1.1.2019 Pörssi-indeksit tulevat tänä vuonna jatkamaan laskuaan. Varsinkin pankki-osakkeiden lasku varoittaa selvästi siitä, että nykyinen talousjärjestelmä on uhan alla. Monet pankkiosakkeet ovat laskeneet vuodesta 2007 lähtien yli 90 %. Euroopan pankki-indeksi STOXX 600 on laskenut 70% vuodesta 2007 ja yksistään vuonna 2018 se on laskenut kolmasosan. Kuten viereinen kuva osoittaa eivät pankkiosakkeet ole toipuneet viimeisestä talouskriisistä vuonna 2008 ja ovat olleet jonkinlaisessa sivuttaisliikkeessä. Merkit viiittaavat vahvasti nyt siihen, että seuraava voimakas laskuliike on edessä ja se vie Euroopan nykyisen pankkijärjestelmän syvään kriisiin.

3.1.2019 Vaikka vuosi 2019 tulee olemaan suuren epävarmuuden aikaa, ovat muutamat asiat melko lailla taattuja.

USA:n keskuspankkin FED on käytännössä varmistanut, että se aikoo romuttaa nykyisen talousjärjestelmän. Tämä tulee romahduttamaan myös osakemarkkinat. FED ei viime kuussa antanut vihjettäkään siitä, että se aikoisi jarruttaa talouden kiristämisen linjaansa. Tämä siitäkin huolimatta, että joulukuu oli osakemarkkinoilla huonoin kymmeneen vuoteen. FED aikoo normalisoida taseensa olosuhteista riippumatta ja vie mennessään myös likvidit varat markkinoilta. Se näkyy osakemarkkinoilla, joiden saaman helpon rahan aika on ohi. FED antaa kuplien puhjeta. Viereisesä kuvassa nähdään, että öljyn hinnan kehitys kertoo, ettei hetkellinen nousu loppuvuonna tulee pitämään osakkeiden nousutrendiä yllä.

Valtioiden velkaantuminen tulee nousemaan kiihtyvällä nopeudella. Vaikka USA:n hallinto on ennakoinut, ettei taantuma tule vielä pitkään aikaan, on maan ollut sitoutunut tuhannen miljardin dollarin lisävelkaantumiseen jo vuosia. Ranskassa Macronin hallitus on lisää odotettua enemmän velanottoaan katuprotestien jälkiseurauksena. Muutoksen elämaksuissa ja verotuksessa lisäävät valtion budjettivajetta 3,5 %:iin edellisen 2,9%:n sijasta. Tämä ylittää selvästi EU:n jäsenmailleen asettaman 3 %:n rajan.

Kiinan maailman toiseksi suurimman talouden hidastuminen tulee jatkumaan eikä sen loppua näy. Tämä näkyy siinä, että Kiinan hallinto lisää taloudellisia tukiaan markkinoille. Hallinnon elvytykseen sitoutuminen ei kuitenkaan ole vakuuttanut sijoittajia ja Kiinan osakemarkkinoilta on hävinnyt 3000 miljardia dollaria viimeisen vuoden aikana.

Poliittinen kiistely ja sen aiheuttamia ongelmia nähdään kaikkialla. USA:ssa republikaanien ja demokraattien välinen taisto on johtamassa maata kaaokseen. Brexitistä näyttää muotoutuvan kova versio, joka kiristää tilannetta EU:ssa. Euroopan tilannetta ajaa kaaokseen Brexitin lisäksi Ranska ja Italia. Ranskan talousmuutoksien muutoksien vuoksi maa on ajautunut ristiriitaan EU:n kanssa. Italia on taloudellisen ja polittisien kaaoksen partaalla. Saksassa ei tahdo löytyä johtoa politiikasta vetäytyvän Merkelin tilalle. Useat latialaisen amerikan maat ovat kriisien keskellä (esim. Brasilia, Argentiina ja Venezuela).

