11.2.2025 Pörssi- ja valuuttakurssit heiluvat voimakkaasti Trumpin hallinnon asettaessa koko ajan uusia tariffeja. Trumpin tarkoituksena on suojella omaa teollisuutta ja myös palauttaa palauttaa muihin maihin siirtyneitä teollisuuslaitoksia takaisin USA:han.

Kun Kiina liittyi Maailman kauppajärjestöön (WTO, World Trade Organization) vuonna 2001, Kiina ryhtyi hyväksi käyttämään järjestön tarjoamia etuja ja samalla maan hallitus alkoi voimakkaasti tukemaan Kiinan teollisuutta. Näin Kiina pystyi tuomaan markkinoille ympäri maailmaa tuotteita epärealistisen halvalla ja näin se tehnyt viimeiset 25 vuotta. Tästä on aiheutunut teollisuuden ja työpaikkojen voimakas siirtyminen USA:sta halvempiin maihin kuten oheisesta kuvasta nähdään. Se kuvaa teollisuustyöpaikkojen määrää viimeisten 75 vuoden ajalta. Tätä taustaa vasten ymmärtää Trumpin hallinnon asettamat 25 % tariffit Kiinasta tuotuihin tuotteisiin.

Tekoälystä (AI) tulee ja on jo tullut erittäin tärkeä kehittyneille maille. AI vaatii valtavasti sähköä ja mm. Apple on maksanut miljardeja, jotta lähellä oleva ydinvoimala on pystynyt tuottamaan yritykselle tarvittavan sähkön. Sama ongelma on kaikilla suurilla teknologiayrityksillä maassa. Lisääntyvä sähkön tarve vaatii suuria määriä uusia muuntajia, muuntamaan sähkö käyttökelpoiseen muotoon. Muuntajista on nyt suuri pula ja uutta muuntajaa voi joutua odottamaan jopa 3 vuotta. Lisäksi tällä hetkellä on 35 %:n todennäköisyys sille, että muuntaja tulee Kiinasta. Tämän vuoksi Trumpin teräkselle asetetut tuontitullien odotetaan nostavat USA:n omaa muuntajateollisuutta.

Kullan hinta jatkaa jyrkkää nousuaan ja jatkuvasti rikkoutuu kullan historian korkein arvo dollareina. Maiden hallitukset, keskuspankit ja myös monet yritykset vaihtavat dollareitaan kultaan. Tällä on USA:lla omat haittavaiksensa.

USA:n hallinnossa on Bidenin aikana syntynyt valtavat määrät turhaa veronmaksajien rahojen kulutusta. Tästä on esimerkkinä USAID kehitysapuvirasto. Virasto on jakanut 40 miljardia dollaria vuosittain rahaa ulkoimaille. Kohteina on ollut esim. vietnamilaisten sähköautot, sukupuolenvaihdosleikkaukset Guatemalassa, uuden Seesamtie-lastenohjelman tuottaminen Irakissa ja Kuuban mediaekosysteemin uudelleenrakentanen. Trumpin hallinto ajaa koko viraston lakkauttamista. Joka tapauksessa Elon Muskin tiimin ja tekoälyn avustamana on laskettu, että USA voisi säästää satoja miljardeja veronmaksajien rahoja. Tämä alkaa lähestymään USA.n vuosittain maksamia valtio velanhoitokuluja (yli 1000 miljardia dollaria). Näillä leikkauksilla voisi USA jälleen siirtää velkakriisiä eteenpäin ja tilannetta parantaa uusi mahdollisuus talouskasvulle.

USA:n bujettivajeen kehitys näyttää synkältä.

23.2.2025 USA:n suurta huomiota saanut DOGE:n (Department of Government Efficiency) on voimakkaalla kädellä puuttunut USA:n virastojen harjoittamaan 'turhaan' kulutukseen ja on irtisanonut suuren määrän valtion työtekijöitä. Edellä olevassa tekstissä (11.2.2025) ounasteltiin, että tästä voisi olla suuri apu valtion velkakriisissä. Kuitenkin kun tarkastellaan valtion budjettia tarkemmiin ottaen huomioon jo suunnitellut kulut huomataan, että ilo oli kuitenkin ennenaikainen. Liittovaltion kulutus leikkauksista huolimatta on edelleen holtitonta ja edesvastuutonta.

Kun nyt tarkastelee USA:n valtion bujettisuunnitelmaa, voidaan havaita USA:n kongressi on edelleen kasvattamassa valtion budejttivajetta. Suunnitelmissa on lisätä vajetta 6000 miljardilla dollarilla seuraan vuosikymmenen aikana: Lisäykset koostuvat seuraavista menoeristä; veroleikkaukset +4500 miljardia dollaria, rikollisuuden torjunta ja rajakontrolli +110 miljardia, Pentagon + 100 miljardia, kotimaan turvallisuus +90 miljardia, lisääntyvään valtion velkojen korkoon + 1200 miljardia. Näistä elemnteistä koostuu yhteensä tuo mainittu 6000 miljardin dollarin lisäys.

Leikkausten vaikutus on 1502 miljardia dollaria. Tämä saattaa kuulostaa suurelta, mutta on vain 1,7 %:ia vuosien 2026 -2035 talousbudjetista. Seuraavan kymmenen vuoden aikana budjettivaje tulee lisääntymään 22000 miljardilla dollarilla. Tällöin vuonna 2035 tulee valtion velka olemaan noin 60000 miljardia dollaria nykyisen 36000 miljardin dollarin sijaan.

Kaiken lisäksi nämä valtion budettitoimiston virallisten lukujen tiedetään historiasta olevan liian ruusuiset eli edellä oleva laskelma perustuu 'best case' näkymään. Laskelmassa ei huomioida esim. taantuman vaikutusta, mahdollista sotaa tai luonnonkatastrofia.

Valtion budjettitoimisto projisoi kehitystä edelleen vuosisadan puoliväliin käyttäen samaa ruusuista näkemystä. Sen mukaan vuonna 2050 valtion velka on 150 000 miljardia dollaria. Rebublikaanienemmistö yksinkertaisesti jättää huomioimatta, että elefantti on jo astunut posliinikauppaan.

Kun valtion velka kasvaa vähintään edellä kuvatulla tavalla tulee jo pelkästään velkojen korkojen maksusta melkoinen ongelma. Ensimmäisen kerran velkojen korot ylittivät 1000 miljardin dollarin talousvuonna 2023. Tällöin maksettiin korkokuluja yhteensä 1130 miljardia dollaria. Neljän ensimmäisen kuukauden aikana vuonna 2025 on maksettua korkoa enemmän kuin on maan terveydenhuoltoon tai kansalliseen puolustukseen kulunut varoja. Vaikka inflaatio pysyy korkeana on FED leikannut nyt korkoja, jotta saataisiin vähän helpostusta korkokuluihin. Tällä hetkellä valtion budjetista 18 % kuluu velkojen korkoihin ja vuonna 2035 luku on 22 % ja vosisadan puolessa välissä 40 %.