2.4.2017 Pari vuotta sitten Brasilia oli maailman seitsemänneksi suurin talous. Mutta sitten Brasilia ajautui historiansa suurimpaan taantumaan. Kahdeksana peräkkäisenä vuosineljänneksenä maan bruttokansantuote, BKT, on laskenut keskimäärin 0,9%:ia.

Muutama vuosi sitten Brasiliaa pidettiin kehittyvien talouksien mallimaana, mutta viimeisten kahden vuoden aikana maa on ollut pahassa taantumakierteessä. Maan BKT on laskenyt yhteensä 9 %:ia sen muutaman vuoden takaisesta huippulukemasta. Suunta on kaiken lisäksi heikkenevä. Konkurssihakemuksia on jätetty ennätykselllinen määrä ja virallinen työttömyysluku (12,6%) on kaksinkertaistunut vuoden 2013 joulukuusta.

Samaan aikaan naapurimaan Venezuelan tilanne yhä pahenee. Vuonna 2016 75%:ia väestöstä laihtui tutkimuksen mukaan lähes 10 kg. Tämä olisi pelkästään hyvä, jos se tapahtuisi USA:ssa, mutta samaa ei voi lainkaan sanoa Venezuelasta, jossa ylipaino-ongelmaa ei ole. Venezuelassa on kehotettu lajittelemaan jätteitä, jotta ravinnon löytyminen jätteistä olisi helpompaa. Nälkiintyvä väestö on joutunut teurastamaan kissoja, koiria, kyyhkyjä ja eläintarhan eläimiä. Venezuelan nykyisen presidentin Maduron edeltäjä Hugo Chavez tukahdutti maan talouden raskailla säännöstelyillä, hintakontrolleilla ja yhtiöiden kansallistamishankeilla, jotka ovat ajaneet ulkoiset investoinnit pois maasta.

Pohjoisempana Meksikossa on myös ilmaantunut huolestuttavia merkkejä. Maassa on ilmaantunut selviä likvideettiongelmia, jotka voivat edeltää merkittävää velkakriisiä.

5.4.2017 Vuonna 2015 USA:n kongressi nosti viimeksi velkakattoa. Tämä antoi USA:n hallinnon ottaa haluamansa määrän lisää velkaa. Tällä hetkellä velka on 19 846 miljardia dollaria eikä hallinto voi nostaa lisää velkaa ilman kongressin lupaa.

Juuri nyt hallinto tekee kaikenlaisia rahansiirtoja eri kassoista toiseen pitääkseen hallinnon toiminnassa. Perimmältään tällaiset laskentakikat ovat sama kuin vaihtaisi Titanicin kannella istumajärjestystä yhä uudelleen.

On kuitenkin todennäköistä,että velkakattoa jälleen kerran nostetaan niin kuin tehty jo sata vuotta. Vuonna 1917 USA:n hallinnolle asetettiin historiansa ensimmäinen velkakatto. Mutta mitä tapahtuisi, jos velkakattoa ei tällä kertaa nostettaisikaan?

Ensinnäkin ne lukemattomat sodat ja valloitukset, joihin USA:n puolustusministeriö on sekaantunut loppuisivat. Tai yksittäisten osavaltioiden kuten Teksasasin ja Idahon pitäisi motivoitua maksamaan USA:n etujen puolustamisen esim. Syyriassa. Tällainen ajatuskin tuntuu lähinnä huvittavalta. Vain Hollywoodin ja valtalehdistön propaganda saa ihmiset pitämään USA:ta oikeutettuna valloittamaan puolet Lähi-Itää, mistä oikea kuvaus olisi lähinnä 'rikos ihmiskuntaa vastaan'.

Siis jos USA:n hallinto lakkautettaisiin, suuri osa sodista loppuisi siihen paikkaan. Eikös jo tämän takia olisi syytä antaa USA:n hallinnon sulkeutua?

Hallinnon lakkauttamisesta seuraisi myös sosiaaliturvan ja terveydenhuoltojärjestelmän pysähtyminen. Nämä ovat USA:ssa muodostuneet lähinnä verovaroin pyöritettäviksi Ponzi-järjestelmiksi, jotka ovat tällä hetkellä konkurssin partaalla. USA:n hallinnon budjetti koostuu pakollisista maksuista (65%) ja harkinnan varaisista maksuista (29 %), joista suurin osa menee USA:n pulustusministeriön ylläpitämiseen. Velanhoitokulut vievät 6 %:ia budjetista.