Pörssi-indeksin ovat laskutrendissä viime aikojen nousupiikeistä huolimatta.

7.1.2019 Viime perjantaina USA:n keskuspankin FED:n pääjohtaja Powell teki jälleen historiallisen takinkäännön. Hänen aikaisemmin esittämä agressiivinen koronnostopolitiikka ja FED:n taseen pienentämiseen pyrkivä linjaus, olikin nyt muuttunut huomattavasti sävyisemmäksi. Liekö tähän johtanut presidentti Trumpin FED:n toimintaa koskevat kärkevät kommentit? Joka tapauksessa Powell sanoi nyt "kuuntelevansa markkinoita" eli toisin sanoen oli huolissaan osakemarkkinoiden jyrkästä pudotuksesta. Hän kertoi FED:n olevan valmis vähentämään koronnostoja ja taseen pienentämisen vauhtia.

Näyttää siltä, että Powell on vihdoin tajunnut, että korkojen nosto johtaa osakekuplan puhkeamiseen rajulla tavalla. Valitettavasti tämä voi olla liian myöhäistä. 'Tyhmä' raha alkoi voimakkaat osakkeiden ostot Powellin lausunnon jälkeen, kun taas 'viisas' raha pysyi sivussa toistaiseksi. Tämä näkyi erityisesti valuuttamarkkinoilla. Näillä valtavilla markkinoilla on 5000 - 6000 miljardin dollarin päivävaihto, joka on n. 500 kertaa suurempi kuin maailman suurin teknologiapörssi NASDAQ. Suuret taloustapahtumat johtavat yleensä ensin reagointiin valuuttamarkkinoilla. Pejantaina dollari ei kuitenkaan juuri liikahtanut. Taloussykli viittaa edelleen laskeviin markkinoihin.

12.1.2019 USA on saanut nauttia viimeiset kymmenen vuotta talouden laajentumisesta, osakemarkkinoiden noususta, ennätysalhaisesta työttömyydestä (ainakin virallisesti) ja palkatkit ovat viimeisten raporttien mukaan saatu vihdoin nousemaan. Kaikki siis näyttää olevan valtakunnassa hyvin, mutta ei kuitenkaan todellisuudessa ole sitä ollenkaan.

Perusongelma on talouden valtava velalla vivuttaminen. Näillä sivuilla on jo vuosia varoitettu, että lisääntyvä velanotto tulee lopulta johtamaan talousjärjestelmän romahtamiseen ja nyt siitä on kiihtyvässä määrin yhä enemmän merkkejä. Milloin se tapahtuu? Tarkkaan ajan kohtaa tuskin kukaan tietää, mutta se tapahtuu nopeasti ja 'yllättäen'. Kuten lumivyöryssä yksi lumihiukkanen on liikaa ja vyöry alkaa, myös taloudessa yksi pieni tapahtuma saa aikaa vyöryn, joka vaarantaa koko herkästi haavoittuvat talousjärjestelmän.

Vaikka yhtiöt USA:ssa ovat jota kuinkin onistuneet pitämään maksimi velanottonsa 45 %:ia brruttokansantuotteesta, nähdään oheisessa kuvassa, että kotitalouksien ja valtion velanotto on karannut käsistä. Kansalaisten on nyt luovuttava illuusioista, että näin voitaisiin pitää toimivää järjestelmää yllä. Järjestelmän osat murtuvat pala palalta, koska velalla pönkitetty järjestelmä ei kestä omaa painoaan

17.1.2019 Talousihmeenä pidetystä Kiinasta voi tulla kaikkien aikojen maailman talouden musta joutsen.

Viimeisten 40 vuoden ajan, kuten viereisestä kuvasta nähdään on kaikki toiminut Kiinan eduksi. Tänä aikana on myös bruttokansantuote BKT on noussut 23,5 kertaiseksi.

