1.3.2018 USA:n keskuspankki FED aloitti talouden kiristämisohjelmansa lokakuussa vuonna 2017. Sen jälkeen FED pienensi tasettaan 40 miljardia dollaria. Kun osakkeiden arvot romahtivat, FED alkoi perua aikaitaan ja alkoi jälleen puhua määrällisen elvytyksen tarpeesta ja tämä sisältäisi myös osakkeiden osto-ohelman. Ja tämä siis tapahtuisi nyt kun osakeindeksit ovat 6 % kaikkien aikojen huippuarvostaan.

Näyttää siltä, että normaali 10 prosentin normaali osakkeiden korjausliike on liikaa keskuspankille. FED:n suuri pelko on talouskuplien äidin puhkeaminen. FED:n uusi puheenjohtaja Jerome Powell on hyvin tietoinen tästä. Tähän viittaa Powellin toissapäiväinen lausunto senaatissa, jossa hän viittaa jo inflaation nousevan odotettua nopeammin. Inflaation nousu merkitsee korkojen nousua ja velkakirjojen arvojen laskua.



2.3.2018 Pari päivää sitten USA:n valtiovarainministeriö sai valtuuden ottaa uutta velkaa 179 miljardia dollaria. Näin mittava välitön velan määrän nousu nosti kolmen ja kuuden kuukauden valtiolainojen korkoja lukemiin, joita ei ole nähty sitten vuoden 2008. Monien asiantuntijoiden mielestä markkinoiden on vaikea niellä näin suurta velan nousua.

Viimeisen puolen vuoden aikana USA:n velka on noussut yli 1000 miljardia dollaria. Ja meno ei pääty tähän, vaan USA:n hallinto on aikeissa nostaa nettovelkaa 441 miljardia lisää vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana.

USA:n on aloittanut uuden aikakauden velanotossa, jossa velan nousun määrää kiihdytetään entisestään. Velan määrä suhteessa bruttokansatuotteeseen ei ole rauhanaikana koskaan ollut näin korkea. Budjetin lisääntyvä alijäämä aiheuttaa korkojen nousua. Lisäksi holtiton valtion talouden hoito todennäköisesti merkitsee dollarin arvon laskua. Tämä saattaa vaikeuttaa tuottavuuden nousemista ja siten hidastaa talouden kasvua.

5.3.2018 Yhdeksän vuoden ajan olemme saaneet seurata maailman suurimman monipolisoidun luottolaitoksen FED:n (USA:n keskuspankki) toimintaa osakkeiden arvon nousun ylläpitämisessä. Nyt lähes kymmenen vuotta kestänyt rahamäärän kasvatus on kääntymässä kiristämispolitiikaksi, jossa FED lopettaa arvopapereiden ostot ja alkaa myymään niitä ja samalla nostamaan korkoja.

Tällä hetkellä osakekurssit heiluvat rajusti puolelta toiselle. Lisääntynyt heilunta vaikuttaa nyt tulleen pysyvästi markkinoille.

Muut keskuspankit kuten Euroopan ja Japanin keskuspankit seuraan USA:n esimerkkiä. Jos keskuspankit todella lopettavat osakkeiden hinnan tukemisen, puuttuu markkinoilta sen suurimmat tukijat ja laskua ei pidätä mikään. Suuri hintojen heilunta on pankkien ja välittäjien etu, sillä se tuo mukanaan enemmän osto- ja myyntitoimeksiantoja. Samalla välittäjien palkkiot kasvavat.

Yllä olevasta kuvasta nähdään taantuman iskevän tyypillisesti 2-3 vuotta sen jälkeen kun inflaatio alkaa saamaan vauhtia. Tyypillinen markkinoiden huipun ja taantuman väli on taas tyypillisesti n. 1,5 vuotta.

7.3.2018 Tänä vuonna ovat pankkiirit ja sijoittajat joutuneet tunnustamaan ajatuksen, että inflaatio on nousussa. Samalla tämä vuosi tulee antamaan viitteitä siitä, mitä on myös odotettavissa lähivuosina.

