2.5.2019 USA:n Dow Jones (DJ) osakeindeksin olisi vapailla ja normaaleilla osakemarkkinoilla pitänyt tehdä selkeän korjausliikkeen vuonna 2014. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan osakemarkkinat ovat edelleen olleet nousussa. Nykyiselle tasolle on vaatinut peräti 5100 miljardin dollarin siirtymistä osakemarkkinoille vuodesta 2014 asti.

Kuten kuvasta näkyy alhaalla vasemmalla näkyy, ovat USA:n sijoittajat, taloudelliset instituutiot ja kansainväliset sijoittajat vähentäneet osakesijoituksiaan jo pitkään. Kuinka osakemarkkinat ovat sitten voineet nousta? Mistä ovat ilmestyneet nuo 5100 miljardia dollaria. Tämä rahamäärä on n. kolme kertaa enemmän kuin koko kierrossa oleva rahamäärä USA:ssa.

Tältä ostajajoukolta kiellettiin osakkeiden ostaminen vuonna 1929, koska se vaikutti ratkaisevasti vuoden 1929 osakeromahdukseen. Nyt ovat lait jälleen muuttuneet ja taho voi taas ostaa vapaasti osakkeita. Kyseessä oleva 5100 milardia dollaria on osakemarkkinoille tullut yhtiöiden oikeudesta ostaa omia osakkeitaan. Jos tämä oikeus jälleen otettaisiin pois, olisi osakemarkkinoilla jälleen menossa vapaa pudotus. Tämä merkitsisi helposti DJ indeksin putoamista nykyiseltä 26000 pisteen tasolta tasolle 5000, jolloin vuonna 2014 totetutumatta jäänyt korjausliike tapahtuisi nyt melkoisena romahduksena. On järjetöntä osakemarkkinoiden manipulointia, jos osakkeiden arvon nousun lähes ainoa syy on yhtiöiden omien osakkeiden ostot.

7.5.2019 Yhä useammat suursijoittajat ja päättäjät alkavat olemaan huolissaan länsimaiden velan kasvusta siitäkin huolimatta, että valtalehdistö jättää asian vähälle huomioille. Äskettäin ovat huolensa ilmaisseet mm. suursijoittaja Warren Buffet ja maailman pankin pääjohtaja Christine Lagarde. Velkaantuneissa maissa velka on karannnut käsistä, eikä takaisin maksukykyä tule löytymään.

USA:ssa velkakatosta on tullut lähinnä velanottotavoite, joka aina saavutetaan. Nyt jopa USA:n valtionvarainministeriö on antanut varoituksen, ettei se pysty maksamaan laskujaan siitäkään huolimatta, että valtio on jälleen nostanut velkakattoaan. Samaan aikaan USA:n poliitikot ovat päässeet yksimielisyyteen sijoittaa 2000 miljardia dollaria maan infrastruktuuriin. Sinänsä USA:n pahasti rapautuneeseen inftrastrukstuuriin on syytä saada korjausta ja raha menee huomattavasti esim. sotaa parempaan tarkoitukseen.

USA:n hallinnon velanotossa näyttää tullee säännöksi kaksinkertaistaa velka kahdeksan vuoden välein. Bushin kahden hallintokauden aikana velka nousi 5000 miljardista dollarista 10000 miljardiin dollariin, Obaman aikana 10 000 miljardista dollarista 20 000 miljardiin. Trumpin aikana vuodesta 2017 velka on noussut 1500 miljardia dollaria vuosittain ja siis kaksin kertaistuu vuoteen 2025 mennessä Trumpin mahdollisten kahden hallintokauden aikana.

Oheinen kuva osoittaa amerikkalaisen 'suunnitelmatalouden' täydellistä epäonnistumista. Siinä nähdään mustalla palkilla budjetoitu kulutus ja punaisella toteutunut. Nähdään, että vuonna 2008 budjetti ylittyi 122 %:lla. Näin käy kun maa joutuu yllätten nopeasti taantumaan. Keskimäärin USA:n hallinto ylikuluttaa rahaa 45 %:ia vuodessa. Pahin on vielä edessä, kun talous hidastuu ja uusi sukupolvi alkaa eläköitymään. Vuodelle 2025 arvioitu kokonaisvelka 40 000 miljardia dollaria saattaa olla liian maltillinen arvio.

