1.4.2018 Maailman talousjärjestelmä perustuu velkaan, jota ei koskaan pystytä maksamaan. Järjestelmä on siis ytimeltään mätä. Luotua velkaa pönkittää keinotekoisesti satoja biljoonia dolllareita sijoituksia tai tuhansia biljoonia, jos lasketetaan johdannaismarkkinat mukaan. Maailman mahtavimpana pidetty talous (USA) on nyt niin velkainen, että säilyäkseen hengissä sen täytyy aloittaa kaikenlaisia sotia, joista viime aikoina on erityisesti ollut esillä kauppasota.

Aina kun jokin valtio alkaa sotia on taustalla sen heikko asema. USA:n velka on karannut käsistä jo kauan sitten. Amerikkalaisilla on suunnattomia määriä kaikenlaista velkaa kuten asunto-, luottokortti-, auto- ja opintovelkaa. Samanlainen velkaisuus koskee yhtiöitä ja kruununa kaikelle on valtion budjettialijäämä, joka on tuhansia miljardeja dollareita ja tulee säilymään sellaisena pitkälle tulevaisuuteen. USA:n kauppataseen alijäämä vuonna 2017 oli 600 miljardia dollaria ja oletettavasti tulee piakkoin nousemaan biljoona luokkaan.

Sotien aloittaminen on tapahtunut tavallisesti vaikeuksissa olevien valtakuntien terminaalivaiheessa. USA on ylläpitänyt sotia ja ristiriitoja viime aikoina ainakin Iranin, Ukrainan, Syyrian ja Jemenin ja/tai niiden osien välillä. USA:n nimittäessä tiedustelupalvelu CIA:n johtajan Mike Pompeon uudeksi ulkoministeriksi ja John Boltonin asettamisesta kansallisesta turvallisuudesta vastaavaksi neuvonantajaksi valkoiseen taloon, antaa vihjeitä siiä, että USA vahvistaa asemiaan sotaisalla polullaan. Samaan viittaa USA:n viime aikoina harjoittama kansainvälinen kauppapolitiikka protektionismineen ja tulleineen.

Ei liene sattumaa, että kauppasota alkoi samoihin aikoihin, kun Kiina ilmoitti, että se alkaa käymään öljykauppaa yuaneilla. Tämä heikentää pitkässä juoksussa petrodollarin asemaa ja asettaa USA:n dollarin aseman reservivaluuttava vaaraan. Tiedämme, mitä tapahtui Irakin ja Libyan kohdalla, niiden yrittäessä siirtyä pois petrodollarin käytöstä. Kiina on vain liian suuri, jotta USA voisi yrittää mitään vastaavaa.

Näyttää siltä, että poliittinen ja taloudellinen valta on pikku hiljaa siirtymässä lännestä itään. Idän ja lännen asenne-ero näkyy myös suhtautumisessa kultaan. Vuosituhansia asemansa säilyttänyt kultaa ei lännessä enää pidetä arvossa ja siitä jopa halutaan luopua. Niinpä kultaa on siirtynyt valtavia määriä itään, jossa sitä arvostetaan. Oheisessä kuvassa nähdään, kuinka se määrä kasvaan jyrkästi entisen silkkitien alueilla. Saattaa olla. että idässä varaudutaan tekemään niiden valuutoista kullalla varmistettua tulevaisuudessa.

3.4.2018 Ajatus 'Debt Jubilee':sta eli velkojen poistamisesta taloudellisena ratkaisuna tämän päivän globaaleihin velkaongelmiin tuntuu talouden asiantuntijoista vieraalta ja oudolta. Velkajuhlavuosi on kuitenkin ollut normaali käytäntö muinaisesssa lähi-idässä ja siitä löytyy kuvaus Raamatusta kolmannen Mooseksen kirjan 25. luvussa. Jubilee-vuosi on ollut juutalaisessa tradiossa toistuva joka 50. vuosi.

Jubilee-vuosi tarkoitti täydellistä velkojen anteeksiantoa, orjien vapauttamista ja maan palauttamista alkuperäisille omistajilleen. Paavi Bonafacius VIII julisti ensimmäisen kristillisen Jubileen 1300-luvulla. Sen jälkeen sitä on käytetty useita kymmeniä kertoja, kun viha kansan keskuudessa on noussut äärimmäisyyksiin. Vihan syynä on usein ollut räjähdysmäisesti kasvanut eriarvoisuus rikkaiden ja köyhien välillä.

