5.8.2022 Italia on kohtaamassa eksistentiaalisen kriisin, joka uhkaa koko EU:n tulevaisuutta. Italian olemassaoloa uhkaa tappava cocktail, joka koostuu liiallinen velasta, huonosta väestörakenteesta ja poliittisesta epävakaudesta

Ennuste Italian väestörakenteesta näkyy viereisessä kuvassa; Italiaa vaivaa yhä paheneva väestömäärän väheneminen. Lisäksi Italia tarvitsee nimenomaan työikäistä väestöä eli 15-64 ikäisiä. Tämä on tärkeätä, koska tämä väestö kuluttaa ja tuo verotuloja velkaantuvalle maalle. Työikäinen väestön määrä Italiassa on romahtanut (kuva vasemmalla alhaalla). Vaikka tämä ongelma on yleensäkin länsimaissa on se pahinta nimenomaan Italiassa. Maan velkaisuudella ja huonolla ikärakenteella on yhteys.

Italian kriisi muistuttaa Kreikan kriisiä vuonna 2012, joka aiheutti kaaosta koko EU:ssa. Mutta Italian talous on paljon suurempi kuin Kreikan, joten myös riski koko EU:lle on myös pahempi. Italia on Euroopan velkaisin maa, jossa yksityinen ja valtion velka yhteensä muodostaa 330 % bruttokansantuotteesta (kuva oikealla alhaalla). Taloustieteilijöiden mielestä kokonaisvelan ylittäessä 300 %, alkaa taloudellinen kasvu tyrehtyä ja elintaso tippua. Italia ylitti tämän kynnysarvon vuonna 2010 ja sen jälkeen on kasvu hidastunut. Tällöin Italian todellinen BKT kääntyi negatiiviseksi. Italia BKT:n kasvu on ollut negatiivinen yli 10 vuotta eikä sille näy loppua.

Italialla on ollut vaikeuksia täyttää maksuvelvollisuuksiaan EU:lle. Sen vuoksi EKP on kyseenalaisella tavalla tukenut Italian velkakirjamarkkinoita. Samalla kun EKP nosti keskuspankkikorkoa 0.5 % se toi esille uuden tuki-instrumentin nimeltä TPI (Transmission Protection Instrument). Tämä merkitsee sitä, että EKP tulee estämään Italian velkamarkkinoita sortumasta ostamalla velkakirjoja. Tämä on omituinen kombinaatio nousevia korkoja ja edelleen jatkuvaa määrällistä elvytystä (QE).

Poliittinen epävakaus on tyypillistä maissa, joissa elintaso tippuu. Esimerkkejä on maista, joissa inflaatio on voimakasta ja kansalaisten ostokyky on heikentynyt. Italia on selvästi astunut näiden maiden joukkoon ja tilanne pahenee nopeaa tahtia.

Italian kriisi koskee siis liiallista velkaa, poliittisia ongelmia ja laskevaa elintasoa, mutta kaiken tämän pohjalla on väestön huononeva väestön rakenne, joka jatkaa heikkenemistään vähintään seuraavat kymmenen vuotta.

18.8.2022 Onko osakkeiden laskumarkkinat ohi? Neljä peräkkäistä viikkoa ovat osakkeiden hinnat nousseet. Yksi tapa arvioida on käyttää liukuvaa keskiarvoa. Tyypillisiä liukavan keskiarvon käyriä ovat 200:n ja 40:n liukuva keskiarvo. Alla olevissa kuvissa nähdään kuinka osakkeet ovat käyttäytyneet vuoden 2000 teknolgiakuplan puhkeamisessa ja vuoden 2008 talouskriisin aikana. Voidaan havaita, että S&P 500 indeksi ei ole pysyvästi rikkonut 40 liukuvan keskiarvon käyrää.

On hyvin tavallista, että laskumarkkinoiden aikana koetaan 10 %:n tai jopa 20 %:n lyhytaikaisia nousuralleja. Viereinen kuva näyttää tämän hetkisen tilanteen S&P 500 indeksin suhteen. Kurssi on nyt hyvin lähellä 40 liikkuvaan keskiarvio.

