4.2.2019 Länsimaiden korkea hyvinvoinnilla ei ole mitään tekemistä todellisen taloudellisen kasvun ja tuottavuuden nousun kansssa. Sen sijaan hyvä elintaso perustuu velanottoon ja painettuun rahaan. Tämän lisäksi useissa valtion velvoitteissa kuten eläkkeissä ja sairaanhoidossa on valtava vaje, joten velanoton vähentämistä ei juuri missään maassa edes suunnitella.

Velkaan pohjautuvalla talousjärjestelmällä ei ole mitään todellisia talouden perusrakenteita eikä reservejä. Velkakuplaa voidaan kasvattaa rajoitetun ajan, kuten on tehty erityisesti viimeisten runsaan kymmenen vuoden ajan. Globaali velka on kaksinkertaistunut tuona aikana 250 000 miljardiin dollariin. Valtion velan lisäksi on yhtiöiden ja yksityisten velat kasvaneet kestämättömiin lukuihin. Samalla kun velka on kaksinkertaistunut on riski kasvanut eksponentiaalisesti, kun velan laatu on heikentynyt. Reservien puuttuessa länsimailla ei ole ollut muuta tietä hoitaa velkaa kuin ottamalla lisää velkaa.

Kun velkakupla lopulta puhkeaa, yhtiöiden voitot heikkenevät. Paljon velkaa omistavat yhtiöt eivät pysty hoitamaan maksuvelvoitteitaan erityisesti kun korot ja inflaatio alkavat nousta ja velkakirjojen arvot romahtavat. Asuntomarkkinoilla hinnat romahtavat.

Arvometallien hinnat ovat alkaneet nousta. Onko niistä varallisuuden turvaajaksi? Ainakin Kiina, Intia,Turkki ja Venäjä niin ajattelevat. Vuodesta 2005 lähtien nämä maat ovat ostaneet 33 tonnia kultaa. Tämä melkoinen määrä, kun arvoidaan keskuspankkien kultareservien olevat yhteensä 32 tonnia. Tämä merkitsee myös sitä, että 'silkkitien' varrella olevat maat ovat ostaneet lähes kaiken vuosittaisen kullan tuotannon viimeisten 11 vuoden ajan.

Kulta oli ennen vuotta 1971 reservi, joka turvasi valuutan arvon. Jo ennen kuin kultasidonnaisuus päättyi, vähensivät maat kuten USA, Iso-Britannia ja Sveitsi kultavarantojaan melkoisesti (kts. oheinen kuva). Virallisesti USA lopetti kullan myynnin vuonna 1971, vai oliko kyse siitä, että USA lopetti myynnistä raportoimisen. Keskuspankkeja ei ole koskaan auditoitu koskien niiden kultavarantoja tai johdannaisomistuksia.

Iltaian pankkiosakkeet syöksykierteessä.

11.2.2019 Euroopan poliitikot, kaupallisten pankkien ja keskuspankkien pankkiirit ovat yhteistyössä viimeiset 10 vuotta kasvattaneet EU:hun 7380 miljardin euron kuplan. Nyt nämä pankkiirit ovat paniikin partaalla, kun kuplan puhkeaminen on käymässä yhä ilmeisemmäksi. Euroopan pankkeja valvovien viranomaisten toiminta vilkastui vuoden 2018 voimakkaasti, kun pankkien kurssit olivat tippuneet yli 50 prosenttia huipustaan. Ongelmat EU:n pankkijärjestelmät ytimessä voivat aiheuttaa vuodesta 2019 tallentajien ja sijoittajien painajaisen. Jos Italian suurimmat pankit kaatuvat, tulee EU:n pankkikriisistä neljä kertaa pahempi kuin mitä oli vuoden 2008 finanssikriisi.

Suuri riski EU:n pankeille on tällä hetkellä Italian pankit. Jokaisella suurella pankilla on suoraan tai epäsuorasti Italian velkaa taseessaan. Ranskalla on kymmeniä miljardeja Italian velkaa. Belgia ja Saksa ovat aivan yhtä huonossa tilanteessa. Tilanne on Italian pankeille ja niiden vakuuttajille painajainen, joka aiheuttaa EU:n pankkiireille unettomia öitä. Italian Pankin mukaan 10 %:ia se sijoitusvaroista on Italian halllinnon velkakirjoja eli arvoltaan 400 miljardia euroa.

Target2-tase kertoo, kuinka paljon rahaa virtaa maasta toiseen EU:n sisällä ja hyvä indikaattori siitä, kuinka syvälle ollaan EU:n talouskriisissä. Raha virtaa voimakkaasti pois Italiasta, Espanjasta ja Portugalista, kun sijoittajat, tallentajat ja liike-elämä avakuoi varojaan näistä maista nopeammin kuin koskaan euron historiassa.

