1.1.2021 Hyvää alkanutta Uutta Vuotta.

USA:n kansallinen velka on noussut nyt yli 27 000 miljardin dollarin ja nykyistä vauhtia tuplaantuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kaikki viimeistään nyt ymmärtävät, että tällainen velka ei ole maksettavissa normaalin keinoin. Normaalit keinot olisivat voimakas verotus, puolustusbudjetin ja sosiaalisten etujen dramaattinen leikkaus. Tällaista ei tule koskaan tapahtumaan.

Helpoin tie velkaongelmaan olisi antaa dollarin arvon romahtaa. Tällainen periaatepäätös nostaisi kullan arvon nopeasti ylös ja olisi hyvin olisi hyvin inflatorinen. Dollarin arvon heikkeneminen johtaisi siihen, että eri keskuspankkien täytyisi myös heikentää valuuttojensa arvoa, jotta kilpailukyky säilyisi. Kaikkialla hintataso nousisi.

Vesittämällä dollarin arvo viidenteen osaan nykyisestä, päästäisiin irti 80 %:sta veloista. Lopulta täytyisi luoda uusi rahajärjestelmä, jossa raha luonnollisesti kytkeytyisi kultaan ja vapauttaisi valtavasta velkataakasta. Tämä tuntuisi parhaimmalta tavalta hakea ratkaisua velkaongelmaan. Se poistaisi velkaongelman suurelta osalta koko yhteiskunnassa ei ainoastaan valtiolliselta taholta. Menetelmä olisi käytännössä sama kuin mitä käytettiin Suuren Laman jälkeen vuonna 1934, jolloin kullan arvo nousi 20:stä 35 dollariin unssilta.

Yleisesti käydään keskustelua tulevasta uudesta maksujärjestelmästä ja tässä on erityisesti saanut huomiota digitaalinen raha. Sellainen voisi olla pankkijärjestelmästä erillään oleva digitaalinen raha, kuten Bitcoin tai valtion itsensä luoma. Tämän suuren uudistuksen lähestymiseen viittaa se, että suuret sijoittajat ovat osoittaneet lisääntyvää kiinnostusta kultaa kohtaan. Lisäksi BitcoinIn voimakas arvon nousu viittaa siihen, että sijoitusrahastot ovat etsimässä vaihtoehtoisia sijoituksia Fiat-valuutalle.

Vuosi 2020 oli vuosi, jolloin painettiin rahaa enemmän kuin koskaan historiassa. Länsimaiden taseet ovat hälyttävästi punaisella. Esim. Kanadassa velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) nousi vuoden aikana 89 %:sta 115 %:iin. EU:ssa luku on arvioiden mukaan 102 % ja USA:ssa 131 %:ia. Oheinen kuva näyttää kehityksen vuoden aikana G7 valtioissa.

5.1.20121 Vuonna 2020 heräsi jo toivo, että lopultakin tultaisiin yleisesti tietoiseksi keskuspankkeihin ja harjoitettuun talouspolitiikkaan kohdistuvista rakenteellisista ongelmista. Järjestelmä on toiminut siten, että se ylireagoi shokkeihin (kts. kuva alhaalla) sen sijaan, että valmistaisi suurta yleisöä vaikeisiin aikoihin.

Ilmaisen rahan jakaminen kiihtyy. USA:ssa kriisivuonna 2008, USA:n keskuspankki FED painoi rahaa 80 miljardia dollaria kuukaudessa. Nyt viimeisten kahden viikon aikana FED on painanut 162 miljardia dollaria. Pandemian vuoksi on jo valmiiksi allekirjoitettu 908 miljardin dollarin elvytyspaketti. Amerikkalaisille on tarjolla 600 dollaria per henkilö kertamaksuna. Summa voi vielä nousta 2000 dollariin per henkilö.

Kaiken kaikkiaan on luvassa 1 300 miljardia dollaria uutta rahaa talouteen lähiviikkojen aikana. Viime vuonna FED painoi rahaa Iso-Britannian bruttokansantuotteen verran eli 3200 miljardia dollaria. Tänä vuonna FED tulee painamaan ainakin saman verran. Kun tähän lisätään nyt sovitut elvytyspaketit, päästään lukuun 6450 miljardia dollaria, joka valuu USA:n talouteen seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämä on 31 % USA:n bruttokansantuotteesta.

Inflaatio tulee väistämättä kiihtymään myrskyn lailla. FED:n omien tutkimusten mukaanparas inflaatiomittari ennustamaan tulevaa inflaation kehitystä on ruuan hinnan nousu. Alla olevasta kuvasta nähdään, että ruuan hinta nousi eniten verrattuna muihin ryhmiin.

FED:n paniiikkireaktiot talouden shokkeihin.

Ruuan hinnan nousu (sininen palkki) ennustaa inflaation kasvua.

16.1.2020 Ellei Trump lähipäivinä ilmoita, että maa on vieraanvallan hyökkäyksen kohteena, tulee maan presidentiksi Biden. USA:n ja myös maailman talouden taloudellisen tilanteen perusteella se, joka tulee presidentiksi, tuntuu olevan suuri häviäjä.