25.8.2012 Maailman taloudelliset vallanpitäjät ovat keitelleet myrkkylientä jo pitemmän aikaa. Tämä liemen komponentit ovat seuraavat: 1. velka (valtion, yhtiöiden ja yksityisten), jota ei voida koskaan maksaa takaisin, 2. Eeppinen kokoelma erilaisia talouskuplia; osakkeet, velkakirjat, kiinteistön jne., 3. Suuret geopoliitteset konfliktit, joihin ei tunne olevan mitään halukkuutta rauhanneuvotteluihin. Johtaa todennäköisesti sotiin, 4. Enimmäkseen itseaiheutettu energiaepätasapaino ja -pula, 5. Ruokapula, joka johtaa nälänhätään ja sosiaalisiin levottomuuksiin, 6. Inflaatio, joka johtaa hyperinflaatioon ja globaaliin köyhyyteen, 7. Poliittinen ja taloudellinen korruptio länsimaissa ja muualla, 8. Millään maalla ei ole varaa sosiaaliturvaan, terveydenhuollon ja eläkkeiden maksamiseen.

Mitä maailman hallitukset tekevät, jotta nämä ongelmat voitaisiin ratkaista? Eivät tietenkään mitään. Ainoa asia, mihin ne ovat kykeneviä, on rahan painanta. Jostain syystä ei heidän mieleensä ole tullut, että velkaongelmaa ei voi ratkaista ottamalla lisää velkaa. Viestikapula annetaan aina seuraavalle, jonka käsiin ongelma sysätään. Kaikki tämä johtaa väistämättä ennen näkemättömään globaaliin kaaokseen. Koska ongelmien suuruus ja monimutkaisuus on ennen kokematon, myös seuraukset ovat arvaamattomia. Tietenkään yksikään länsimäinen johtaja ei ota vastuuta tuhosta.

Covidia on helppo syyttää asioiden kulusta, vaikka löytyy selviä viitteitä siitä, että koko tauti on keinotekoinen ja olisi kontrolloitavissa halvoilla jo pitkään olemassa olleilla lääkkeillä. Rajoitteilla ja suluilla on ollut suurempi haitallinen vaikutus kuin taudilla itsellään. Maissa, joissa ei ole ollut sulkuja tai rajoituksia, eivät ole kärsineet taudista sen enempää kuin maissa, joissa ne ovat olleet voimassa. Suurilla lääkeyhtiöillä on ollut vain voitettavana miljardeja eikä mitään hävittävää, sillä ne ovat alusta alkaen tehneet sopimuksen, etteivät ole vastuussa mistään haittavaikutuksista, mitä heidän tarjoamansa hoito voi aiheuttaa. Lisäksi on olemassa selvä näyttö siitä, että Covid-piikki alentaa ihmisten yleistä vastustuskykyä. Tulevaisuus tulee osoittamaan mikä tämän merkitys tulee olemaan.

Venäjää tullaan syyttämään nykyisistä talousongelmista, vaikka tiedetään, että ongelmat olivat olemassa on pitkään ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Osakemarkkinoiden romahdus tullee jatkumaan pienen korjausliikkeen jälkeen. FED ei tule luopumaan talouden kiristämisestä, eikä siis myöskään pelasta osakemarkkinoita vuoden 2008 tapaan. Tällä hetkellä FED:n asenne on pelastaa maailma hyperinflaatiolta välittämättä osakemarkkinoista.

Euroopassa inflaatio nousee vankasti ja yksi suuri tekijä on energian nousu. Kuvassa vasemmalla alhaalla nähdään kuinka jyrkästi sähkön hinta on noussut Saksassa ja Ranskassa. Näyttää siltä, että keskuspankit ovat valmiina yrittämään pelastaa maailma hyperinflaatiolta vaikka toimenpiteet aiheuttavaisivat globaalin laman. USA:ssa nouseva taloudellinen kurjuus näkyy kansalaisten hyvinvointimittarissa (kuva vasemmalla alhaalla), joka kertoo, että ihmiset voivat huonommin kuin vuoden 2008 talouskriisin aikaan.