6.9.2019 Negatiivisella korolla noteerattujen valtion velkakirjojen määrä lisääntyy, kuten viereisestä kuvasta nähdään, lähes eksponentiaalista rataa. Tällä hetkellä on n. 15 000 miljardin dollarin edestä negatiivisella korolla olevia velkakirjoja. Tämä on n. neljännes maailmalla liikkuvista velkakirjoista.

Näyttää hyvin ilmeiseltä, että kehitys tulee jatkumaan. Tämä osaltaan vaikuttaa voimakkaasti siihen, että sijoittajat tulevat hakemaan sijoituksilleen muita turvasatamia kuin turvallisena pidettyjä valtion velkakirjoja. Tällaisia ovat esimerkiksi arvometallit. Kullan ja hopean hinnan lähes räjähdysmäinen nousu kesän aikana tulee saamaan jatkoa. Institutionaaliset sijoittajat ovat tuskin aloittaneet vielä arvometallien ostoja. Jos vaikka eläkerahastot sijoittaisivat 1%:n käteisvaroistaan arvometalleihin, niiden arvot nousisivat nopeasti aivan uudelle tasolle.

Kullan ja hopean hintoja nostaa myös yleisen taloudellisen epävarmuuden kasvu ja yhä enemmän voidaan lukea lehdistä talousuutisia, joita aikaisemmin oltaisiin pidetty täysin järjettöminä. Tällainen on esim. se, että euroopan yhtiöt ovat alkaneet tarjoamaan velkakirjoja negatiivisilla koroilla; Siemens tarjosi äskettäin 2 vuoden velkakirjaa -0,315%:n korolla. Itse asiassa jo puolella euroopan yhtiöiden velkakirjoja käydään kauppaa negatiivisilla koroilla. USA:n valtiovarain ministeriö harkitsee laskevansa liikkeelle 50 vuoden ja 100 vuoden velkakirja.

Talouden syksyä varjostaa Brexit-sekasotku, USA-Kiina kauppasota, Kiinan nousun pysähtyminen, 'populististen' liikkeiden nousu Euroopassa, pankkien suuret vaikeudet ja Europan ajautuminen taantumaan Saksan johdolla.

14.9.2015 Ystävällinen lukija oikaisi viime kertaisessa artikkelissa olleen virheen, jossa sanottiin, että Siemens tarjosi negatiivisella korolla velkakirjaa. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan Siemens tarjosi velkakirjaa nollakorolla ja markkinat vetivät koron negatiiviseksi.

USA:n yksityinen keskuspankki FED kaivaa kaninkoloaan yhä syvemmälle eikä ulospääsy- mahdollisuutta enää ole. FED on manipuloinut korkomarkkinoita niin mataliksi, että muut keskuspankit ovat olleet pakotettuja yhä enenevässä määrin siirtymään negatiivisiin korkokoihin. Tämä vääristää kaikkia talouden lakeja.

FED on ottanut haltuunsa maan rahavarantojen tarjonnan ja voi halutessaan painaa rahaa rajattomasti. FED käyttää tilannetta hyväksi siten, että se jakaa rahaa jäsenpankeilleen, jotka ostavat valtiovarainministeriön painamia velkakirjoja. Sen jälkeen FED ostaa nämä velkarkirjat ja parkeeraa nämä omaan kuvitteelliseen taseeseensa. Tämä täyttää kaikki Ponzi-huijauksen merkit.

FED asema on alkanut rakoilla, kun presidentti Trump on twiiteissään nimennyt pahimmaksi vihollisekseen FED:n puheenjohtajan Jerome Powellin ohi Kiinan ja Pohjois Korean johtajien. Trump vaatii FEDiä siirtymään nollakokohin tai sen alle mahdollisimman pian, kuten muut keskuspankit ovat tehneet. Trump kutsuu twiitissään Powellia ja hänen kolleekoitaan "luupäiksi".

Jo yli kymmenen vuotta kestänyt taloudellinen kriisitilanne, jossa keskuspankit ovat pitäneen korkoja nollan tuntumassa ja lisänneet käteistä rahaa markkinoilla tuhansia miljardeja, saa jatkoa. Keskuspankit ovat ajaneet itsensä loukkuun eivätkä enää voi normalisoida korkoja normaaleille tasolle, eivätkä voi lopettaa elvytyspolitiikkaansa. Kyse on vain siitä, milloin velanoton kierteelle tulee seinä vastaan. FED:n korkojen laskeminen on aina merkinnyt taantuman alkamista. Mitä siis tehdä nyt, kun aseet taantumasta selviämiseen on jo käytetty?

24.9.2019 Viime viikolla odotusten mukaisesti USA:n keskuspankki FED leikkasi korkoja 0,25 %. Joka kerta, kun USA on leikannut korkoja ja/tai pitkät velkakirjojen korot alittavat lyhyet korot, on USA ajautunut taantumaan. Näiden kahden merkin lisäksi on lukuisia muut näillä sivuilla kerrotut taantuman indikaattorit punaisella.

Melkoinen huolen merkki oli viime viikolla, kun FED pumppasi ns. repo-markkinoille peräti 278 miljardia dollaria dollaria neljän päivän aikana. FED on sitoutunut muutaman viikon sisällä pumppaamaan näille markkinoille yhteensä huikeat n. 2000 miljardia dollaria. Tämä on suunnilleen sama määrä kuin mikä on USA:n valtion vuosibudjetti. Tämä on sinänsä FED:lle hellpoa, koska se voi luoda rahaa tyhjästä niin paljon kuin haluaa. Mutta mikä on tuo REPO-markkina?

Viimeksi FED teki tällaisen rahanpumppaus operaation kriisivuonna 2008, mikä osaltaan kuvaa, että kyseessä on vakava kriisitilanne. Repo-markkinat ovat lyhytaikainen uudelleen ostosopimus, tyypillisesti se tehdään yön yli. FED siis teki neljänä päivänä peräkköin käänteisen takaisinostosopimuksen, jolla FED pystyi kasvattamaan tilapäisesti likvideettiä repo-markkinoilla. Vastineeksi FED otti vakuudeksi valtionlainapapereita. Koko operaation takoitus on alentaa rahamarkkinoiden fed funds-korkoa. Oheisessa kuvassa nähdään repo-korkojen nousseen jyrkästi viime viikolla ja oli suurimmillaan lähes 10 prosenttia.

Repo-markkina koron nousu kuvastaa likvideettiongelmaa lyhytaikaisilla korkomarkkinoilla. Syitä tähän voi olla useita esim. yhtiöiden tarve etsiä dollareita verotusta varten, öljyn hinnan piikkimäinen nousu ja lähi-idän tilanteen kärjistymisen pelko, pankit ja investoijat tarvitsivat rahaa 78 miljardin velkakirjaostoja varten, joiden maksu lankesi lähiaikoina. Pahimmillaan tilanne kertoi USA:n valtion talouden likvideettiongelmista valtavan velkataakan alla.