Presidenttikausi alkaa siirtymisellä kriisistä toiseen oli sitten kyse taloudellisesta, poliittisesta ja sosiaalisesta alueesta. Koko presidentin neljä vuotisesta kaudesta tulee historiallisen haastava. Tuntuu kuin presidentti Trump olisi tietänyt, että koko maailman talouden ’reset’ on tulossa, joten antaa palaa, otetaan velkaa reilusti. Ja näin USA:n valtion velka on nyt 28 000 miljardia dollaria.

Reaganin tullessa presidentiksi on valtio velkaantuminen kaksinkertaistunut joka kahdeksas vuosi. Kun Trump aloitti kautensa oli velka 20 000 miljardia dollaria, joten on helppo laskea, että neljän vuoden päästä, velka on noussut 40 000 miljardiin dollariin. Vielä pahempaa on, että verotulojen nousu on ollut heikkoa ja näin budjettivaje kasvaa hetki hetkeltä. Kuten viereisestä kuvasta nähdään, on velka vuodesta 1981 kasvanut 31 kertaiseksi kun samaan aikaan verotulot ovat kasvaneet kuusi kertaiseksi.

Poliittisessa tieteessä banaanitasavalta määritellään poliittisesti epävakaaksi maaksi, jonka talous on riippuvainen viennistä, joka koostuu rajallisesta määrästä resursseja, kuten banaaneja tai mineraaleja. USA eroaa tästä määritelmästä siinä suhteessa, että sen päätuote on tyhjästä luotu dollari, jota voidaan painaa rajatta. Jos Biden tulee presidentiksi, hänellä on ässä hihassaan nimittäin painaa rahaa enemmän kuin yksikään presidentti historiassa. Bidenin tulisi painaa yli 10 000 miljardia dollaria. Tekeekö hän tämän? Hyvin todennäköisesti.


30.1.2020 Kun velkaa käytetään saavuttamaan lyhytaikainen ilo ja hyvinvointi, seuraa yleensä pitkäaikainen kaaos. Ennen pandemian aiheuttamaa ennennäkemätöntä velanottoa, oli vuoden 2019 lopulla velka maailmassa ennätyksellisellä tasolla yli 260 000 miljardia dollaria.

Kriisivuoden 2008 jälkeen on osakkeiden nousu ollut voimakasta velkarahan turvin. Ei edes pandemia hiljentänyt tahtia ja luultavasti pandemian jälkeenkin saattaa nousu jatkua. Kuva oikealla alhaalla näyttää, kuinka valtion velka ja yhtiöiden velka on noussut vuoden 2008 jälkeen USA:ssa. Osakkeiden hintaa on nostanut erityisesti yhtiön omien osakkeiden osto halvalla velkarahalla.

Velanotto ei lisää pitkäaikaista talouden kasvua, vaan matemaattisesti laskien tuhoaa sitä. Kun valtion velka ylittää 50 %:ia bruttokansantuotteesta (BKT), ovat seuraukset historiassa olleet vakavat. Kun tämä suhde saavuttaa luvun 90 %:ia, se merkitsee talous menettää kasvupotentiaalistaan kolmas osan. USA:ssa velka/BKT on nyt 126,5 %, mikä merkitsee, että paluuta normaaliin ei enää ole. EU on samassa tilanteessa. Japanin velka/BKT ylitti 226 %:ia ja sen talous ei ole kasvanut sitten vuoden 1989.

Suuret taloudet ovat kiistattomasti pahassa velkakriisissä. Tästä selviäminen vaatii hätätoimenpiteiden välitöntä aloittamista. Ongelmana on se, että velan ollessa tällä tasolla, tarvittaviin toimenpiteisiin ei oikein ole varaa. Velan jättämien tulevien sukupolvien maksettavaksi on kestämätön ajatus. Kun velka kasvaa, jokainen dollari tuottaa vähemmän. Ennen pandemiaa jokainen otettu velkadollari tuotti vain 40 senttiä. Nyt virusaikakautena otettu velka johtaa siihen, että yksi dollari tuottaa enää 20 senttiä. Maailman kauppa kasvaa tyypillisesti 5 %:ia vuodessa. Nyt pandemian aikana se on ollut vain 0,5 %:ia. Globaali velka, joka on tällä hetkellä 280 000 miljardia dollaria, on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Keskuspankeilla ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin pitää viimeiset 6-7 vuotta korot lähes nollassa. Tämä ja kasvava velka voi johtaa lyhytaikaisesti deflaatioon. Kuitenkin jatkuva rahan lisäys markkinoilla, johtaa lopulta kasvavaan inflaatioon ja lopulta hyperinflaatioon. Jos keskuspankkien sallitaan tehdä markkinoilla suoria sijoitusostoja, rahan kiertonopeus kasvaa ja inflaatio alkaa nousemaan.

USA:n valtion velan ja yhtiöiden velan kasvu vuodesta 2008 lähtien

USA:n velan kasvu nykypäivään asti vuodesta 2005 lähtien.