Alkavatko vaatimukset uudesta Jubilee-vuodesta kasvamaan? Asia ei ole niin vieras kuin saattaisi kuvitella. Harvardin yliopiston taloustieteen professori Carmen Reinhard ja Yalen yliopiston professori Stephen Roach ovat toisistaan riippumatta siirtyneet kannattamaan ajatusta. Samaan tulokseen ovat päätynet monet talouden asiantuntijat. USA:n kongressissa on tehty useita lakialoitteita, joissa on ehdotettu erilaisia Jubilee-tyyppisiä ratkaisuja. Jubilee, jossa miljoonien kansalaisten, valtioiden ja yhtiöiden velat pyyhitään pois, tuntuu jossain muodossa väistämättömältä. Velkaantumisen jatkuminen nykyistä tahtia on matemaattisesti mahdotonta. Lähivuosilta löydämme tuoreista esimerkejä Jubilee-idean käytöstä. Islanti käytti Jubileeta, kun asuntomarkkinat jouduttiin uudelleenjärjestemään, Kroatia käytti sitä vuonna 2015, jolloin sen piti pyyhkiä pois miljoonia kulutusluottoja. Samankaltaista on tekeillä juuri Japanissa puolelle kansallista velkaa.

Mikä olisi esim. nykyamerikkalaiselle kaikkein suurin polittiinen lupaus? Se olisi velkojen pois pyyhkiminen, uuden alun mahdollisuus ja eriarvoisuusongelman ratkaisu. Näille lupauksille on kiihtyvä kysyntä kaikissa länsimaissa. Kun varakkaille tulee velkaongelma on kyseessä taloudellinen ongelma, kun köyhille tai keskiluokkaisille tulee velkaongelma on kyseessä poliittinen ongelma.

Kuka kaiken maksaa? Maksajana muutokselle tulevat olemaan eläkerahastot ja eri tyyppiset säästöt. Historiasta tiedämme, että tälle Jubilee-tapahtumalla kehitetään erilaisia hyvältä kuulostavia nimiä, kuten kansallinen eheytymisprosessi tai isänmaallinen maksukyvynpalautus. Mutta kaikki tarkoittaa samaa: Tuhansien miljardien dollareiden siirto niiltä, jotka ovat sijoittaneet ja säästäneet niille, jotka eivät enää kykene maksamaan velkojaan.

7.4.2018 Taloustieteen nobelisti Robert Schillerin kehittämä CAPE-suhde kertoo luvun, joka saadaan jakamalla osakkeen hinta osakekohtaiselle tuloksella. Viereisessä kuvassa nähdään CAPE-suhde S&P 500 osakeindeksille yli sadan vuoden ajalta. Tältä ajalta CAPE:n keskiarvo on 16,8 (ts. kestää 16,8 vuotta, jotta sijoitukseksesi arvo tulee saaduksi yhtiön tuottona takaisin). Tällä hetkellä sen arvo on pitkälti yli 30. Tämä luku on ylittynyt historiassa vain kolme kertaa. Ensimmäisen kerran vuonna 1929, jolloin Wall Streetin osakemarkkinat romahtivat ja toisen kerran vuonna 2000, jolloin teknologiakupla puhkesi.

On oletettavaa, että jossain vaiheessa markkinat palaavat luonnolliseen reiluun hintaan, jossa CAPE-arvo on 16,8 tai sen alle. Tämä merkitsee, että USA:n osakemarkkinat ovat vielä pienen korjausliikkeen jälkeenkin 80 %:ia yliarvostettuja. Kaikki muut maailman pörssit seuraavat USA:n osakkeiden kehitystä. USA:n osakkeet muodostavat 60 %:ia maailman yhteenlasketusta pörssiarvosta. Tämä ei merkitse sitä, etteikö kurssit USA:ssa voisi vielä nousta. Jos syntynyt kauppasota laantuu, inflaatio pysyy vielä kurissa, yhtiöiden tulokset positiivisia ja ennen kaikkea jos useat keskuspankit maailmassa jatkavat USA:n pörssi-indeksien tukemista, osakkeiden hintojen heilunta voi vielä hetken aikaa laantuua ja tasainen kasvu jatkua.

