2.2.2020 Koronavirus iski juuri ennen kiinalaisten uudenvuoden viettoa. Juhlinta jatkuu vielä ensi viikon. Tämä merkitsee 80 miljoonan ilmisen siirtymistä paikasta toiseen. Lentäen Kiinasta lähtee 17 000 lentoa päivässä. Tämä ei tietenkää ole kovin suotuisaa viruksen leviämisen kannalta.

SARS viruksella vuonna 2003 oli suuri merkitys maan bruttokansantuotteeseen. Tällöin kansakunta oli pienempi ja matkustajien määrä neljännes nykyisestä.

Näyttää siltä, että koronavirukseksesta voi muodostua se musta joutsen, joka vihdoin puhkaisee jättiläsmäiset talouskuplat. Ainakin lehdistö on lähtenyt luomaan melkoista hysteriaa asian tiimoilta. Onhan se nyt vähän äkäisempi kuin tavallinen flunssa, mutta tuntuu, että uutisointi viruksesta on saavuttanut kohtuuttomat mittasuhteet. Tässä lienee keskuspankkien mahdollisuus saada syyllisyyden kuorma talouden romahduksesta päältään.

USA:n keskuspankki FED jatkaa repomarkkinoiden operaatioitaan ainakin huhtikuun loppuun asti. Tämä on sinänsä melkoinen hälytysmerkki. Lukuisat indikaattorit osoittavat taantuman lähestyvän.

Megamiljardööri Ray Dalio kertoi Davosin kokouksen yleisölle, että ei aio muuttaa jättiläsmäistä osakeomistustaan rahaksi, kun on aika siirtyä osakemarkkinoilta pois. "Cash will be trash" oli hänen ilmaisunsa siitä, miten käy dollarin kun osakkeet romahtavat. Yksi mahdollisuus olisi siirtää varoja arvometalleihin. Oheinen kuva näyttää keltaisella kullan hinnan kehityksen ja punaisella sen velan määrän, joka on negatiivisilla koroilla. Nähdään, että negatiivikorkoisten velkojen määrän ja kullan hinnan välillä on selvä korrelaatio. Ilmaisevathan kumpinkin epävakaisen talouden kasvua.

Tulevasta vuodesta uhkaa tulla kaikkien aikojen hulluin talousvuosi.

4.2.2020 Osakeindeksit kokivat melkoisen takapakin viime perjantaina. Yleisesti pidetään syynä koronaviruksen aiheuttamaa pelkoa markkinoilla. Mutta onko tämä sittenkään todellinen syy. Todennäköisempi syy on se, että USA:n keskuspankki on vetänyt rahoitustaan pois markkinoilta joulukuun puolesta välistä lähtien. Kuvassa alhaalla vasemmalla oleva punainen viiva täytyisi alittaa, jotta varsinainen verilöyly voisi alkaa. Tällä hetkellä näyttää, että kurssit saivat kimmokkeen vastustasosta ja ovat nousussa. Kuva oikealla alhaalla kertoo keskuspankki FED:n taseen olevan lievessä laskusuunnassa. Toisaalta on tunnettua FED:n vihamielisyys presidentti Trumppia kohtaan. Tällöin nousee kysymys; onko FED:n tarkoitus vetää matto pois Trumpin uudelleen valinnan alta?

16.2.2020 Useat avallisesti hyvin vilkkaat ja meluisat 10 miljoonan asukkaan kaupungit Kiinassa ovat nyt hiirenhiljaisia. Suuret tehtaat kuten Foxtronn, joka tekee Applen Iphones älypuhelimia, on sulkenut ovensa useaksi päiväksi.

Kiina tuottaa ja kuluttaa valtavan määrän tavaroita ja palveluita. Kiina vastaa 17%:in osuudesta maailman bruttokansatuoteesta.

Kiinassa voimakkaasti levinneellä koranaviruksella on suuri vaikutus Kiinan lisäksi koko maailmantalouteen. Monet mm. luottavat valkosipulin sairautta torjuvaan voimaan ja niinpä Indonesiassa sen hinta nousi nopeasti 50 %:ia (viereinen kuva).