1980-luvun alusta saakka on korot olleet laskusuunnassa. Vuoden 2008 finanssikriisin aikaan paniikissa olevat keskuspankit alensivat korkoja jyrkästi. Sen jälkeen korot ovat olleet nollan tuntumassa. Tällainen tilanne on hyvin epänormaali ja häiritsee normaalin markkinatalouden tasapainoa. Matalat korot eivät innosta säästämiseen ja ilman säästämistä ei ole myöskään järkeviä investointeja. Kun investointeja tehdään lähes nollakorkoisilla lainoilla, raha ajautuu helposti riski-investointeihin. Tällaisia lainoja otetaan helposti ja myös valtiot ovat velkaantuneet holtittomasti. Globaali velka oli vuonna 2006 120 000 miljardia dollaria, mutta nyt se 240 000 miljardia dollaria. Kun rahavaranto kasvaa jyrkästi seurauksena on enemmin tai myöhemmin jyrkkä inflaation kasvu.

Normaalisti nopeasti kasvava rahavaranto johtaa korkeaan inflaation tai hyperinflaatioon. Viime vuosina raha ei kuitenkaan ole virrannut normaaliin talouteen ja viralliset inflaatioluvut ovat olleet vähäiset. Toisaalta kuluttaja, joka ostaa ruokansa ja maksaa maksunsa, tietää, että viralliset inflaatioluvut ovat pelkästään hallinnon mielikuvitusta. Vaikka virallista inflaatiota ei ole ollut, on sijoitusten, kuten osakkeiden, velkakirjojen ja kiinteistöjen arvot nousseet räjähdysmäisesti. USA:ssa ovat osakemarkkinat nousseet nelikertaiseksi vuodesta 2009 lähtien. Nämä sijoituskuplat eivät hyödynnä tavallisia kansalaisia millään tavalla. Ne ovat hyödyntäneet vain harvoja huippuvarakkaita sen sijaan, että raha olisi virrannut todelliseen talouteen. Kun vain 1-5 % kansalaisista ovat hyötyneet kurssien noususta, on uhka, että kasvava eriarvoisuus johtaa sosiaaliseen levottomuuteen.

Olemme nyt tulleet vaiheeseen, jossa jyrkästi kasvaneilla rahavarannoilla tulee olemaan suuri vaikutus reaalitalouteen. Vastuuttoman talouden hallinnan seuraukset ovat kohta kaikkien nähtävillä.

9.3.2018 200-luvun muinainen Rooma oli suuressa taloudellissa kriisissä. Silloinen Rooman valuutta oli ajautunut ankaraan hyperinflaatioon.

Julius Caesarin aikana Rooman hopeadinari oli 98 %:sta puhdasta hopeaa. 100-luvun puolessa välissä hopeaa oli kolikossa 83,5 %:ia. 200-luvun lopussa hopeaa oli rahassa enää hädin tuskin 5 %:ia. Tämä merkitsi samalla sitä, että hinnat nousivat räjähdysmäisesti. Esim. vehnän hinta nousi kolmen ensimmäisen vuosisadan aikana 4000 %:ia.

Kun Rooman keisariksi tuli Gaius Aurelius Valerius Diocletianus 20. marraskuuta 284, Rooma oli romahduksen partaalla. Diocletianus pyrki vakauttamaan valtakunnannan katastrofaalista taloustilannetta mm. verouudistuksilla ja taistelemalla inflaatiota vastaan. Hintojen nousi pyrittiin estämään maksimihintajärjestelmällä. Tähän käytetystä ukaasista käytetään nimeä Diocletianuksen edikti. Siinä määriteltiin maksimihinta kaikille tuotteille ja palveluksille. Määräyksen rikkomisesta seurasi kuolemanrangaistus. Tämä oli historiassa merkittävä tapaus, sillä sitä pidetään ensimmäisenä yrityksenä säädellä talouselämän toimintaa.

Toinen Diocletianuksen keino oli verouudistus. Siinä määriteltiin, kuinka paljon kukin kansalainen sai omistaa rahavaroja ja muuta omaisuutta. Ja jälleen, jos joku rikkoi verouudistuksen määräyksiä, seurasi kuolemanrangaistus. Diocletianuksen järjestelmä epäonnistui. Tavara ja palvelut yksinkertaisesti katosivat markkinoilta, koska valtio ei voinut ottaa tuotantoa haltuunsa.

Kaikki taloutta opiskelleet tietävät, ettei palkkojen ja hintojen kontrollointi toimi ja että liiallinen verotus vain ajaa kansalaiset maksukyvöttömiksi. Tämä ei kuitenkaan näytä estävän valtioita yrittämästä samaan taktiikkaa yhä uudelleen.