9.4.2018 Lehdistö kertoo uhkaavasta kauppasodasta ja sen sen mahdollisista seurauksista USA:n ja Kiinan välillä. Onko siinä todenperäisyyttä vai onko kyseessä vain lehdistön luomaa hysteriaa?

Tällä hetkellä suunnitellut tuontitullit koskevat satojen miljardien arvosta tuontitavaraa. Johtavatko ne USA:n ja Kiinan taloudelliseen kriisiin. Tuskin. Mitään tulleja ei ole vielä asetettu ja jos jotain asetetaan niin aikaisintaan toukokussa, mutta suurimmat tullit todennäköisimmin kesäkuussa, jos silloinkaan. Mitään tarkkaa määräaikaa ei ole asetettu.

Ainoastaan teräs- ja alumiinitullit on asetettu, mutta Trumpin hallinto on vapauttanut 80 %:ia kauppakumppaneistaan niistä. Kiina, jota tullit eniten koskee, vastaa 1,9 miljardista dollarista teräskaupassa. Tämä on noin 0,5 % USA:n käymästä teräksen kokonaiskaupasta. Kaiken kaikkiaan, kun USA:n hallinto puhuu tuontitulleista, on se enemmänkin Trumpin hallinnon tapa keskustella kauppapolitiikasta. Valuuttamarkkinat, joiden suuruus on n. 5000 miljardia dollaria päivässä, tuntuu ymmärtävän, ettei todellisia tulleja tulla asettamaan. Näillä markkinoilla olevat liikeet vittaavat siihen suuntaan, ettei mitään talouskriisiä tullien vuoksi ole tulossa. Kun osakemarkkinat tämän ymmärtävät, voitaneen odottaan melkoista nousurallia.

13.4.2018 Maailman katseiden ollessa kiinnittyneenä Syyriaan talous- ja velkakriisi jatkaa syvenemistään USA:ssa ja koko läntisessä Euroopassa.

USA:ssa julkaistiin toissapäivänä CPI-indeksi (kuluttajahintaindeksi). Indeksiä pidetään yleisesti inflaation mittarina. Inflaation suuruudeksi annettiin 2,4%, joka on selvästi yli FED:n ns. tavoiteinflaation, joka on 2%.

On helposti ymmärrettävissä, että annettu inflaatioluku on pahasti aliarvioitu. Jopa 'talon sisällä' annetaan erilaisia lukuja. Esim. New York FED antaa inflaatioluvuksi 3,14 %. Inflaatio on selvästi nousussa

Oheinen kuva esittää dollari-indeksiä. Siitä voidaan havaita, että dollarin arvo on edelleen voimakkaassa laskussa. Se on laskenut peräti 13 % viimeisten 14 kuukauden aikana. Voiko oikea inflaatio olla 2-3 %, kun dollarin arvo tippuu kuin kivi? Ei voi. Ongelma on siinä tavassa, millä inflaatio virallisesti lasketaan. Tässä on kaikki ainekset olla vuoden 2018 se musta joutsen, joka romuttaa nykyisen talousjärjestelmän.

16.4.2017 Anglo-amerikkalainen valtakunta näyttää yrittävän hankkia sodalla tai toisella lisäaikaa. Markkinat eivät kuitenkaan usko viikonlopun tapahtumien johtavan kolmanteen maailmansotaan, sillä lähipäivinä ovat kurssit edelleen nousseet. Voi olla jopa, että markkinat ponnistavat vielä viimeisen joutsenlaulunsa indeksien noustessa uusiin ennätyksiin, ennen kuin noutaja saapuu.

Kun näiden sivujen kirjoittaja ennen vuoden vaihdetta kirjoitti, että vuodesta 2018 tulee kaikkien aikojen finanssi- ja geopoliittinen näytelmä, viittaa jo vuoden alku siihen, ettei juuri olisi voinut paremmin sanojaan valita.

Viikonlopun tapahtumat varmistivat sen, että USA:n sotavoimat samoin kuin USA:n budjetti on täysin sekasorron vallassa, eikä niistä tunnu oikein kukaan olevan vastuussa. Viikonlopun tapainen suunnaton USA:n varojen tuhlaus turhaan ja vastuuttomaan toimintaan kertoo siitä, että parasiitin lailla elävät byrokraatit haluavat jatkaa tavalla tai toisella luksuselämäänsä, kun tuottavaa työtä tekevä kansalainen joutuu tyytymään jatkuvasti heikkenevään palkkatasoon.

