10.1.2025 USA:ssa Trumpin hallinto aloittaa 20. päivä ja näyttää siltä, että aloituksesta tulee vauhdikas. Trumpilla on pöydällä valmiina 100 liittovaltion hallintoa koskevaa asetusta (executive orders), jotka on tarkoitus asettaa voimaan 1. hallintopäivänä. Sitten hallinto pyrkii ottamaan haltuunsa Panaman, Grönlannin ja jopa Kanada on listalla. USA:ta pyritään nyt palauttamaan loistoonsa, mutta riittääkö se vapauttamaan valtiota sodista, kansallisesta jakautuneisuudesta ja jättimäisestä kansallisesta velasta. Ainakaan valtio ei nyt kärsi suurten visioiden puutteesta. Trump on luvannut lopettaa Ukrainan sodan, sulkea rajat, lopettaa rahoitus kouluista, jotka opettavat kriittistä rotuteoriaa tai pakottavat rokotteiden ottamiseen, aloittaa USA:n suurimman maastakarkoitusohjelman, jossa laittomat maahanmuuttajat poistetaan maasta, lopettaa sähköauto mandaatin jne.

Valitettavasti USA:n suurimpaan ongelmaan ei ole tarjolla ratkaisua; 36 000 miljardin dollarin velka, jonka velanhoitokulut ovat yli 1000 miljardia dollaria vuodessa. USA:n loistoon palauttaminen saattaa olla liian kovan urakan takana, vastuksia siihen on yksinkertaisesti liian monia.

Edelleen pidetään USA:n menestymisen mittarina osakemarkkinoita, vaikka ne ovat aikaa sitten irronneet reaalitodellisuudesta. Kurssien liike seuraa tänä päivänä puhtaasti sijoittajien emootioita. Matala korkotaso houkuttelee sijoittamaan. Tällä hetkellä FED ei ole aggressiiviseti laskemassa korkoja. FED on ilmaissut, että korkoja lasketaan tänä vuonna kaksi kertaa. Trumppi ilmaisi korkojen olevan nyt aivan liian korkea. Matalat korot suosivat osakemarkkinoita, eläkerahastoja ja kryptosijoituksia. Nämä kaikki pönkittävät Trumpin hallintoa. Toisaalta Trumpin hallinnon pyrkimys samanaikaiseen matalaan korkotasoon ja matalaan inflaatioon saattaa olla ristiriitaista. Varsinkin jos siirrtytään löysään rahapolitiikkaan ja rahanpainantaan, kasvaa inflaatiopaineet entisestään.

25.1.2025 Kaikki mitä uusi presidentti Trump sanoo liikuttaa nyt markkkinoita. Hän ilmaisi selvästi, että korkoja tulee alentaa. Samalla osakeindeksit rikkovat uusia kaikkien aikojen huippulukemia.

BRICS- maat ovat nyt selvästi profiloituneet uhkaksi dollari ylivaltaa ajaessaan moninapaista maailmaa. USA on jo 75 vuotta ollut maailman ykköstalous ja sen on vaikea asennoitua tähän uhkaan. Samalla BRICS laajentaa vaikutusvaltaa uusien maiden liittyessä siihen. Samalla maailma kuitenkin luottaa USA:n talouteen ja tämä näkyy siinä, että raha virtaa kaikkialta maailmasta USA:n osakemarkkinoille, joka on kohonnut muiden markkinoita selvästi ripeämmin.

USA:n valtion velka on noussut niin paljon, että siitä maksetaan nyt korkoa enemmän kuin mitä kuluu USA:n sotilasmenoihin. Samalla kansallinen velka on noussut yli 34 000 miljardin, mikä merkitsee FED:llä on edessä matemaattinen ongelma, jota ei voi ratkaista perinteisin menetelmin.

Nousevat korot tuhoavat talouden ja laskevat korot taas riskeeravat dollarin arvon. Kasvulla ja/tai verottamalla ei velkaongelmaa voida ratkaista. Käytännössä jää vain yksi vaihtoehto dollarin asteettainen heikentäminen ja sitä kautta velkataakan keventäminen. Näin tehtiin myös 1970-luvun velkakriisin aikana, jolloin dollarin menetti vuosikymmenen aikana 75 %:ia arvostaan. Tällöin velkakriisiongelma oli paljon nykyistä pienempi. Nyt 1%:n koron nosto merkitsee 90 miljardin dollarin lisäystä vuosikustannuksiin. Tämä on enemmän kuin NASA:n vuotuinen budjetti.

Historia osoittaa, että presidentti ei voi välittömästi erottaa FED:n puheenjohtajaa erilaisten näkemysten vuoksi. Kysymys ei ole vain politiikasta vaan kenen käsissä on USA:n taloudellinen tulevaisuus. Keskuspankit FED mukaan lukien keräävät nyt kultaa, jonka historia on osoittanut selviävän hyvin valuuttojen arvojen jyrkästä heikentymisestä.