Kiina on ollut viimeisen talouskriisin 2008 jälkeen todellinen maailmantalouden veturi. Vaikka se vastaa vain 15 %:ia maailman BKT:sta, se vastaa 25-30 %:ia sen kasvusta. Jos Kiinan talous alkaa voimaan huonosti, koko muu maailma joutuu vaikeuksiin. Viime aikaiset talousuutiset Kiinasta ovat olleet huolestuttavia. Tämän lisäksi on huomioitava, että Kiinalla on tapana antaa ulos liiottelevia talouslukuja. Kiinan kulttuuriin kuuluu periaate, että jos taloudesta vastaavan hallinnon johtava virkamies tai yhtiön johtaja antaa huonoja talouslukuja, voi k.o. henkilö joutua vankilaan huonosta talouden hoidosta. Kun nyt näin tiedotetut talousluvut alkavat näyttää heikolta, täytyy kyse olla todella huolestuttavasta kehityksestä.

Kiinalla on 15 % kaikista maailman talouden riskiveloista. Tämä merkitsee, että Kiinan riskivelat suhteessa sen BKT:hen ovat yli 80 % ensimmäisen kerran historiassa. Kiinan keskuspankki on myöntänyt, että se on viimeisten neljän vuoden aikana lisännyt 50 000 miljardia dollaria uusiin sijoituksiin. Kun huomioidaan, että Kiinan koko talouden koko 12 000 miljardia dollaria, on kyseessä valtavasta investoinnista. Tämä merkitsee sitä, että neljän viime vuoden aikana Kiina on lisännyt 25 dollaria sijoituksiin jokaista BKT:n kasvudollaria kohden. Tällaista ei mikään maa tehnyt koskaan historiassa.

22.1.2019 USA:n hallinnosta on suuri osa ollut kiinni historiallisen pitkään. Syynä on Trumpin hallinnon ja demokraattien välinen kiista USA:n ja Meksikon välisen muurin rakentamisesta. Hallinnon sulkemisen päättymistä ei toistaiseksi ole näkyvissä. Hallinnon osittainen sulkeminen pitää 800 000 hallinnon työtekijää taloudellisesti ahtaalla, kun normaali palkanmaksu estyy.

Koko kiistassa on kysymys suuruudeltaan 5 miljardin dollarin rahoituksesta. Summa saattaa tuntua suurelta, mutta rahoitusongelma saadaan oikeisiin mittasuhteisiin, kun ajatellaan, että USA:n hallinnon velka on 22 000 miljrdia ja kasvaa yli 1000 miljardia joka kuukausi. Muurin rahoitus muodostaa siis 0,02 %:ia valtion kokonaisvelasta. Taitaa muurin rahoituskiistassa olevan ennemminkin poliittinen peli kuin se, ettei rahaa muuriin löydy.

Kertaluokkaa suuremman ongelman muodostaa myös sosiaaliturvan rahoituksen alijäämäisyys. Sosiaaliturvassa on tällä hetkellä 50 000 miljardin dollarin vaje, ja kuten oheisesta kuvasta nähdään tilanne tulee vakavasti pahenemaan lähivuosina ja nykyarvion mukaan saavuttaa 15 vuoden päästä 344 000 miljardia dollaria. Tämä siis tulee olemaan silloin noin kymmenen kertaa valtion velkaa suurempi.

Tällä hetkellä siis sosiaaliturva muodostaa siis 10 000 kertaa suuremman ongelman kuin muurin rakentaminen.

27.1.2919 Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö uusi finanssikriisi ole jo parhaillaan menossa sen alkumetreillä. Samalla länsimaat ajautuvat yhä syvemmälle sosialismiin. Tämä merkitsee, että viranomaiset tarttuvat kourallaan yksityisten pääomiin verotuksella ja muilla keinoin.

Kun 'populismi' saa yhä enemmän vaikutusvaltaa nyt kun asiat ovat kohtuullisen hyvin, voi vai aavistaa mihin tilanne ajautuu, kun todellinen taantuma iskee.

