korkojen laskeminen lisää painetta varallisuuden siirtymiseen kultaan.