Tänä päivänä Italia on samanlaisissa ongelmissa jälleen kerran. Italian hallinto on yksi konkurssi-riskeimmistä valtioista maailmassa. Sen velan suhde bruttokansantuotteeseen on 132 %. Siis velan määrä on oleellisesti kansantaloutta suurempi ja tilanne pahenee jatkuvasti. Tilannetta yritään saada kuriin jälleen verotuksella ja säännöstelyllä. Italian hallinto on luonut menetelmän nimellä redditometro. Se on automaattinen työkalu, jolla verottaja voi kalastaa kaikkien kansalaisten tulot ja menot. Jos menot ylittävät tulot, hallinto alkaa epäilemään, että kansalainen yrittää välttää verotusta. Italian veroviranomaiset julkaisivat viime kuussa menetelmästä parannetun version nimeltä risparmiometro. Järjestelmä käy läpi kaikki kansalaisten luottokorttitapahtumat, pankkitilit, investoinnit ja määrittelee, onko kansalaisella kenties liikaa varallisuutta tuloihin nähden. Kiteytettynä siis redditometro on järjestelmä, joka kertoo, jos kulutat liikaa, saatat pakoilla verotusta. Ja risparmiametro taas paljastaa, jos säästät liikaa, niin saatat kiertää verotusta.

11.3.2017 Meille kerrotaan, että taloudellinen toipuminen viimeisen talouskriisin vuodelta 2008 jälkeen on sujunut USA:ssa hyvin.

Tätä on syytä epäillä virheelliseksi tiedoksi. Voiko se olla totta, jos 48 % amerikkalaisista elää köyhyyden partaalla? Samalla nuoret eivät pääse aikuistumaan, kun ei ole varaa lähteä lapsuuden kodista, saamaan työtä ja avioitumaan. U.S. Census Bureau:n mukaan useampi 18-34 nuori asuu vanhempien luona kuin puolisonsa kanssa. Mikä on sellainen taloudellinen toipuminen, joss 60 %:lla ei ole laittaa 500 dollaria säästöön hätävararahaksi? Siis todellista toipumista ei ole ollut.

Oheinen kuva kertoo keskipalkan kehityksestä USA:ssa vuodesta 1980 lähtien. Kun otetaan inflaatio huomioon, ovat amerikkalaiset keskimäärin köyhtyneet viimeiset n.40 vuotta. Tämä ei kuitenkaan koske yritysten johtoa, joiden palkat ovat nousseet 1950-luvulta lähtien 1000 %:ia enemmän kuin keskivertopalkkaiset työntekijän. Nyt johtajat ansaitsevat 296 kertaa tyypillistä keskipalkkaista enemmän.

Lisäksi amerikkalaisia rasittaa monenlaiset velat. Opintolainaa on yhteenssä 1480 miljardia dollaria eli 37 172 dollaria opiskelijaa kohden. Luottokorttivelkaa on 1 020 miljardia dollaria.

14.3.2018 USA:n keskuspankin FED:n yritykset saada inflaation näyttämään todellista pienemmältä alkaa hetki hetkeltä saamaan yhä huvittavampia piirteitä. Bloomberg kertoo tuoreessa artikkelissaan USA:n CPI-luvun kertovan inflaation olevan heikoin vuosiin. CPI (Consumer Price Index) on mittari, jolla FED arvio inflaation suuruutta.

Vuokrien todetaan olevan yksi tärkeimmistä syistä CPI:n mataluuteen. Todellako? Tammikuussa tänä vuonna 89%:ssa USA:n kaupungeista vuokrat nousivat. Suhteessa palkkatasoon ovat vuokrat nyt historian korkeammalla tasolla.

Näyttää siltä, että FED käyttää CPI:tä antaakseen todellisesta inflaatiosta väärän kuvan. Viereinen kuva antaa käsityksen vuokrien todellisesta noususta kaupunkialueilla viiemeisen 10 vuoden ajalta.

Inflaatio USA:ssa on nousussa. Tätä kertoo myös se, että viimeisen 15 kuukauden aikana on dollarin arvo laskenut n. 14 %:ia suhteessa muihin valuuttoihin.

17.3.2018 Etelä-Afrikan tasavallan uusi talousministeri Nhlanhla Nene antoi seuraavan tuoreen lausunnon: "Etelä-afrikkalaiset ovat köyhiä siihen asti, kunnes painamme enemmän rahaa niin, että kaikilla on sitä. Maamme kansalaiset ovat köyhiä, koska maassamme on pula rahasta. Työpaikkojen puute ei tee ihmisistä köyhiä, vaan sen tekee pula rahasta. Meillä on paperia ja mustetta, niinpä me painamme rahaa ja annamme sen köyhille ja teemme kaikista miljonäärejä, jos mahdollista".