Vuoden 2008 talouskriisiä ei ole koskaan ratkaistu, vaan ongelmat siirrettiin väliaikaisesti syrjään luomalla markkinoille pääomaa tyhjästä. Tämä johti myös valtioiden massiiviseen kulutukseen ilman todellista orgaanista talouden kasvua. Kuten viereinen kuva kertoo on bruttokansantuotteen kasvu selvästi velkaantumisen kasvua heikompaa. Tämän vuoksi poliittinen eliitti yrittää kaikin tavoin kähmiä niitä vähäisiä pääomia, joita on saatavissa. Valtiot eivät ainoastaan pyri varakkaiden kukkarolle. Tästä on esimerkkinä maailman valuuttarahaston (IMF) esittämä 10 %:n varallisuus vero, joka koskee kaikkia.

28.1.2019 Sveitsin pankkeja on pidetty paikkoina, joihin varakkaat laittavat varojaan turvaan. Nämä pankit ovat tunnetusti pitäneet yllä käsitystä tilien yksityisyyden ja pankkisalaisuuden korkeasta tasosta.

Viime aikoina on kuitenkin tullut esille ennenkuulumattomia tapahtumia. Sveitsin pankkien sisäpiiriläiset ovat alkaneet kertomaan, että yhä useampi pankin asiakas on alkanut vaatimaan rahojaan pankeista ulos. Häiritsevää on se, että ei ainoastaan miljonäärit vaadi rahojaan pois, vaan tavalliset tallettajat ovat hakemassa elinaikaisia säästöjään pois. Pelko on saamassa otteen. Pankkien epävakauden pelätään johtavan pahimmillaan siihen, että tallettaja pankkien suljettua ovensa voi saada automaatilta vain esim. 50 euroa päivässä. Ja he eivät ole valmiita ottamaan tällaista riskiä. Näyttää siltä, että monilla tallentajilla on sellaista tietoa, mitä useimmilla ei ole. Mitä se voisi olla?

Yksi mikä on ilmeinen huoli, on suurten pankkien pörssikurssien ennen näkemätön romahtaminen. Monien pankkien kurssit ovat tipahtaneet yli 50 %:ia huipustaan. Tämä jo sinänsä luo pankkiviranomaisten mukaan riskin taloudellisella tasapainolle. Esimerkkejä lähi vuosilta siitä, mitä tapahtuu , kun pankit joutuvat suuriin vaikeuksiin, löytyy Kreikasta, Kyproksesta ja Espanjasta.

Vuonna 2013 EU hyväksyi pankki asetuksen, joka tuntee lyhenteen CRD(2013/36). Tämä asetus antoi pankeille mahdollisuuden lainata rahaa ilman riskiä. Esim. ranskalainen pankki voi lainata Kreikalle ja Italialle valtavia summia ja luokitella lainat riskittömäksi. Näin ranskalaiset pankit ovatkin lainanneet Kreikalle 52 miljardia euroa ja 40% Kreikan valtion velasta on ranskalaisten pankkien omistamaan. Kreikan valtion velkojen arvot tipahtivat vuoden 2008 kriisin jälkeen 80%, joten on vaikea kuvitella riskipitoisempaa velkaa. Samanlaisia valtion velkakirjojen arvojen romahduksia on koettu vuoden 2008 jälkeen Kyproksella, Espanjassa ja Irlannnissa.

Käytännössä siis säädös CRF(2013/36) on tärkeältä osaltaan johtanut holtittomaan lainanottoon, mikä näkyy siinä, että valtioiden velkaantuminen on karannut käsistä. EU-alueen valtioilla on yhteensä 7 380 miljardia euroa velkaa, jota siis pidetään riskittömänä. Näistä suurin osa on pankkien taseessa ja tulee aiheuttamaan pankkeille valtavat tappiot, jos velkakirjojen arvot romahtavat. Miltei varmuudella voi odottaa, että vuonna 2019 ainakin yksi Euroopan suurpankki tulee kaatumaan.