5.3.2026 Syntyneellä uudella Lähi-Idän sodalla on monenlaisia vaikutuksia maailman talouteen. Varsinkin laivaliikenteen rajoittamisella Hormuzin salmessa on melkoisia vaikutuksia sekä öljy- että lannoitemarkkinoilla.

Öljyn hinnan nousu on alkanut ja on viime päivät noussut melkoisesti. Warren Buffett on kuvannut johdannaiskauppaa taloudellisena joukkotuhoaseena. Öljyyn liiittyy myös erilaisia johdannaisia, joita esim. lento- ja energiayhtiöt käyttävät hintaspekulaation välineinä. Jos öljyn hinta nousee nopeasti, saattaa vastapuoli kohdata suuria maksuvaatimuksia, jotka voivat johtaa marginaalivaatimuksiin, likviditeettikriiseihin ja mahdollisesti pakollisiin omaisuuden myynteihin. Tällaisesta toiminnasta aiheutuvat tappiot pysyvät harvoin rajattuina. Yhden järjestelmän osan maksukyvyttömyys levittää riskiä muualle. Jos merkittävä toimija ei pysty kattamaan riskiään, se vaarantaa vastapuolensa. Jos yksi näistä on merkittävä pankki, ongelmasta tulee nopeasti systeeminen. Koska johdannaiset ovat niin tiiviisti toisiinsa kytköksissä ja niihin voi liittyä valtavia rahasummia, vahingot voivat kasvaa nopeasti ja arvaamattomasti, aivan kuin sarja räjähdyksiä. Siksi Buffett piti niitä paitsi riskialttiina välineinä myös potentiaalisina uhkana koko rahoitusjärjestelmälle.

E.m. riskit nousevat nyt Iranin ja Israel-USA välisessä sodassa merkittäväksi. Iran käyttää Hormuzin salmea omien geopoliittisten päämäärien saavuttamisessa ja on onnistunut sulkemaan salmen. Tällä on valtava merkitys maailman energian saannille ja öljyn hinnalle, sillä viisi maailman kymmenestä suurimmasta öljyntuottajamaasta – Saudi-Arabia, Iran, Irak, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Kuwait – rajoittuu Persianlahteen, samoin kuin maailman suurin nesteytetyn maakaasun (LNG) viejä Qatar.

Hormuzin salmen, joka on kapeimmalta kohdaltaan vain 3,2 km leveä, läpi kulkee n. 20% maailman maailman öljyn ja kaasun tuotannosta. Häiriöt Hormuzin salmen voi synnyttää täysimittaisen energiakriisin ja johtaa talousmarkkinat kaaokseen. Tätä kirjoittaessani on öljyn hinta noussut tämän vuoden huippuhintaan ja lähenee 80 dollaria barrelilta hintaa. Näyttää siltä, että USA tai Israel ei kykenen pitämään Hormuzin salmea auki. Lisäksi Iran on kohdistanut iskuja Persianlahden öljyinfrastruktuuriin ja tuhonnut tuotantolaitoksia Saudi-Arabiassa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, Qatarissa, Bahrainissa ja Kuwaitissa. Pahimmassa tapauksessa vaikka salmi avattaisiin uudelleen, ei ehkä olisi enää mitään vietävää. Iran kykenee tällä tavoin pitämään veistä maailmantalouden kurkulla.

Jos 20% öljystä öljymarkkinoilla häviäisi sillä olisi valtava merkitys öljyn hinnalle. Vuonna 1979 6% öljystä hävisi öljymarkkinoilta ja tällöin öljyn hinta nelinkertaistui. Vuonna 1990 7% öljystä hävisi markkinoilta ja hinta kolminkertaistui. Jos nyt syntyvä öljykriisi aiheuttaisi 20% öljyn häviämisen markkinoilta, öljyn hinta voisi hyvin nelinkertaistua, jolloin se olisi yli 200 dollarin barrelilta. Talouden globaali “reset” on pian edessä, jos ei jotain yllättävää käännettä tapahdu.

22.3.2026 Tätä kirjoittaessa Iranin sodassa ei näy laantumisen merkkejä vaan päinvastoin. Sota on aiheuttanut energiakriisin uhan ja samaan aikaan velkakirjojen korot ovat nousussa ja inflaatiouhka pahenemassa. Länsimaiden hallitukset ovat aloittaneet määrällisen elvytyksen (QE) estääkseen sodan aiheuttaman kriisin leviämisen talousmarkkinoille. Näin FIAT-valuuttojen arvot laskee ja samalla ollaan lähestymässä historian suurinta varallisuuden siirtoa; varallisuus siirtyy velkojilta velallisille, kun jälkimmäisten velat edellisille pyyhkiytyvät pois maailmanlaajuisen fiat-valuutan romahduksen myötä.

Vaikka länsimaiden hallituksen USA:n johdolla ovat povanneet edullisia korkoja, ovat velkakirjojen korot nyt nousussa aiheuttaen eksistentiaalisen kriisin läntiselle talousjärjestelmälle. FIAT-valuuttojen arvojen rapautuminen on ollut selvästi nähtävissä jo ennen Iranin sotaa, mutta sota antaa sille nyt vauhtia. Sota ei ole ainostaan aiheuttanut ongelmia öljyn ja kaasun saatavuudelle vaan myös lannoitteiden saanti on vaikeutunut. Kun tämä sattuu juuri kasvukauden alkuun se merkitsee pulaa ravinnosta ja korkeampaa ruuan hintaa kesällä. Myös lääkkeiden saanti ja monet muut kulutustuotteet on riippuvaisia petrokemian teollisuudesta.

Kaikki tämä johtaa velkakirjojen korkojen nousuun, joka johtaa nykyisessä velkaan pohjautuvassa finanssijärjestelmässä suuriin ongelmiiin. Oheinen kuva näyttää, kuinka seurattu USA:n valtion kymmenen vuoden velkakirjan korko on lähtenyt nousuun rikottuaan 5 %:n rajapyykin (joka saavutettiin Covidin ansiosta) on nyt menossa kohti 10 %:ia. Tämä on suuri uhka historian suurimmalla luottokuplalle.

Nousevat korot aiheuttavat osakkeiden hintojen laskua ja laskevien pörssi-indeksien myötä kriisi voi levitä pankkeihin ja johdannaismarkkinoille. Keskuspankit tulevat joutumaan puuttumaan korkomarkkinoihin ja yrittävät hidastaa korkojen nousua. Tämä tuskin tällä kertaa onnistuu. Lopulta uhkaa hyperinflaatio, joka tulee aiheuttamaan lopullisen kuoliniskun FIAT-valuutoille. Ei ole olemassa mitään keinoa joka estäisi tämän tapahtumankulun toteutumista.