Esimerkki tällaisesta tavasta tehdä miljonäärejä löytyy Etelä-Afrikan läheltä naapurimaasta Zimbabwesta. Siellä on lukuisia miljardöörejä jopa kvadmiljardöörejä. Maasta on silti vaikea löytää ostovoimaista ihmisiä, kun maan valuutta on menettänyt lähes kaiken arvonsa.

Ministeri Nenen ajatus hakee huvittavuudessaan vertaansa. Hänen mukaansa on turha kansalaisen hakea työtä, kun se ei ole ongelma. Jokaisesta tehdä rikas vain painamalla rahaa. Tämän teorian mukaan jokainen maailman ihminen voisi olla rikas.

Nenen ongelma on, ettei hän ymmärrä inflaatiota eikä hyperinflaatiota. Hän ei käsitä, että on tekemässä saman virheen kuin naapurimaa Zimbabwe, joka on kuin Weimarin tasavalta steroideilla.

1920-luvun Saksa totesi samalla tavalla; ei ole tarpeeksi rahaa. Niinpä sitä alettiin painamaan urakalla, ja seuraukset näkyvät oheisesta kuvasta. Herää myös kysymys, ovatko myös keskuspankit niin typeriä, että sortuvat tolkuttomaan rahanpainantaan, jonka seuraukset ovat hyvin tiedossa. Toistaiseksi rahanpainanta ei ole nostanut laajemmin inflaatiota ja raha on virrannut sijoituksiiin hyödyttäen 1%:ia varakkaimmista. Mutta keskuspankkien rahanpainanta jatkuu ja inflaatio nousun merkkejä on nähtävissä jo lukuisasti.

19.3.2018 Iltapäivällä viime perjantaina USA:n hallinto saavutti merkittävän virstanpylvään. USA:n kansallinen velka nousi ensimmäisen kerran yli 21 000 miljardin dollarin. Tämä on suurempi kuin koko USA:n talous.

Lisähämmennystä aiheuttaa se nopeus, jolla tätä velkaa kerääntyy. Yhtenä ainoana päivänä torstaista perjantaihin kansallisen velan määrä nousi 73 miljardia dollaria. Summa on suurempi kuin esim Genenal Motorsin tai Fordin vuosittainen liikevaihto. Yksistään helmikuun aikana velka nousi 215 miljardia dollaria. Tämä on lähes Suomen bruttokansantuotteen suuruinen summa. Ja se siis vain yhden kuukauden velanmäärän kasvu.

USA:n velanoton kiihtyminen näkyy myös siinä, että kansallinen velka kasvoi yli 1000 miljardia dollaria puolen vuoden aikana.

Ihmetystä herättää, mihin velkaa tarvitaan näin paljon. Vielä ei olla merkittävässä taantumassa, ei ole sotia eikä muitakaan merkittäviä taloudellisia kriisejä. Siis halllinnon arkipäiväinen tavallinen toiminta kuluttaa näin paljon varoja. USA:n talous kasvoi viime vuonna, jos otetaan inflaatio mukaan laskuihin, 4,4 %:ia ja kansallinen velka kasvoi 6 %:ia. Tämä ei tunnu kovin suurelta erolta, mutta velka kasvoi kuitenkin 36 % enemmän kuin USA:n talous ja vuosien saatossa tällainen ero on merkittävä. Esim. USA:n talous kasvoi vuodesta 2008 (14 500 miljardia dollaria) 36 %:ia vuoteen 2018 (19 700 miljardia dollaria) mennessä. Samaan aikaan velka kasvoi 9 400 miljardista dollarista 21 000 miljardiin dollariin eli 123 %.

Dow Jones pörssi-indeksin heiluntaa tänä vuonna.

23.3.2018 Pörssikurssien heilunta kaikkialla maailmassa on tänä vuonna ollut ennätyksellistä. Viimeisimmän jyrkän pudotuksen aiheutti presidentti Trumpin kommentti koskien tullihintojen nostoa.

Helmikuussa nähtiin S&P-indeksin pahin viikko sitten vuoden 2016 ja samassa kuussa nähtiin paras viikko sitten vuoden 2013. Heiluuko kurssit voimakkaasti ennen romahdusta? Joka tapauksessa voimakasta kurssiheiluntaa aiheuttaa huolet kauppasodasta ja spekulaatiot koron nostojen lukumäärästä.

