3.4.2019 Viereisessä kuvassa nähdään, kuinka USA:n keskuspankki FED on muuttanut viitekorkoaan viimeisten 65 vuoden aikana. USA:n keskuspankin silloinen pääjohtaja Greenspan nosti korkoa kautensa alussa vuonna 1987. Sen jälkeen korko tippui vuodesta 1989 vuoteen 1992 mennessä 10 %:sta 3%:iin. Vuoteen 2000 mennessä korko pikku hiljaa nousi 6,5 %:iin. Nasdaq-pörssi-indeksin romahdus vuonna 2000 pakotti FED:n laskemaan korkoa 80%:ia eli 1%:iin vuoteen 2003 mennessä. Pörssit asettuivat ja korko nousi taas 5%:een vuoteen 2006 mennessä. Subprime asuntomarkkinoiden katastrofi vuonna 2008 pudotti koron käytännössä nollaan ja tällä tasolla se pysyi vuoden 2015 loppuun asti. Kahdeksan vuotta nollakorkoja nostivat osakkeiden arvoja rajusti ja antoivat illuusion talouden noususta.

Punaiset nuolet kuvassa osoittavat aikoja, jolloin FED on siirtynyt paniikkitilaan, kun sille täysin odottamaton talouden tila paljastui. FED:n malli ei kykene sen enempää ennakoimaan kuin ratkaisemaan ongelmia, pikemminkin vain luomaan niitä.

Terveydenhuollon kulut syövät valtion tuloista yhä suuremman osan lähi vuosina.

8.4.2019 USA:n hallinto on tyypillisesti julkaissut valtiovarainministeriön raportin maan taluden tilasta helmikuun puolessa välissä. Nyt raportti tuli kuitenkin puolitoista kuukautta myöhässä.

Niinkuin tavallista on uusi raportti jälleen edellistä synkempi. Hallinnon nettokokonaistappio oli 1160 miljardia dollaria. Veroja kerättiin 3400 miljardia dollaria, mutta kulutusmenot olivat 4500 miljardia dollaria. Melkein puolet menoista koostuu sosiaaliturvasta ja terveydenhuollosta. Valtio maksoi myös ennätyksellisen määrän lainojen korkoa eli 523 miljardia dollaria.

Sosiaaliturvan ja teveyden huollon rahoitus on lähivuosina suurissa ongelmissa huolimatta siitä, että sen osuus valtion budjetista on suuri. Raportti nimittäin kertoo, että sosiaaliturvan rahoituksessa on 53800 miljardin dollarin vaje. Jotta asia suuruus saataisiin jonkinlaisiin mittasuhteisiin, voidaan mainita, että luku on n. 70%:ia koko maailman talouden suuruudesta.

USA:n hallinnolla on myös varallisuutta, jonka suuruus on 3800 miljardia dollaria. Melkoisen huvittavaa on, että suurin yksittäinen komponentti tästä omaisuudesta on opintovelka eli 10800 miljardia dollaria. Eli USA:n hallinnon suurin omaisuus on maan kaikkien nuorien opiskelijoiden omistama opintovelka.

Kun otetaan huomioon valtionvelka, mutta ei huomioida valtion hoitamattomia velvotteita, saadaan luku, joka osoittaa valtion nettovarallisuuden oleva miinus 21500 miljardia dollaria. Kokonaisvelka, jos huomioidaan hoitamattomat velvoitteet, on 75000 miljardia dollaria.

Nyt lehdet jo yleisesti kertovat, että ei sillä velalla ole niin väliä. Samaa kertoivat myös ne, jotka halllinoivat ylivelkaista Egyptiä, muinaista Roomaa, Ottomaanien valtakunta jne. Näiden valtakuntien kohtalothan hyvin muistetaan historiasta.

Notkahdus velan kasvussa oli aiheuttaa ennennäkemättömän katastrofin vuonna 2008.

16.4.2019 Osakemarkkinoiden kehitys on verrannollinen bruttokansantuotteen (BKT) kehitykseen. Keskuspankkien täytyy saada kumpaakin kasvua, jotta talousjärjestelmä voisi toimia hyvin.

Sen mitä keskuspankit eniten pelkäävät on velkadeflaatio. Se on prosessi, jossa velka menettää arvoansa. Tämä merkitsisi velkamarkkinoilla eräänlaista vakuuksien menettämistä ja veisi pohjan pois velkapohjaiselta taloudelta. Kun taloutta on venytetty velkavivukselle on tehtävä kaikkensa, jottei velka menetä arvoaan.

Tämän vuoksi USA:n presidentti taloudellisine neuvonantajineen kehottaa nyt keskuspankki FED:iä lopettamaan koron nostot ja taseen pienentämisen, kehottaen aloittamaan uudelleen aggressiivinen rahan painannan.

23.4.2019 Lähivuosina puhkeaa historian suurin sijoitus- ja velkakupla. Velkaa, jota ei voida maksaa takaisin, on arvoton. Samoin sijoitukset, joiden arvo on nostettu keinotekoisesti velkarahalla, ovat arvottomia. Tällöin myös rahaa on niukasti liikkeelle, sillä pankkijärjestelmä on pettänyt.

Saattaa tuntua pelottelulta ja uskomattomalta, mutta osakeindeksien arvot voi tippua 95%. Osakkeiden romahdusvuosia 1929-1932, Dow Jones indeksi menetti arvostaan 90 %:ia ja kesti 25 vuotta ennen kuin indeksi pääsi uudelleen vuoden 1929 tasolle. Nyt kuplat ovat pahempia kuin silloin ja 95 %:in osakeindeksien tippuminen on todennäköinen. Tämä merkitsisi myös niiden yhtiöiden, joiden arvo perustuu velalla rahoittamiseen, tulee katoamaan. Jotta osakkeiden arvo voisi palata 95%:n pudotuksesta takaisin, täytyi arvojen nousta 1900 %. Tämä on työlästä jo siinä mielessä, että romahdus on pienentänyt merkittävästi maailman talouden kokoa ja tuotantokapasiteettia. Myös velalla rahoittaminen on tullut hyvin vaikeaksi.