6.4.2025 USA:n hallinnon asettaessa jatkuvasti uusia tulleja, ovat pörssikurssit alkaneet osoittamaan romahduksen merkkejä. Trump kertoo, että tullit ovat osa 'taloudellista vallankumousta'.

Taloustieteilijä Ludwig von Mises kirjoittaa kirjassaan 'kaikkivoipa hallinto' ("Omnipotent Government", (1944)): "Protektionismin filosofia on sodan filosofiaa. Protektionismin luonnollinen seuraus on sota. Valtio voi harjoittaa taloudellisen nationalismin politiikkaa vain taistelemalla niitä vastaan, jotka ovat sitoutuneet vapaan kaupan ideaaliin. Politiikka, jossa valtio edistää omia etujaan muiden kustannuksella luo konfliktin ja vie sotaan." Samanlaisen päätelmän esitti Warren Buffet jokin kuukausi sitten sanoessan että tullit ovat "sotatoimi". Tällaisten visioiden edessä voidaan sanoa, että voimakkaiden tullien asettaminen on vakava asia.

S&P500 indeksi romahti viime viikolla 20 %. Presidetti Trumpin keskiviikon ilmoitus lisätulleista pyyhki varallisuutta pois 4000 miljardin edestä 48 tunnissa ja merkittävä lisäpudotus tapahtui perjantaina. Tekeekö tullit Amerikasta jälleen mahtavan ("make American great again l. MAGA") vain alkoiko nyt se suuri romahdus, jota on pitkään odotettu. Trumpin hallinto itse odottaa, että notkahdukset ovat väliaikaisia ja että pitkällä tähtäimella USA:n talous nousee uuteen loistokauteen. Oheinen kuva näyttää kuinka S&P 500 indeksi meni alle 200 liikkuvan keskiarvon, joka viittaa mahdollisuuteen laskumarkkinoihin siirtymiselle. Näin suuri ero kurssihinnan ja 200 liikkuvan keskiarvon välillä on viimeksi nähty finanssikriisin aikaan vuonna 2009. Toisaalta on lähes varmaa, että pörssit ylireagoivat USA:n tulli-ilmoituksiin ja merkittävä korjausliike ylöspäin on odotettavissa. Siitä huolimatta pitkässä juoksussa on aivan mahdollista, että nyt ollaan siirrytty pitkäaikaisempaan laskumarkkkinaan. Onhan osakkeet olleet jo pitkään yliarvostetussa tilassa ja monen tekniset indikaattorit viittaavat siihen, että on laskun aika.

Trumpin hallinnon ajattelun mukaan on epäreilua, että muut maat pitävät voimassa isompia tuontitulleja kuin USA asettaa heille. Tämä lisää heidän mukaansa kauppataseen vajetta ja vie maasta teollisuustoimintaa ja työpaikkoja heikentäen maan kilpailukykyä maailman markkinoilla. Trumpin hallinnon suuret liikkeet tullien asettamisessa vaikuttaa monen asiantuntijan mielestä holtittomalta ja tuo suurta epävakautta maailman markkinoilla. Toisten asiantuntijoiden mielestä kuitenkin pitkäaikainen lopputulos voi olla positiivinen. Trumpin hallinnon mielestä kahdenkeskinen tullivapaus eli eräänlainen vapaakauppa lopulta olisi tavoiteltavaa ja reilua.

Vasemmalla alhaalla nähdään Trumpin esittämä taulu siitä, siitä millä logiikalla on vastatulleja tarkoitus asettaa. Nähdään, että USA:n asettamien vastatullien suuruus on joko yhtäsuuri (pienissä tulleissa) tai 50 % pienempi kuin valtion asettama tuli USA:ssa (suurissa tulleissa). Kritiikkiä on esitetty lukujen luotettavuudessa. Esim. Kiinan asettaman tuontitullit eivät ole 67 %. 20 % olisi lähempänä todellisuutta. Myös EU ei aseta 39 % tulleja USA:lle. Siis millä logiikalla luvut on saatu? Kaava on yksikertaisesti USA:n kauppataseen vaje/tuonti USA:sta. Näin Trump yrittää rangaista maita, jotka tuovat USA:han tavaraa enemmäin kuin mitä USA näihin maihin vie. Tämän logiikan mukainen taulu on oikealla alhaalla.

Tällainen logiikka ei ole aivan vedenpitävä. Totta kai USA:lla on suuri kauppataseen vaje sellaisiin maihin kuten Vietnam, jossa bruttokansantuote asukasta kohden on 4282 dollaria ja teollisuustyötekijän keskipalkka 1,22 $ tunnissa. Eli syy miksi USA tekee vaatteet, kengät ja muut tavarat Vienamissa on se, että se on ja pysyy merkittävästi edullisempana. USA:ssa BKT asukasta kohden on 82796 $ asukasta kohden eli valtava ero Vienamilaiseen verrattuna. On siis itsestään selvää, että USA ostaa enemmän Vietnamista kuin Vietnam USA:sta.

Perjantaina Kiina ilmoitti laittavansa vastaavasti uusiksi vastatulleiksi 34 % USA:n tuotteille. Tämä aiheutti pörsseissä valtavan osakkeiden myyntipaniikin. Mutta antaako tämä kuitenkin vielä lopulta hyvän ostopaikan? Saattaa olla, mutta sitä ennen tuskaa on luvassa lisää.

Loppujen lopuksi tämä kaikki saattaa olla osa jotain suurempaa suunnitelmaa. Tällaisia voivat olla esim. pyrkimys korkojen laskemiseen, jotta jättiläismäinen kansallinen velka saataisiin edes väliaikaisesti jonkinlaiseen kontrolliin. Toisaalta tämä vois asettaa maailman johtajat saman pöydän ääreen pohtimaan pitäisikö maaiman talouden peruspilareihin tehdä perustavaa laatua olevia muutoksia.