Toisaalta markkinoiden heilunta on tervettä ja voi osoittaa, että markkinat alkavat määräämään pörssikurssien liikettä eikä keskuspankit. Keskuspankit ovat politiikallaan tehneet vuodesta 2009 lähtien pörssi- ja velkakirjamarkkinoista täysin keinotekoisen ja pystyneet tekemään niistä riskittömän sijoituspaikan, jossa kurssit vain nousevat ilmat mitään luonnollisia korjausliikkeitä.

Dow Jones indeksi viimeisen vuoden ajalta

25.3.2018 Ovatko osakkeiden hintakuplat nyt puhkeamassa? Voiko Dow Jones indeksi tippua parissa vuodessa aina 6000 pisteeseen, sen nyt ollessa 23 600 pistettä? Perjantaina näyttää lasku pysähtyneen jälleen 200 liikkuvan keskiarvon kohtalla.

Merkkejä romahduksesta on, sillä esim. Dow Jones tippui tällä viikolla peräti 1400 pistettä. Merkillinen oli markkinoiden reaktio FED:n koron nostoon. Yleensä se on merkinnyt dollarin vahvistumista ja osakkeiden arvojen nousua, mutta nyt reaktio oli juuri päinvastainen. Lisäksi varsinkin pankkiosakkeiden syöksy on saanut huolestuttavia piirteitä. Deutche Bankin osakkeiden massamyynti herättää epäilyjä, onko pankki menossa nurin. Jos näin kävisi, se merkitsisi koko pankkijärjestelmän romahtamista. Ensi viikolla osakkeiden kurssiliikkeet ovat todellinen jännitysnäytelmä. Romahduksen jatkuminen voi merkitä sitä, että siirrytään kokonaan laskumarkkinoille.

Jos suunta jatkuu, siihen liittyy monet muut talouden varjopuolet. On oletettavissa, että työttömyys alkaa kasvaa yhtiöiden keskittyessä palkkaamaan vain kokenutta työvoimaa. Asuntomarkkinakuplan puhkeaminen alkaa olemaan yhä todennäköisempää. 40 - 50 %:n asuntojen hintojen laskeminen on täysin mahdollista.

Velkapohjainen talousjärjestelmämme joutuu koetukselle. USA:ssa yksityistä amerikkalaista vaivaa korkea velkaisuus ja heikkenevä palkkataso. 60 %:lla amerikkalaisista ei lainkaan säästöjä ja velat ovat yhteensä 42 000 miljardia dollaria eli n. 140 000 dollaria jokaista asukasta kohden.

28.3.2018 USA:n tärkeät pörssi-indeksit Doe Jones, DJ, ja S&P molemmat ovat kovan heilunnan jälkeen lepäilleet 200 liikkuvan keskiarvon kohdalla. Mennäänkö vielä kerran uusiin huippulukemiin, vai joko alkaa pysyvämpi laskutrendi? Jälkimmäinen alkaa olla todennäköinen jos mennään alle 200 liikkuvan keskivarvon ja varsinkin sitten kun lasku on ollut yli 20 % huipusta. Tälle hetkellä lasku huipusta on 10%:n luokkaa.

Pörssi-indeksien voimakas viime vuosien nousu ei tarkoita sitä, että kaikki tai edes ennemmistä osakkeista olisi nousussa. USA:ssa suurten yhtiöiden painoarvo on hyvin merkittävä indekseissä. Viereisessä kuvassa nähdään, kuinka ns. FAANG-osakkekkeet (Facebook, Apple, Amazon, Netflix ja Google) ovat olleet voimakkaassa nousussa S&P 500-indeksin sisällä. Jos nämä osakkeet poistettaisiin indeksistä, olisi S&P 500 indeksi ollut jo pitkään laskussa.

Em. viiden osakkeen arvostustaso on huikea. Esim. Amazonin hinta/tuotto- (P/E) suhde oli viime vuonna 294,1 ja Netflix:n yli 190. Tällaiset P/E arvot viittavat selvään hintakuplaan. Oheisessa kuvassa viime vuoden maaliskuusta toukokuulle nähdään FAANG-osakkeiden arvon nousseen 260 miljardia dollaria kun loppujen indeksin 495:n yhtiön osakkeet ovat olleet yhteensä laskussa -260 miljardia dollaria. Viime aikojen Facebookin tietovuoto-ongelmat ovat laskeneet osakkeet arvoa voimakkaasti ja nyt on yhä vähemmän osakkeita kannattelemassa indeksin S&P 500 indeksin 'kauhun tasapainoa'.