10.9.2026 Sodat Lähi-Idässä ja Ukrainassa ovat pääasiallisia syitä siihen, että globaalit energiavarastot ovat ehtymässä ja energian hinta nousee. Dieselöljyn hinta rikkoo nyt ennätyksiä ja nousu tulee jatkumaan lähikuukaudet.
Huolimatta öljyntuotannon elvytysyrityksistä, on petrolin strateginen varasto USA:ssa ehtymässä huolestuttavaa vauhtia, kuten viereisestä kuvasta voidaan nähdä. Jos varasto alenee punaisen viivan alle (252,4 miljoonaa barrelia) täytynee USA:n hallinnon julistaa jonkinlainen kansallinen vakava energiajakelun häiriö. Jotta vältyttäisiin vakavalta energiakriisiltä täytyy Trumpin hallinnon joko saada Iranin sota lopetettua ja Hormuzin salmi täysin auki, julistaa kansallinen energiakriisi tai painostaa kansainvälistä energiajärjestöä (IEA) toteuttamaan muita hätätilanteisiin tarkoitettujen varastojen vapauttamisia.
Suurta huolestuneisuutta länsimaiden talouksissa aiheuttaa velkakirjojen korkojen nousu. USA:n velka nousi viime kuussa yli 40000 miljardin dollarin, joka on 123 % maan bruttokansantuotteesta. Amerikan velkakirjojen ostajia on aina riittänyt ja tästä voidaan kiittää dollarin reservivaluutta-asemaa. Velkakirjojen ostajien jono on kuitenkin nyt lyhentynyt. Pelkästään kesäkuussa väheni USA:n valtion velkakirjojen omistajien määrä 72 miljardilla dollarilla, Kiinan omistamat velkakirjat ovat alimmillaan sitten vuoden 2008 finanssikriisin ja tämän vuoden uusista valtion velkakirjoista ulkomaalaisten ostamia on vain 7 prosenttia. Ostajia on karkoittanut USA:n hallinnon toimintakyvyn puute, kun budjettisopuun on ollut vaikea päästä ja valtion kulutuksen porsaanreikiä ei ole saatu tukittua.
USA:n velkakirjojen ostajien puute ajaa hallinnon kulutuksen leikkauksiin. Tämä merkitsee ensisijaisesti leikkauksia sosiaaliturvaan. Valtion maksamat korot ylittävät jo maan puolustusmenot. Hallinnon holtiton kulutus nostaa maan inflaatiota ja maan vasemmistosiipi lupaa vain lisätä kulutusta.
Etupäässä maan demokraattipuolueessa olevat todella kuvittelevat maan voivan luoda loputtomasti varoja tyhjästä ilman ikäviä seurauksia. Samanlaisessa tilanteessa USA oli viimeksi 1971. Tällöin velkaantuminen Vietnamin sodan ja historiallisen valtion kulutuksen vuoksi johti dollarin kultasidonnaisuuden päättämiseen. Sen jälkeen vuosikymmenen aikana kuluttajahinnat kaksinkertaistuivat ja pörssi-indeksi Dow Jones päättyi vuosikymmenen lopussa samaan arvoon kuin alkoi vuosikymmenen alussa. Kun ottaa inflaation huomioon käytännössä indeksin arvo puolittui. Samaan aikaan kullan arvo nousi 35 dollarista 850 dollariiin ja öljyn hinta nousi 3,4 dollarista barrelilta 30 dollariin barrelilta.
USA:n keskuspankin FED:n uusi pääjohtaja Scott Bessett painostaa maan valtiovarainministeriötä ostamaan enemmän sen omia pitkän aikavälin velkakirjoja. Iranin sodan jälkeen ovat velkakirjojen korot nousseet ja siis velkakirjojen arvot laskeneet kuten kuvassa vasemmalla alhaalla nähdään. Kaikki ovat korkeammalla kuin vuosi sitten. 30 vuoden velkakirjojen korot ovat korkeammalla kuin vuonna 2007 (kuva alhaalla oikealla).