Se, joka ymmärtää talouden suurimmista riskeistä ja niiden seurauksista, seuraa tarkasti, mitä tapahtuu velkakirjamarkkinoilla. Velkakirjojen korkojen liike on tärkeä myös johdannaismarkkinoille, josta voi nopeasti muodostua maailman talouden ydinpommi. Oheisessa kuvassa nähdään USA:n valtion 10 vuoden ja 2 vuoden velkakirjojen korkojen kehitystä. Vaarallisen enteenä siirtymisestä taantumaan pidetään korkojen kehityksen tasaantumista ja pitkien ja lyhyiden korkojen lähentymistä. Nämä kehityslinjat ovat selvästi kuvasta havaittavissa. Korkokäyrien alapuolella on niiden välisen eron kehitys. Ero on tällä hetkellä on n. 0,5 %.

20.4.2018 Keskuspankkiirit uskovat yhä, että voisimme korjata velkakongelman ottamalla lisää velkaa. Kuitenkin tavallinen kansalainenkin hyvin ymmärtää, että lainaamalla ei voi päästä veloistaan.

Länsimaiden poliittiset päättäjät taas kuvittelevat, että tie hyvinvointiin on kulutuksen lisääminen. Niinpä he tukevat kaikin tavoin kulusta aseisiin ja hallinnon rakenteisiin, vaikka työvoiman määrä vähenee, velka lisääntyy ja taloudessa on lisääntyvässä määrin heikkouden merkkejä. Toinen poliiikkojen harhaluulo, että voisimme luoda vaurautta lisäämällä verotusta.

Sadassa vuodessa on dollarin ostovoima heikentynyt 98 %. Tämä heikentyminen on erityisesti saanut vauhtia vuonna 1971, jolloin dollarin sidonnaisuus kultaan poistui. Tämä kertoo vääjäämmättä sen tosiasian, että raha, jonka arvo ei ole sidottu mihinkään rajalliseen resurssiin, tulee väjäämättä kulkemaan kohti sen luonnolilsta arvoaan eli nollaa.

Oheisessa kuvassa on näytetty ne historian kohdat S&P 500 indeksin avulla, jolloin maailman talous on ollut vakavan kriisin partaalla. Kuva antaa käsityksen, että merkittävä romahdusprosessi saattaa olla nyt alkanut. Osakemarkkinoiden tilannetta heikentää lisääntyvä velanotto, koron nostot, nouseva inflaatio, taloudellinen epävarmuus, valuuttasodat, kauppasodat ja sotilaalliset konfliktit. Nämä seikat painavat alas kursseja, jotka on pumpattu uskomattomiin korkeuksiin halpakorkoisen rahan, matalien korkojen ja yhtiöiden osakkeiden takaisin ostojen avulla.

25.4.2018 Inflaation ensi merkit maailman taloudessa on selvät. Tällaisia ovat raaka-aine-indeksin (CRB) nousu yhdessä öljyn hinnan nousun kanssa, jalometallien hintojen nousu ja korkojen nousu. Johtaako nyt hiljalleen kasvava inflaatio lopulta hyperinflaatioon?

Tietenkin useimmat talouden asiantuntijat kieltävät hyperinflaation mahdollisuuden. Se on kuitenkin luonnollinen jatkumo kehitykselle, joka alkoi USA:n keskuspankin FED:n perustamisesta vuonna 1913. Siitä lähtien ovat kaikkien valuuttojen arvot tippuneet reaaliarvoltaan 97-99 %. Joten matkaa nollaan on enää vaivaiset 1-3 %:ia. Tämä saavutetaan parhaiten keskuspankkien harrastaman rahanpainannan avulla. Tällä he yrittävät pelastaa ylivelkaantuneiden länsimaiden velkaongelmaa.