Coronaviruksella on vaikuttanut monien raaka-aineiden hinnoitteluun. Esim. öljyn futuurihinnat (kuva vasemmalla alhaalla) ovat pudonneet 60 dollarilta per barreli hintaa lähes 50 dollaria per barreli hintaan eli n. 16 %:ia. Nestemäisen kaasun hinta (kuva oikealla alhaalla) on pudonnut historiallisen alhaisiin hintoihin, vaikka talviaika useinmiten nostaa kaasun hintaa. Tilanteen jatkuessa myös monien muiden raaka-aineiden hintoja uhkaa laskukierre.

Kiinan sisällä monet talouden indikaattorit näyttävät huolestuttavalta ja kertovat talouden lähestyvän pysähtyneisyyden tilaa. Teräksen kysyntä on pudonnut 80 %:ia. Myös kaupungien saastumistasot on nopeasti pudonneet 50 %:ia. Vaikka tieto on ympäristön kannalta hyvä, se kertoo kuinka nopeasti talouden rattaat pysähtyvät maassa. Jos taudin vaikutusta ei pian saada helpotusta, ei saada nopeaa ja pehmeätä loppua kuten SARS-taudin levitessä.

Osakkeet Kiinassa ovat pärjänneet huomattavasti paremmin kuin USA:n osakkeet.

27.2.2020 Vuonna 1918 marraskuun 11. päivä kello 11 aamupäivällä solmittiin aselepo rautatievaunussa koillis-Ranskassa. Tämä päätti käytännössä 1. maailman sodan. Sota tappoi 9 miljoonaa sotilasta neljässä vuodessa. Tämä on enemmän kuin kaikissa maailman suurissa sodissa yhteensä parissa vuosisadassa sitä ennen.

Juuri samaan aikaan kun 1. maailmansota päättyi alkoi levitä mysteerinen virus, joka sai nimekseen espantauti. Se oli harvinaisen äkäinen influenssa, joka alle kolmessa vuodessa tartutti 500 miljoonaa ihmistä ja tappoi n. 100 miljoonaa ihmistä. Kuolleiden määrä oli n. 5% silloisen maapallon koko asukasmäärästä. Tämä teki taudista 5 kertaa tappavamman kuin 1. maailmansota. Tämä vaikuttaa melkoisen pelottavalta.

Koronavirus ei ole uusi espanjantauti, ei lähelläkään. On kuitenkin ymmärrettävää, että nopeasti leviävä koronavirus aiheuttaa hermostumista. Tarttumisluvut kasvavat nopeasti ja globaalit talousongelmat kasvavat. Virallisten lukujen mukaan koronavirus on tällä hetkellä tartuttanut n.80 000 ihmistä ja aiheuttanut n. 2800 kuoleman tapausta. Tämä on vielä kaukana siitä, mitä tavallinen flunssa aiheuttaa vuodessa. Flunssa tartuttaa vuodessa 29 - 41 miljoonaa ihmistä yksistään USA:ssa vuosittain. Tämä johtaa maassa 280000 - 500000 sairaalatapaukseen ja 16000 - 41000 kuoleman tapaukseen. Näihin lukuihin nähden markkinoiden ja tiedotusvälineiden reaktio koronavirukseen tuntuu liiottelulta. Koskaan ei ole kerrottu flunssan aiheuttavan taantumaa tai pörssin romahtamasti. Sen sijaan koronavirus näyttää siihen tehtävään sopivan.

Merkillistä on, että Kiinan osakemarkkinat ovat jo toipuneet koronaviruksen aiheuttamasta alkureaktioista ja kehittynyt huomattavasti paremmin kuin USA:n osakemarkkinat, jotka ovat kokeneet ennätysmäisiä laskupäiviä. Vaikka emme voi tietää miten koronavirus leviää ja vaikutttaa tulevaisuudessa, näyttää Kiinan osakekurssit ennustavan kurssien toipumista myös muualla. Tämä saattaa kuitenkin vaatia keskuspankkien ns. helikopterirahoituksen aloittamista.