Suuri osa USA:n hallinnon budjetista menee erilaisten virastojen pyörittämiseen. Useimmat näistä virastoista ei tuota mitään hyödyllistä ja saattaa olla, ettei niiden lopettaminen olisi kovinkaan suuri menetys. Tällainen keskusjohtoinen virkamieskunta tuo mieleen neuvostoaikaisen tavan hoitaa asioita. Voi olla, että tällaisten virastojen lopettaminen ei olisi suurikaan vahinko, paitsi, että n. 2,7 miljonaan ihmistä joutuisi etsimään uuden työpaikan.

Suurin vahinko USA:n hallinnon pysähtymisestä olisi n. 20 000 miljardin dollarin velan hoitamatta jääminen. Tämä aiheuttaisi kansainvälisen talouskriisin ja laman. Mutta tämä velkakriisi on joka tapauksessa vastassa ennemmin tai myöhemmin riippumatta USA:n velkakaton nostamisesta tai nostamatta jättämisestä.

USA:n budjetti jakautuu pakollisiin ja harkinnanvaraisiin kuluihin.

Harkinnanvaraisista kuluista suurimman osan vie USA:n armeija.

7.4.2017 Presidentti Trumpin tuore reaktio Syyrian tilanteeseen, kertoo Trumpin olevan wolfowitzin opin lumoissa olevian neokonservatiivien vahvassa otteessa. Samalla antiglobalistin maineessa ollut Trump paljastuukin siirtyneensä globalistien leiriin.

Yleensä ottaen Trump ei ole kyennyt toteuttamaan mitään vaalilupauksistaan. USA:n presidentillä on suuri valta, mutta ei kuitenkaan riittävän suuri, jotta Trump kykenisi täyttämään lupauksiaan.

Neokonservatiivit ja keskuspankkiirit hakevat suurta sotaa. Näin he saavat poksautettua aiheuttamansa lukuisat talouskuplat ja samalla voivat siirtää syyn niiden puhkeamisesta toisaalle. Lopullinen dramaattinen talouskuplien puhkeaminen voi olla hidas tai tapahtua hyvin nopeasti. Samalla kun yli 500 000 miljardin dollarin velkakupla puhkeaa, myös 1 500 000 miljardin dollarin johdannaismarkkinat romahtavat. Keskuspankit yrittävä epätoivoisesti painaa lisää muutamia miljoonia miljardeja rahaa pelastaakseen maailman, mutta lopulta myös nämä rahat katoavat.

Kun tämä velkasupernova räjähtää, menettävät arvonsa myös kaikki ne sijoitukset, jotka ovat velkojen vakuutena. Seurauksena on vertaansa vailla oleva varallisuuden katoaminen, joka aiheuttaa pitkäaikaisen kärsimyksen maailman taloudelle.

Ainoa tapa päästä terveeseen velasta vapaaseen talousjärjestelmään, on puhdistaa ylivelkaantunut ja korruptoinut järjestelmä. Viime vuosikymmenien aikana ei ole voitu aikaan todellista kasvua, koska jokaista dollarin kasvua bruttokansantuotteessa on jouduttu ottamaan useita dollareita velkaa.

10.4.2017 Huhtikuusta on muodostumassa merkittävä historiaan jäävä kuukausi. USA:n ohjushyökkäys Syyriaan tapahtui täsmälleen 100 vuotta sen jälkeen USA ajautui 1. maailmansotaan. Länsimaat juhlivat Trumpin nopeaa reagoimista Syyrian kaasuhyökkäykseen. Ongelmana vain oli, ettei mitään tutkintaa ehditty tehdä kaasuhyökkäyksen syistä. Ehkä oli tarkoituskin hyökätä ennen kuin mitään tutkintaa ehditään tekemään. Toisaalta lehdistö ja sen kautta myös kansalaiset ovat hyvin hitaita ymmärtämään tosiasioita. Kesti vuosia käsittää, että isoa matkustajalentokonetta ei voi ohjata terroristi, jolla ei ole mitään koulutusta siihen (kaksoistorni, 9/11).

Nyt syntynyt konflikti uhkaa eskaloitua. Syyrian, Iranin ja Pohjois-Korean kohtalona voi olla joutua jyrätyksi maan tasalle. Yhteistä näille maille on, ettei niissä ole Rotchildien omistamaa keskuspankkia. Tämä kertookin jo paljon sodan todellisista motiiveista. Kaikki sodat ovat perimmiltään keskuspankkiirien sotia.

11.4.2017 USA:ssa on kehkeytymässä ennen näkemätön poliittinen kriisi, kun USA:n kongressi palaa pääsiäislomaltaan vasta 25.4.2017. Näin heille jää neljä päivää aikaa saada valtion velkakattoa nostettua ennen kuin hallinnon rahoitus loppuu 29.4.2017. Kriisistä hyötyy demokraatit, koska näin he pääsevät syyttämään republikaaneja koko sotkusta.