Miksi keskuspankit ovat kuitenkin näin pitkään epäonnistuneet luomaan inflaatiota, vaikka korot ovat olleet nollan tuntumassa ja rahaa on painettu tyhjästä jo pitkäään? Miksi he ylipäätään haluavat inflaatiota, koska se tuhoaa rahan arvon? Jos esim. inflaatio on keskimäärin 3 %:ia se puolittaa rahan arvon 24 vuodessa. Vastaus tähän on yksinkertainen; inflaatio antaa illuusion todellisisesta talouden kasvusta. Inflaatio antaa käsitykset, että kansalaisilla menee hyvin, vaikka todellisuudessa se antaa eliitille mahdollisuuden varastaa muiden ihmisten varallisuutta.

Hallitukset eri maissa ovat epäonnistuneet luomaan halumaansa kasvua inflaation avulla, vaikka ovat voineet luoda rahaa ja ottaa velkaa lähes rajattomasti. Syy tähän on se, että rahan kiertonopeus on laskenut alimmilleen 60 vuoteen. Oheisesta kuvasta havaitaan rahavarannon kasvaneen 16 kertaiseksi 900 miljardista dollarista 15 000 miljardin dollariin vuodesta 1981 lähtien. Samaan aikaan rahakiertonopeus on pudonnut 1/3 osaan. Toisin sanoen mitä enemmän rahaa on luotu, sitä vähemmän sitä on käytetty. Vuoden 2006 jälkeen rahanpainanta on saanut lähes eksponentiaaliset mittasuhteet, samalla raha kiertonopeus on romahtanut. Tämä kertoo siitä, että raha ei ole saavuttanut kansalaisia. Pankit ovat olleet hallukkaampia kasvattaa omaa tasettaan kuin lainata sitä. Pankit ovat käyttäneet varojaan kaupankäyntiin osakkeilla ja velkakirjoilla. Tämä on taas hyödyttänyt sitä 1%:ia kansalaisista, jotka ovat osallistuneet k.o. kaupankäyntiin.

Toinen syy siihen rahankiertonopeus ja inflaatio eivät ole nousseet on ylivelkaantuminen. Kansalaisilla on niin paljon velkaa, etteivät enää voi ottaa yhtään lisää. Saavutettu velkasaturaatio ei luo kasvua.

USA tarvitsee yhä enemmän velkaa luodakseen kasvua.

29.4.2018 USA tarvitsee yhä enemmän velkaa luodakseen kasvua. Vuodesta 1971 (dollarin kultasidonnaisuus päättyi) lähtien USA:n velka on kasvanut 47-kertaiseksi kun bruttokansantuote (BKT) on kasvanut 19-kertaiseksi.

Näin ollen viimeisten 48 vuoden aikana USA on tarvinnut 2,5 dollaria yhden dollarin luomiseen kansantalouteen. Vuodesta 2006 lähtien dollarin luomiseen on mennyt n. 5 dollaria. On matemaattinen tosiasia, että USA:n voimavarat ja mahdollisuudeet BKT kasvattamiseen ehtyvät pikaista tahtia. Ei edes rajaton mahdollisuus painaa dollareita saa aikaan riittävää kasvua. Puhumattakaan siitä, että USA on nyt mennyt talouden kiristämisen linjalle (QT=quantitative tightening). Kun tähän vielä lisätään nousevat korot, on USA:lla edessä äkillinen talouden pysähtyminen ja massiivien käänne.

USA:n korot saavuttivat pohjat vuonna 2016, jolloin seuratuin 10 vuoden valtiovelan korko oli 1,3 %. Nyt tämä korko on käynyt kriittisenä pidetyn 3%:n rajan yläpuolella ja on nyt siinä tuntumassa. USA:n korkokehitys on viimeisen 200 vuoden ajan noudattanut n. 35 vuoden sykliä. Aina syklin pohjan jälkeen on korkojen nousu on ollut voimakasta. Korkojen nousu on aina merkinnyt inflaation nousua ja monella taholla maksukyvyttömyyttä. Luottomarkkinoista tulee suuri riskistä ja lainaa annetaan vain, jos tästä riskistä saadaan riittävä korvaus. Velkakirjamarkkinoilla on edessä paniikki, kun velkakirjojen ostavat tajuavat, etteivät saa koskaan sijoituksilleen todelllista rahakorvausta. On vaikeaa ylipäääänsä ymmärtää niitä, jotka sijoittavat konkurssikypsän valtion velkakirjoihin, kun valtio parhaimmillaan pystyy maksamaan sijoituksesta ottamalla lisää velkaa maksamiseen.