USA:n velanotto kiihtyy

14.4.2024 Historian ensimmäinen Iranin hyökkäys Israelin maaperälle jäi näytösluontaiseksi. Iran ei selvästikään halua tässä vaiheessa suursotaa. Sillä on keskeneräisiä aseteknologisia projekteja eikä ole vielä valmis sotaan. Iran droonit ja ohjukset aiheuttivat kuitenkin voimakkaan reaktion maailman taloudessa. Kryptomarkkinat kokivat melkoisen romahdusliikkeen ja kulta saattaa tehdä nousupiikin maanantaina.

USA:n keskuspankki FED suunnittelee korkojen leikkausta, vaikka merkit viittaavat inflaation toisen aallon vasta alkaneen. Inflaatiota mittaavassa kuluttajahintahintaindeksissä (CPI) ainoa osa, joka on ollut laskussa vuositasolla, on energian hinta. Taloudellinen tilanne on edelleen yhtä löysä kuin silloin, kun FED aloitti korkojen noston maaliskuussa 2022 eikä perusteita suunnitellulle korkojen laskulle ole. FED painaa edelleen satoja miljardeja dollareita markkinoille erilaisten luottolaitosten kautta. FED:n omat tutkimukset osoittavat, että paras tapa inflaation ennustamiseen on seurata ruuan hintaa. Erilaiset maataloutuotteiden hinnat ovat rakettimaisessa nousussa.

FED:n lisäksi inflaation nousuun vaikuttaa maan hallinnon talouspolitiikka. Bidenin hallinto on Bidenin noustua valtaan ottanut 6 000 miljardia dollaria uutta velkaa. Ja tämä samaan aikaan kun hallinto on kerännyt ennätysmäärän verotuloja. Toisin sanoen paitsi, että Bidenin hallinto kuluttaa kaikki verotulot, se kuluttaa ennätysmäärän uutta velkaa (oheinen kuva). Tällainen toiminta edusta kestävää kehitystä.
Velanotto ei lisäksi ole mitenkää vähenemässä vaan päin vastoin. Vuosina 2021-2022 hallinto otti uutta velkaa 3000 miljardia dollaria. Pelkästään vuonna 2023 se lisäsi velkaa 4000 miljardia dollaria. Tätä vauhtia USA:n kokonaisvelka on vuoden 2025 puoli välissä 40000 miljardia dollria. Ennen näkemättömän suuri velkakriisi on edessä.
30.4.2024 USA:n valtion velan neljäkymmentä vuotta jatkunut korkojen lasku päättyi vuonna 2020 (viereinen kuva). Viime aikoina on puhuttu siitä, että FED tulee laskemaan korkoja lähiaikoina. Korkojen laskua merkittävissä määrin ei kuitenkaan tule tapahtumaan. Siitä pitävät huolen liikkeelle laskettavan rahan suuri määrä ja inflaatio, joka ei suinkaan ole häviämässä vaan sen uusi nousu on vasta alkamassa. Korkojen nousu aiheuttaa merkittävän riskin USA:n valtiontaloudelle.

Kun inflaatio pääsee uudelleen valloilleen, ei kymmenen prosentin korkotaso lähiaikoina ole utopiaa. Myös asiantuntijoiden mielelipiteet FED:n mahdollisten korkojen laskujen suhteen on kääntymässä siihen, että asiantuntijat ovat alkaneet odottaa jopa korkojen lievää nousua Bloombergin tekemän tutkimuksen mukaan (kuva vasemmalla alhaalla). On selvää, ettei FED voi leikata korkoja, jos USA:n valtio vain lisää velkaa ja valtion velkakirjoille ei löydy muuta ostajaa kuin FED itse.

USA:n valtion velka nousee nyt yli 1000 miljardia dollaria joka 100:s päivä. Näin se joutuu maksamaan enemmän velkojen korkoa kuin se kuluttaa maan puolustusmenoihin ja tämä tulee jatkumaan hyvin pitkän ajan kuten kuva oikealla alhaalla osoittaa.

USA:n kansallinen velka oli alle 1000 miljardia dollaria vuonna 2008. Tällä hetkellä pelkkä valtion velan korkomaksu vuodessa on 1600 miljardia dollaria. Valtion velka on nyt 34 000 miljardia dollaria ja nousee vuoteen 2034 mennessä 100 000 miljardiin dollariin konservatiivisen arvion mukaan. Jos korkotaso tuolloin on 10 %, valtio joutuu maksamaan korkoa vuodessa 10 000 miljardia dollaria. 10%:n korko ei ole epärealistinen odotus. Korkotaso 1970- ja 1980- luvuilla oli paljon sen yläpuolella.