Ongelmana on, että kongressi tuskin pääsee neljässä päivässä sopuun siitä, miten koko USA:n hallinnon toiminta rahoitetaan. Nykyinen laki velkakatosta on siis voimassa 28.4.2017 asti. Hallinnon rahoittamisessa on jo valmiina useita kiistoja, joita ei lähes varmasti saada ratkaistuksi neljässä päivässä. Jo Obamacaren korvaamisyrityksessä voitiin havaita, kuinka vaikea on jo republikaanien sisällä päästä yhteisymmärrykseen saatika sitten demokraattien kanssa. Tällä hetkellä näyttää, ettei Obamacare:lle kyetä saamaan korvaavaa järjestelmää lainkaan.

Jos hallinnon toiminta pysähtyy, joutuu Trump melkoisiin paineisiin saadakseen hallinnon toimimaan mahdollisimman nopeasti. Tällöin hän joutunee luopumaan monista vaalilupauksistaan kuten muurin rakentamisesta Meksikon rajalle. Lisäksi hallinnon seisahtuminen luo voimakkaita paineita kaikkialle finanssimarkkinoita.

13.4.2017 Kun Trumpin valinta presidentiksi varmistui, osakkeiden hinta alkoi nousta pankkiosakkeiden johdolla. Markkinat uskoivat, että talous alkaa nyt kohentumaan ja lainaaminen alkaa kasvaa nostaen pankkien voittoja.

Nyt voidaan jo kuitenkin Trumpin taloudellinen utopia haudata ja todeta, ettei Trumpin hallinto saa kasvua aikaiseksi.. Vieresestä ennusteesta voidaan nähdä, että USA:n bruttokansantuote on pahasti laskussa ja samoin ovat myös pankkiosakkeet. Nämä vetävät myös kaikki muutkin osakkeet laskutrendiin.


16.4.2017 EU komissio on kehittänyt riski-indikaattorin S0 kuvaamaan maan taloudellisia riskejä. Motiivina indikaattorin kehittämiselle on uhkaavaa velkakirjakriisi.

Deutche Bankin suorittaman analyysin mukaan, S0-indikaattori osoittaa, että kuusi EU-maassa on taloudellisessa riskitilanteessa. Lisäksi pankki arvioi, että mikäli heidän analyysinsa on oikeassa, ei ole enää riittävästi aikaa reagoida kriittiseen kehitykseen.

Taloudelliset ongelmat näkyvät poliittisessa kehityksessä monissa Euroopan maissa, kuten Ranskasssa, Saksassa ja Italiassa.

Suurin vaaratekijä Euroopassa piilee pankeissa. Jo yksin Saksan suurin pankki DB istuu 46 000 miljardin suuruisen johdannaisaikapommin päällä. Jos tämä räjähtää se vie mukanaan koko läntisen talousjärjestelmän. Sen lisäksi Ranskan suurimmissa pankissa on havaittu suuria 'pääoma-aukkoja'. Kreikka, Espanja ja Portugali ovat ajautumassa pahaan velkakriisiin. Italian pankit ovat toistuvasti esiintyneet otsikoissa.

20.4.2017 USA:n osakekurssit ovat olleet paineessa viime päivinä. Tämä ei sinänsä ole ihme, jos katsoo USA:n viime aikaisia talouslukuja. Taloushan on ollut heikko jo vuodesta 2008 lähtien, mutta se ei haitannut osakekursseja, joita on keinotekoisesti nostettu.

Viime aikaiset taloustiedot kertovat, että teollisuustuotanto on tippunut viime vuoden elokuun tasolle ja laskutrendiä vetää heikkenevä autoteollisuus. Myös uusien asuntojen valmistumismäärät, pankkilainat ja kulutus ovat vähentyneet. FED:n arviot bruttokansantuotteen kehityksestä heikkenee jatkuvasti.

Yksi suurimpia asioita on verotulojen väheneminen, jotka ovat vuositasollla nyt vähentyneet neljä kuukautta peräkkäin. Verotulot on konkreettinen talouden mittari, toisin kuin manipuloidut työttömyysluvut tai inflaatio. Jos ihmiset ansaitsevat vähemmän myös verotulot vähenevät. Viimeksi verotulot tippuivat tätä vauhtia vuonna 2008.

22.4.2017 Toisin kuin Brexitin tai Trumpin kohdalla ovat suuret pankit nyt kauhuissaan siitä, että Le Pen voittaa Ranskan presidentin vaalit. Tällä hetkellä gallupit näyttävät, ettei niin kävisi, mutta myös USA:n presidentin vaaleissa gallupit povasivat jopa 98 prosentin todennäköisyydellä Hillary Clintonia voittajaksi.