15.5.2019 Riskit vuoden 2008 tapaiseen talouskriisiin kasvaa päivä päivältä. Nyt voisi olla hyvä aika kerrata, mitä tuolloin tapahtui. Tämän voi tehdä esim. katsomalla dokumentin Panic: The Untold Story of the 2008 Financial Crisis (nähtävissä esim. HBO:lta). Dokumentissa kaikki sen aikaiset kriisin keskeiset vaikuttajat, presidenttejä (Bush, Obama) myöten, kertovat itse mitä todella tapahtui. Silloisen valtiovarainministerin Hank Paulsonin rooli oli keskeinen kriisin ratkaisussa. Paulson itse vaikuttaa dokumentin haastatteluissa hyvin avoimelta taphtumien kulun suhteen. Kaiken kaikkiaan dokumentti saa hiuskarvat nousemaan pystyyn.

Dokumentissa Paulson kertoo, että ongelman ratkaisemiseksi täytyy mennä sen lähteelle ja sanoo sitten, että ongelma on Wall Street. Tässä hän lienee täysin oikeassa. Presidentti Bush ei olisi halunnut pelastaa pankkeja, mutta Bush ei ollut millään tavoin talouden asiantuntija ja joutui täysin luottamaan asiantuntija-apuun. Paulson toteaa myös, jollei Wall Streetin pankkeja olisi pelastettu koko USA:n talous olisi tuhoutunut ja samalla myös maailman talous.

Dokumentissa esiintyy myös miljardöörisijoittaja Warren Buffet. Koko kriisi sai alkunsa asuntovakuudellisesta sijoituksista. Näistä Buffet kertoo pysyneensä kokonaan erossa, koska hänen tulisi lukea 300 000 sivua pitkän dokumentti ymmärtääkeen, mistä sijoituksista on kysymys. Ja näitä sitten myytiin tavallisille sijoittajille.

Mielenkiintoista oli dokumentissa se, että Paulson, Bernanke ja Geithner kaikki myönsivät, ettei heillä ollut minkäänlaista ohjenuoraa siitä, miten tulisi kriisissä menetellä. Kaikki toimivat luovasti säveltäen tapahtumien kulun edetessä.

22.5.2019 Vuonna 2008 maailman suurimpien pankkien vuosikausia harrastama lainaus ja vivutus, joka oli saanut lähinnä rikollisia piirteitä, pysäytyi kuin seinään. Tällä hetkellä oikeuskäynneistään ja mittavista sakkorangaistuksistaan tunnetun euroooppalaisen Deutche Bank:n (DB) kurssikehitys herättää pelkoja. Pankki osakekurssi saavutti tällä viikolla historiallisen miniminsä. DB on pidetty viime vuosina suurimpana riskinä pankkien vakaudelle.

Vuonna 2008 pankkien ja Wall Streetin toimintatavat synnyttivät monenlaisia kansalaisten perustamia protestiliikkkeitä, kun 'Occupy Wall Street' ja 'Tea Party'. Tämä aiheutti kansalaisten jakautumista, joka näkyy vielä tänä päivänä. USA:ssa jo kymmeniin miljooniin kasvanut kansalaisten joukko on menettänyt kokonaan luottamuksensa maan hallintoon ja keskuspankkiin. Maan harjoittama rahapolitiikka on ohjannut velkarahan Wall Streetille. Tämä on innostanut yhtiöitä omien osakkeiden takaisin ostoihin, joka yksistään on pitänyt osakkeiden hintojen nousua yllä.

Kriisitilanteissa kullan ja hopea hinta usein nousee nopeasti. Kullan hinta nousee yleensä aina myös inflaation kasvaessa. Oheisessa kuvassa vasemmalla nähdään, mihin kultaa maailmassa käytetään. Nähdään, että koruteollisuus käyttää kullasta noin puolet. Tämä johtuu etupäässä Kiinan ja Intian kulttuurista, jossa kultakorut ovat hyvin arvostettuja. Kiina ja Intia ovat kuten kuvassa oikealla nähdään selvästi suurimmat kultavarojen kasvattajat.

28.5.2019 Viereinen kuva kertoo todellisen ja melko toivottoman tilanteen tämän hetkisestä amerikkalaisesta elintasosta. Siinä nähdään, kuinka jo vuonna 1991 tultiin tilanteeseen, jossa elinkustannukset ylittivät palkkasaatavat. Tämä johti silmittömään velanottoon, joka näkyy kuvassa mustana käyränä.

Forbesin tuoreen raportin mukaan lähes neljännes amerikkalaisista ei laita kuukausittain säästöön senttiäkään. Myös eläkekatastrofi on kulman takana, kun amerikkalaisista työntekijäistä 57 %:ia ei omista minkäänlaisia säästöjä eläkettä varten.