14.8.2025 Kuuluisa suursijoittaja Warren Buffet varoitti, että yht´äkkinen yllättävä markkinashokki voi aiheuttaa vaarallisen ketjureaktion talousjärjestelmään. Erityisesti hänellä oli mielessä johdannaismarkkinat, jotka hän nimesi "taloudellisiksi joukkotuhoaseiksi". Näillä instrumenteilla on laaja yhteys kaikkialle talousjärjestelmässä. Esim. lento- ja energiayhtiöt spekuloivat öljyyn liittyvillä johdannaisilla. Jos öljyn hinta likkuu nopeasti ja odottamatta, häviävällä puolella oleva kaupan vastapuoli, voi joutua maksamaan jättimäisiä summia. Tällainen voi aiheutta pelkoa, epävarmuutta ja paniikkia laajasti. Jos tappion osapuolena on pankki, ongelmasta tulee nopeasti systeeminen kriisi.

Sota USA, Israelin ja Iranin välillä ei ole ohi ja yhteenotto USA:n ja Iranin välillä näyttää jossain vaiheessa välttämättömältä. Kun sota alkaa, siitä seuraa lähes väistämättä öljyn ja kaasun jakelun häiriöitä Persian lahdella.

Hormuzin salmi, joka yhdistää Persian lahden muuhun maailmaan, on hyvin kapea. Sen kapein kohta on ainoastaan 3,2 km leveä. Viidellä mailman kymmenen suurimman öljyntuottajan joukossa on valtion rajana Persian lahti. Näitä ovat Saudi-Arabia, Iran, Irak, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ja Kuwait. Lisäksi siellä on Qatar, joka on maailman suurin nestemäisen kaasun tuottaja. Näin Hormuzin salmesta muodostuu maailman tärkein energian viennin väylä eikä sille ole vaihtoehtoa. Salmen läpi kulkee n. 20 % maailman öljyvaroista ja myös 20 % nestemäisestä kaasusta.

Jos energian vienti Hormuzin salmen läpi estyy, se aiheuttaa globaalin energiakriisin öljyn hinnan lähtiessä jyrkkään nousuun ja samalla talousjärjestelmä ajautuu kaaokseen. Iran voi halutessaan sulkea Hormuzin salmen eikä sitä voi kukaan estää. Analyytikkojen mukaan salmen uudelleen avaus kestää viikkoja. Pentagonin mukaan USA:n laivasto ei kykene pitämään salmea auki täysimittaisessa sodassa.

Jos 20 % maailman energiaviennistä estyy, kyseessä on suuri määrä (katso oheinen kuva). Vuoden 1973 öljykriisissä 9 % maailman energiavaroista katosi. Vuoden 1979 kriisissä hävisi 6 % öljystä ja vuonna 1990 Kuwaitin kriisin aikaan 7 %.

Siis jos Hormuzin salmi sulkeutuu, siitä seuraa historian suurin shokki öljymarkkinoille. Vuoden 1973 kriisissä öljyn hinta nelinkertaistui ja vastaava kriisi nykyään nostaisi öljyn hinnan helposti 275 $ barrelilta,

Toisin kuin aikaisemmat kriisit, tätä kriisiä ei voi ratkaista rahan painamisella. Keskuspankit voivat parantaa markkinoiden likviditeettiä, mutta eivät voi tuottaa öljyä.

25.8.2025 Kun Nixon 15. elokuuta 1971 irrotti dollarin kultasidonnaisuudesta, sinetöikö hän samalla dollarin lopullisen kohtalon? Nixon kertoi televisiossa, että dollarin arvon irrottaminen kultasidonneisuudesta on vain väliaikaista ja että dollarin arvo on tulevaisuudessa yhtä suuri kuin nykyään. Samalla FED ja USA:n valtionvarainministeriö vakuuttivat, että kultariippuvuus vain estää dollarin arvoa kohoamasta. Tosiasia kuitenkin on, että dollarin ostovoima on tippunut 99 % vuodesta 1971 lähtien jos verrataan sen arvoa kullan arvoon. Samaan aikaan on kullan arvo noussut 8000 %:ia.

Jos edelleen tarkastellaan kyseistä ajanjaksoa vuoden 1971 jälkeen ja katsotaan kuinka on käynyt julkisen velan (viereinen kuva). Se oli vuonna 1971 398 miljardia dollaria ja vuonna 2025 se on 37 200 miljardia dollaria. Historia opettaa sen, että kun valuuttaa ei sidota mihinkään, se yllyttää velanottoon. Ja samalla valuutan ostokyky heikkenee.

Velkaongelma ei ole pelkästään USA:n ongelma, vaan se koskee koko maailmaa. Kuvassa vasemmalla alhaalla nähdään, kuinka nopeasti on globaali velka kasvanut viime vuosikymmeninä. Vuonna 1997 maailman laajuinen velka oli 30 000 000 miljardia ja vuonna 2025 velka on kymmenkertaistunut 300 000 000 miljardiin dollariin. Poliitikot ja talousasiantuntijat ovat hypnotisoineet ihmismassat uskomaan, että tällainen velkataso on kontrollissa. Samaan aikaan keskuspankit varautuvat tulevaan velkakriisiin ennätysmäisin kultaostoin (kuva oikealla alhaalla).