Trump ja Brexit saivat aikaan melkoiset osakerallit. Mikä sitten huolestuttaa Le Penin kohdalla?

EU:n jäsenmaat ovat hukkumassa velkaan. Avainongelmana on se, kuka omistaa tämän velan ja mitä se edustaa kullekin. Maiden kansalaisille valtion velkakirjat edustavat keinoja maksaa hyvinvointivaltion kulut, kun taas pankeille valtion velkakirjat merkitsevät panttia, joka toimii vakuutena jättiläismäisillä johdannaismarkkinoilla.

Näihin johdannaimarkkinoihin, jotka olivat myös vuoden 2008 kriisin laukaisijana, kohdistuvia ongelmia ei ole koskaan pystytty ratkaisemaan. Tällä hetkellä maailman finanssijärjestelmä pitää sisällään 700 000 000 miljardin dollarin edestä johdannaisia. Näistä suurinta osaa kontrolloi ja omistaa pankit. Johdannaisista yli 500 000 000 miljardia dollaria ovat korkojohdannaisia tai liittyvät velkakirjojen tuottoihin.

Miksi pankit omistavat niin paljon johdannaisia? Suuret pankit rakastavat johdannaisia, koska ne ovat täysin läpinäkymättömiä sijoituksia. Pankit voivat hinnoitella ne ja käydä niillä kauppaa täysin millä hinnoilla haluavat. Näin ne voivat myydä yhtiöille, pankeille, sijoitus- ja eläkerahastoille tai jopa eri valtioille näitä hyvin hämäriä sijoituksia haluamillaan hinnoilla.

Tosiasiahan on, että näillä myydyillä johdannaisilla ei ole mitään todellista arvoa tai vain se arvo mikä niillä uskotellaan olevan. Tämän vuoksi, kun pankki myy johdannaisia toiselle pankille, sillä pitää olla vakuuksia takamaan kauppa. Tämä vakuus, jolla on jotain todellista arvoa, toimii turvamekanismina, jos johdannaiskauppa epäonnistuu ja vastapuoli vaatii jotain korvausta huonosta kaupasta.

Yksi tällainen hyvin yleisesti käytetty vakuus on valtion velkakirja. Jos Le Pen voittaa ja Ranska eroaa Eurosta, täytyy Ranskan valtion velkakirjat hinnoitella uudestaan. Tämä merkitsee 2 200 miljardin dollarin arvoisten valtion velkakirjojen uudelleen hinnoittelua. Nämä velkarkijat ovat vakuutena 20 000 - 50 000 miljardin arvoisille johdannaisille. Tämä merkitsee riskiä 10 x Lehman Brothers.


25.4.2017 Osakkeiden arvostusta voidaan mitata monella eri tavalla (P/E, P/CF, P/DY), mutta näitä mittareita on helppo vääristellä.

Yksi mittari, jota ei voida vääristellä, on yhtiön myyntituotot. Jos yhtiö vääristelee myyntilukuja, on joku yhtiön työntekijöistä lähellä siirtyä telkien taakse. Osakkeen hinnan suhde myyntiin (P/S) muodostaakin yhden objektiivisimmista tavoista mitata osakkeen arvostusta.

Viereisessä kuvassa nähdään USA:n S&P 500 indeksin P/S-luku ajan funktiona vuodesta 1990-lähtien. Voidaan nähdä, että P/S luku on nyt selvästi ylittänyt vuoden 2008 kuplatason ja lähenee nyt vuoden 2000 teknologiakuplan tasoa,

USA:n kotilauksien velan kasvu viime vuosikymmeninä.

29.4.2017 Trumpin hallinnon ajaman veroleikkauksen tavoitteena on aikaansaada lisää kulutusta ja näin parantaa taloutta.

Veroleikkaus on kuitenkin hyvin monipiippuinen asia. Verotuloilla on tuettu lukemattomia sosiaalisia ohjelmia, turhia sotia ja saamattomia poliitikkoja. Veroleikkauksien vastustajien mielestä verojen leikkaus tulee hyödyntämään vain varakkaita ja ajaa valtion tuista riippuvat kansalaiset ongelmiin.

Suurimmat verotulojen lähteet ovat tulo- ja palkkavero. Nämä muodostavat 80 % kaikista verotuloista.Trumpin hallinto on nyt ajamassa yhtiöveron leikkausta, jonka vaikutus verotuloon on vähäinen. Tulo- ja palkkaveron vähentäminen edellyttää taloudellisesti vastuulllisia kansalaisia, Amerikkalaisilla, kuten vierestä kuvasta nähdään, on vastuullisuudessa paljon oppimista.