15.2.2019 Tiedotusvälineet pyrkivät antamaan USA:n taloudesta kuvaa, että maan talous olisi kohenemassa. Todellisuudessa näennäinen nousu pesrustuu yksinomaan velanottoon. Nyt ovat nämä kulutusjuhlat törmäämässä seinään.

Tällä hetkellä USA:n hallinnon budjettivaje on sellainen, johon yleensä törmätään silloin, kun ollaan pahenevassa finanssikriisissä. Tällä hetkellä USA:n hallinnon kulut ovat 42 % prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten eikä tulovirrassa ole tapahtunut mitään nousua. Kulujen leikkaamista ei tällä hetkellä pidetä vaihtoehtona. Budjettivaje siis kasvaa nyt kun bruttokansantuote nousee sentään 3 % vuodessa. Mitä mahtaa olla vajeen kasvu kun maa ajautuu taantumaan?

18.2.2019 USA:n keskiluokka on ymmärrettävistä syistä raivostunut ja turhautunut. Kun maan hallitus selvästi pettänyt maan suurimman väestöryhmän, tulee tämä kostautumaan.

USA:n keskuspankki ja Washingtonin eliitti ovat onnistuneet rutistamaan lähes kaiken varallisuuden talousjärjestelmästä. Varoja on saatu ulos paljon enemmän kuin olisi luonnollista tietä mahdollista. Viereisestä kuvasta nähdään havainnollisesti se ristiriita, mikä vallitsee vähäisen taloudellisen kasvun ja eri sijoitustusten arvojen välillä.

Ainoa tapa saada aikaan näin houkuttelevia hintoja sijoutuksille on painaa halpaa velkaa ja ohjata nämä varat pankeille ja niiden 'kavereille'. Tämä sijoitusinstrumenttien inflaatio rikastuttaa niiden harvoja omistajia, kun taas keskiluokka joutuu kurjimukseen verojen noustessa ja palkkatason jäädessä hyytyneeseen tilaan.

25.2.2019 USA:n keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell siirtyi 30.1.2019 seuraamaan edeltäjiensä jalanjälkiä ryhtyen promotoimaan osakkeiden nousevaa hintakehitystä. FED ei nostanut korkoa. Tämä merkitsee sitä, että mikä merkitsee virallinen työttömyysluku (2,9 %) ja arvoitu bruttokansantuotteen nousu (3,7 %) eivät riitä, jotta USA:n talous kestäisi 0,25 %:n koron nostoa. Tämän lisäksi FED antoi viitteitä siitä, että se ei mahdollisesti nosta korkoa tänä vuonna enää ollenkaan.

Tämä on yksi suurimpia FED:n politiikan muutoksia kautta aikojen. Vielä viime vuonna FED puhui nostavansa korkoja neljästi vuonna 2019. FED on nyt huomannut, että korkojen nosto vie markkinat kaaokseen. FED on täysin selvillä siitä, että talousjärjestelmässä ei ole kaikki kohdallaan.

USA:n velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kestämättömällä pohjalla.

28.2.2019 Maailman tunnetuimpiin sijoittajiin kuuluva multimiljardööri Warren Buffet toteaa tuoreessa jokavuotisessa kirjeessään "megakatasrofista", joka aiheuttaa ennen näkemätöntä tuhoa sijoitus- ja talousmaailmassa.

Myös USA:n keskuspankin pääjohtaja Powell totesi eilen:"USA:n hallinto on kestämättömällä taloudellisella polulla", Samalla hän toteaa, että velka kasvaa suhteessa bruttokansantuotteen (BKT) kasvuun jyrkästi ja että tämä on kestämättömän kehityksen määritelmä.

Kauan kesti, että tämä tieto menee myös FED:n virkailijoiden tajuntaan. Näiden sivujen lukijoille tämä on ollut vesiselvää jo vuosia. FED:n Powelin tunnnustuksessa on se tärkeä asia, että sen sanoo julkisesti mies, joka on vastuussa talousjärjestelmän vakaudesta ja hänen hallinnoimansa keskuspankki huolehtii USA:ssa rahan painannasta.

USA:n velka ylitti juuri 22 000 miljardia dollaria ja velan suhde BKT:hen on nyt 105 %. Tämä on jota kuinkin sama kuin Kreikkalla oli silloin, kun se joutui velkakriisiin vuonna 2010. Toki mailla on eroa siinä, kuinka velkaongelma voitaisiin käsitellä. FED:n Powell teki myös selväksi, että velkaongelman korjaaminen ei ole FED:n tehtävä. Hän toteaa, että velka voidaan stabiloida suhteessa BKT:hen joko vähentämällä valtion menoja tai lisäämällä tulovirtaa. Ja tämä asia ei ole FED:n päätettävissä. On selvää, että lisättäessä tulovirtaa mennään kansalaisten kukkarolle.